Au pair vuosi alkaa olla takana ja mieli siis palaisi Saksaan opiskelemaan. Käytännön asioita pitäisi kovasti selvitellä. Jos joku nyt osaisi auttaa mistä aloittaa ja miten jatkaa, otan kiitollisuudella neuvot vastaan! Esimerkiksi miten rahoittaa opiskelut, kielikokeen suorittaminen, kouluun pyrkiminen, mitä nyt mieleen tulee...

Hei! Mä opiskelen Saksassa ammattikorkeakoulussa. Kannattaa katsella netistä sen saksalaisen kaupungin, mistä olet kiinnostunut (sekä lähikaupunkien) yliopistojen ja muiden koulujen nettisivuja :D Niissä on yleensä hyvät infot siitä, että milloin pitää hakea kevät/talvilukukaudelle ja mitä papereita vaaditaan ulkomaalaisiltakin ja mitä heillä voi opiskella. Englanniksikin löytyy usein tietoa, jos ei saksaa vielä osaa. Kielikokeiden ja niiden valmistautumiskurssien päivämääriäkin löytyy nettisivuilta :D
Nuo päivämäärät kun vaihtelee paikkakunnittain.

Rahoittamisesta en osaa sanoa kuin että jos kuulut vielä Suomen sosiaaliturvaan, voit saada Kelalta opintotukea, (se ei kyllä riitä yksin elämiseen) ja jos asut yksin ja olet pienipalkkainen, voit saada asuntotukeakin.
Monet opiskelijathan on viikonloput töissä ja arkipäivät koululla.

Kannattaa aloittaa suunnittelu hyvissä ajoin, paperien kääntämisessä ja koulujen vastausten tulossa kestää yleensä. Tsemppiä! :D

jos aiot opiskella yliopistossa täytyy ensin suorittaa kielikoe. sen vuoksi on ihan paras mennä suoraan yliopiston ausländeramt:iin ja kysyä miten asia hoidetaan. siellä saa paljon tietoa ja henkilökohtaista opastusta, milloin ja missä kielikokeen voi suorittaa, mitkä paperit täytyy käännättää (virallisesti) ja mitä muuta tarvitsee.
minä sain suomalaista opintotukea (+asumistukea) opiskeluilleni ja kävin siinä sivussa töissä. jos kuitenkin huhhailet vielä vuoden saksassa ennenkuin aloitat opiskelut, niin mahdollisuus saada opintotukea on tosi pieni. ja jos menet saksassa töihin ja saat sitä kautta oikeuden sosiaaliturvaan (=sairasvakuutuskortin) niin sen jälkeen on todella vaikeaa päästä enää kelan turvan piiriin ulkosuomalaisena.
suomalaisena sinulla ei ole oikeutta saksalaiseen opintotukeen muulloin kuin viimeisenä lukukautena (Prügungs-Zeit). ja sosiaaliturvaahan ei opiskelijoille makseta. sitäpaitsi, jos haet saksasta sosiaali-etuja (esim. asumistukea) ennenkuin olet asunut täällä 5 vuotta voidaan sinut (teoreettisesti) passittaa kotiin. (lue: et saa senttiäkään.)

Onko tosiaan, että oikeus opintotukeen Suomesta on pieni, mikäli ei enää ole Suomen sos.turvan piirissä? Itsellä olisi tarkoitus aloittaa opiskelut täällä ensi syksynä ja en enää kuuluu Suomen sos. turvaan. Kuitenkin, kun olen Kelalta kysellyt mahdollisuuttani saada opintotukea sos. turvaan kuulumattomana, he ovat sen sanoneet olevan mahdollista. Edellytyksenä, että aloittaa ensimmäiset opiskelut ulkomailla ja on viimeisen viiden vuoden aikana asunut vähintään 2 vuotta Suomessa. Nämä ehdot minulla täyttyvät.

Onko jollain tästä omakohtaista kokemusta? Onko käynyt niin, että ette ole saaneet Suomesta opintotukea?

Hei!

Opintotukeen ei vaikuta se, ettei kuulu suomen sosiaaliturvan piiriin. Itse en mistään opintotuensaantiehdoista kuullutkaan, kun itse aikoinani asiaa Kelalta kyselin. (Tosin täytän molemman Lumiakan mainitsemat ehdot...) Ise olin ensin Saksassa puoli vuotta töissä ennen opintojen aloittamista, jonka aikana kuuluin Saksan sosiaaliturvaan. Sen jälkeen, opintojen alettua olisin pystynyt vaivatta vaihtamaan Suomen sosiaaliturvaan (vaikka olinkin tehnyt pysyvän muuttoilmoituksen ulkomaille). Valitsin kuitenkin Krankenkassen, vaikka onkin maksullinen, koska kukaan ei täällä tuntunut tietävän mitään Eurooppalaisesta sairasvakuutuskortista. Tilanteeseeni vaikuttaa varmasti tosin se, että olen kirjoilla Helsingin yliopistoon ja teen tutkintoani tänne (ainakin vielä toistaiseksi) vaihtosopimuksilla...

Ulkomaan asumislisä on käsittääkseni itseasiassa vielä aina vakiomääräinen eli vuokrasta riippuen ulkomaan opintotuki voi olla jopa parempi kuin Suomessa asuessa.

Meneppäs (monta kertaa mainostettuun) www.daad.de palveluun niin sieltä löydät melkein kaikki mahdolliset tiedot yliopistoista, kursseista sun muista niin pääset hommasta alkuun.

Itse en henkilökohtaisesti tiedä noista kielikokeista yhtään mitään kun opiskelen koko tutkintoa englanniksi (kaksivuotinen Master tutkinto). Kela maksaa opintotuet ja asumislisät, ja nepä itseasiassa taitavat nousta kaikille ensi marraskuusta lähtien jos oikein muistan.

Työnteosta ei ole myöskään hirveesti tietoa, mutta olen kuullut monen heittävän hanttihommia josta saa ok taskurahat. Jokatapauksessa, tsemppiä! :D

jos on ollut saksassa yli vuoden töissä, niin kuuluu saksalaisen sosiaaliturvan piiriin (töissä yhteen putkeen ja yli 400E/kuussa). silloin kela todellakin ei mielellään maksa opintotukea, jos aikoo jäädä opiskelemaan saksaan (silloin kela ei myöskään maksa sairasvakuutusta). kokemusta on yhdeltä kaverilta joka ei saanut sitä monen hakemuksenkaan jälkeen.
eurooppalaisella sairasvakuutuskortilla ei juurikaan saa saksassa hoitoa, mutta jos kuuluu kelan piiriin niin ei kannata maksaa krankenkassenin maksuja. kelalta saa lomakkeen, jolla haetaan saksalainen sairasvakuutuskortti. ilmaiseksi.
ps. jos on kirjoilla helsingin yliopistossa, niin tottakain silloin saa suomalaista opintotukea... jos myös silloin, jos tekee kandin suomessa ja jatkaa ulkomailla. kela maksaa opintotukea yleisesti ottaen silloin, jos on selvää, että opiskelija aikoo palata opintojen päätyttyä suomeen.

eurooppalaisella sairasvakuutuskortilla ei juurikaan saa saksassa hoitoa, mutta jos kuuluu kelan piiriin niin ei kannata maksaa krankenkassenin maksuja. kelalta saa lomakkeen, jolla haetaan saksalainen sairasvakuutuskortti. ilmaiseksi.

Osaatko sanoa tarkemmin mikä tämä Kelan monista lomakkeista on? Mulla on tuo eurooppalainen sairasvakuutuskortti, mutta kun en ole vielä lääkäreitä tarvinnut, en tiedä miten hyvin tai huonosti se toimii.

Itse tulin Saksaan suorittamaan Masteria, ja opintotukihakemukseen piti runoilla että on ja myös jatkossa tulee olemaan pysyvät siteet Suomeen, ja että oleskelu on (muka) vain väliaikaista. Opintotuki, ulkomaan asumislisä ja opintolaina kaikki täysimääräisinä käytettävissä. Mutta olin siis Suomessa ennen opintoja, joten kuuluin Suomen sosiaaliturvaan. Ehkä sun kannattaa siirtää välillä kirjat Suomeen ennen kuin palat Saksaan. Lukukausihan alkaa yliopistoissa vasta lokakuussa, amk:ssa syyskuussa. Kannattaa toimia nopeasti, sillä (moniin) koulutusohjelmiin hakukausi on meneillään (tai jopa jo ohi), ja noissa paperiasioissa kestää yllättävän kauan.

Olen sellainen buddy Paderborn:in yliopistossa. Olen aina käynnyt saksalaisen koulun ja yliopistoon, ja pari kuukautta sitten mä lukin, että haettaan opiskeliat, jopa puhuvat toiset kielit ja haluavat auttaa vieralle (gramatically uncorrect,but I suppose you understand...).

Olen tavannut pari suomalaisia opiskelioida. Mulle se on paljon hauskaa että voin puhua suomea muissa paikossa kun kotona ;)

Kysy vaan yliopiston Akademisches Auslandsamt:ilta että löytäiskö muut suomenkieliset opiskeliat. Niit sä voisit kysyä miteen he pärjäävät siellä.

saksalaisen sairasvakuutuskortin sai ennen lomakkeella E111, tai jos on saksassa vuoden tai pidempään niin lomakkeella E 128. E 128 om parempi lomake, sillä sen kanssa voi mennä lääkäriin ilman "hätätilanetta", eli siis vaikka tarkistuttamaan hampaansa. sen E 128 lomakken sai aikoinaan ilman mitään henkilökohtaista esiintymistä ilman ongelmia. soitto paikalliseen (omaan) toimistoon riitti ja se tuli pian postissa suomalaiseen osoitteeseen.
oikeastaan kela on nuo lomakkeet jo hyllyttänyt, joten ehkä kannattaa mennä paikalliseen, saksalaiseen krankenkasseniin ja kysyä, miten sen kortin kanssa tulee toimia. AOK on siihen tarkoitukseen varmaankin sopiva, koska on kelan (virallinen) yhteistyökumppani.

Eurooppalaisen sairasvakuutuskortin pitäisi toimia lääkärillä käydessä täällä, näin mulle ainakin Frankfurtin AOK:ssa kerrottiin. He sanoivat, että en tarvitse enää AOK:n omaa korttia. Kokemusta kortin toimivuudesta mulla tosin ei vielä ole, mutta täytyy luottaa AOK:n infotädin puheisiin..

Ei sen eurooppalaisen lisäksi pitäisi tarvita nykyään mitään muuta. Kun viimeksi kävin lääkärissä (ekaa kertaa uuden kortin kanssa), ei siellä ainakaan mitään kyselty, jotain ylimääräisiä lappuja ne joutuivat itselleen täyttämään ulkomaalaisuuteni vuoksi, mutta kyllä se Suomesta saatu kortti muuten kelpasi ihan ilman mitään toimenpiteitä, eli on se AOK:n täti on ihan oikeassa ollut. :D

kelalta saa lomakkeen, jolla haetaan saksalainen sairasvakuutuskortti. ilmaiseksi.

miten tämä toimii käytännössä? :shock:

Tuosta en ole kyllä koskaan kuullut - saksalainen kortti ilmaiseksi? KELAlta varmaan saa (jos on Kelan piirissä) E111-lomakken tai nykyään sen EU-sv-kortin ehkä, mutta ei KELA käsittääkseni voi mitään saksalaista korttia myöntää, varsinkaan ilmaiseksi.

Tuosta en ole kyllä koskaan kuullut - saksalainen kortti ilmaiseksi?

Mä en myöskään usko, että Kelalta mitään saksalaista korttia saa.. tarkoitettiinkohan tässä sitä, kun ennen sai AOK-kortin E111-lomaketta vastaan, mutta tässä tapauksessa piti kuulua Kelan piiriin. NYKYÄÄN tilanne on siis toinen, kuten aiemmin jo todettu: Jos kuuluu Kelan piiriin, niin pitää tosiaan täyttää semmonen yksinkertainen lomake ja Kelalta tulee Eurooppalainen sairasvakuutuskortti muutamassa viikossa. Tällä kortilla pääsee siis lääkäriin Saksassa. Kannattaa lukea Kelan nettisivuja.

kelalta saa lomakkeen, jolla haetaan saksalainen sairasvakuutuskortti. ilmaiseksi.

miten tämä toimii käytännössä? :shock:

Näin on asia vaihto-opiskelijoilla, kun tulee saksaan esim. vuodeksi ja pysyy Kelan piirissä.

kelalta saa lomakkeen, jolla haetaan saksalainen sairasvakuutuskortti. ilmaiseksi.

miten tämä toimii käytännössä? :shock:

Näin on asia vaihto-opiskelijoilla, kun tulee saksaan esim. vuodeksi ja pysyy Kelan piirissä.

Pitäs myös toimia muillakin kuin vaihto-opiskelijoilla. Opiskelen täällä koko tutkintoa (2 vuotista maisteritutkintoa) ja kaikki kelan tuet sun muut oikeudet ovat samat kuin kotimaassakin... :shock:

Opiskelen Saksassa yliopistossa nyt kolmatta vuotta ja olen aivan normaalisti Suomen sosiaaliturvan piirissä sekä saan Kelalta opintorahan ja asumistuen. Tulin ns. yksityisesti tänne, enkä minkään vaihto-ohjelman kautta.

Ekoina vuosina Kelan lomakkeen pysty täällä vaihtamaan AOK:ssa sairasvakuutuskorttiin, mutta nykyään saa vaan tuo Eurooppalaisen (siis myös ilmaiseksi), jolla oon myöskin saanut kaikki palvelut.

Ensin tädit tiskin takana aina huokailee, että mikä ihmeen kortti tää taas on (=lisää paperityötä), mutta kun muutaman kerran käy, niin ne osaa jo hommansa ihmeempiä selittämättä :)

Ja tietty jos jostain erikoisemmasta toimenpiteestä on kysymys, niin kannattaa kysyä kattaako vakuutus sen, ettei tule mitään laskua perässä...

Onko kaikissa saksalaisissa opintosuuntauksissa tosiaan näitä kielikokeita? Itse luin viimeksi ala-asteella saksaa, ja mieli tekisi enkunkielistä opintokokonaisuutta lukemaan. Oppisihan sen maan kielen myös siinä pikkuhiljaa.
Mitäs sanotte?

Opiskelin itse aikoinani koko tutkintoni saksassa ja siiihen aikaan (1992) kaikkiin opintosuuntauksiin oli ulkomaalaisille kiintiöt. Eli jos et aloittanut opintojasi saksalaisen ylioppilastaustan pohjalta, kuuluit ns. ulkomaalaiskiintiöön ja saatuasi opiskelupaikan edessä oli automaattisesti 1)saksankoe 2)sen pohjalta yliopiston tarjoamat ja pakolliset saksantunnit kerran-kaksi viikossa.

Mulla oli taustana lukion lyhyt saksa ja jouduin ns. mittelstufeen eli kaksi iltaa viikossa kaksi tuntia saksaa. Sinällään ei paha, haittaa siitä ei ollut lainkaan. Mitä nyt potutti päntätä kielioppia kauniina kesäiltana kun muut nauttivat kesästä :wink:

Mutta meillä todellakin ensin saatiin opiskelupaikka suomen yo-papereiden perusteella ja sitten vasta oli edessä kielikoe. Jos olet täällä vuoden verran aupairina elellyt, niin kyllä sulla on varmaan sen verran saksankielentaitoa että ymmärrät mitä ne sedät siellä kielikokeessa kyselee. Ja niitä kursseja oli todellakin eritasoisia. Mulla oli taustalla lyhyt saksa ja jouduin mittelstufeen. Ja en todellakaan puhunut kauhean hyvin... Eli rohkeutta vaan :D

Jokos nämä linkit tuli mainituksi jossakin:
http://home.cimo.fi/oppaat/perustieto/saksa.pdf
http://www.helsinki.diplo.de/spr_2/kultur/studieren/stipendien.html

Onko kaikissa saksalaisissa opintosuuntauksissa tosiaan näitä kielikokeita?

mä en ole ihan satavarma kaikista kouluista ja lääneistä mutta kielikoe on ainakin suoritettava, jos aikoo opiskella baden-württenbergissä fachhochschule:ssa. ja jotta ylipäätänsä voi tehdä kielikokeen, on oltava mustaa valkoisella, että on opiskellut jotain 50 000 tuntia kieltä. no ehkä vähän liioteltua, mutta mulla meni siihen yksi lukukausi. hat sich aber gelohnt... :D

Itse olen vaihto-opiskelijana ammattikorkeakoulussa Saksassa.
En ole suorittanut kielikokeita. Suomessa olen lukenut vain lukio saksan.
Ihan hyvin pärjään luennoilla lukio saksalla. :roll:

Vaihto-opiskelijoilla ja koko tutkinnon suorittavilla tilanne tuon kielikokeen suhteen osalta on erilainen. Vaihto-opiskelijoiden ei ainakaan pääsääntöisesti tarvitse mitään kielikoetta suorittaa, kun taas niiden jotka mielivät opiskelemaan koko tutkinnon joutuvat kokeen suorittamaan. Tämä on ainakin tilanne täällä Dresdenissä.

Erasmus-ohjelmassa taitaa olla ihan sellainen sääntö, että kielikoetta ei saisi vaatia eli ainakin sitä kautta vaihtariksi tulevien ei pitäisi joutua huolehtimaan mistään todistuksista.

Tosin käytännöt näkyvät vaihtelevan: mun kohdallani erasmuksena ollessa todistus piti toimittaa, kun taas toisella vaihtarikerralla, jolloin en ollut minkään ohjelman kautta, vaan olin hankkinut paikan itse, ei mitään kielipapereita tarvittu.

yliopisto-opintoja varten saksassa on ulkomaalaisten aina osoitettava kielitaitonsa. on sellasia kokeita, jotka voi tehdä myös suomessa, esim goethe-instituutti osaa varmasti avittaa, mutta voi sen kokeen suorittaa yliopistolla saksassakin.
Ilman saksankielentaitoa ei varmaankaan ole järkevää aloittaa yliopisot-opintoja saksassa, koska englanninkielisiä perusopintoja ei juurikaan ole tarjolla. Muutama yksityinen international yliopisto tarjoaa useita englanninkielisiä opintokokonaisuuksia, mutta lukukausimaksut ovatkin sitten ihan omaa luokkaansa.
Auslandsamt kyseisellä yliopistolla osaa kuitenkin aina paremmin ja selkeämmin kertoa mitä pitää tehdä