Osaisiko joku selventää minkälainen tämän maan koulujärjestelmä olikaan. Siis täällä on kait siis ainakin kolme erilaista "peruskoulua" ja sitten lapset erotellaan jo hyvin aikaisessa vaiheessa niihin joilla on mahdollisuus opiskella yliopistossa ym?

Ilmeisesti täällä on myös ilmeisesti yliopistoissa tai vastaavissa jonkinlaisia tasokokeita? Eli opiskelet ensin neljä vuotta ja sitten kun et pääsee jostain läpi niin opiskelut on ohi?

Moi!

Riippuu vähän osavaltiosta, sillä koulut ovat osavaltioiden asia, eivät liittovaltion.

Täällä Baden-Württembergissä asiat ovat lyhyesti sanottuna näin:

Ensin on kaikille yhteinen nelivuotinen alakoulu (Grundschule)

Neljännen luokan välitodistuksen perusteella lapset jaetaan kolmeen eri koulutyyppiin (n. 1/3 lapsista kuhunkin koulutyyppiin):

1. Hauptschule
2. Realschule
3. Gymnasium

1: viisivuotinen, vastaa lähinnä Suomen entistä kansalaiskoulua, loppukokeena Hauptschulabschluß. Haptschulabschluß kädessä voi sitten jatkaa oppisopimuskoulutuksessa (Lehre) tai ammattikoulussa (Fachschule)

2: kuusivuotinen, vasta lähinnä Suomen entistä oppikoulua, loppututkinto "Mittlere Reife", jonka jälkeen voi siirtyä esim. oppisopimuskoulutukseen (Lehre) tai ammatilliseen lukioon (Berufliches Gymnasium)

3. tähänasti yhdeksänvuotinen, tästä vuodesta alkean Baden-Württenbergissä kahdeksanvuotinen koulu (vastaa Suomen muinaista lyseota). Loppututkinto "Abitur" (ylioppilastutkinto), joka on pääsylippu kaikkiin yliopistoihin (joissakin aineissa on aloituspaikkarajoituksia).

Hauptschulea käyvät lapset voivat suorittaa lisäopintoja 7. luokalta alkaen ja jatkaa kymppiluokalle. Tuloksena on Werkrealschulabschluss, joka periaatteessa rinnastetaan Realschulen käyneiden todistukseen (Mittlere Reife). Muitakin poikkiteitä on olemassa.

t. Liisa
jolle saa kirjoitella, jos esim koulunvalinta on ajankohtainen.
Kokemusta on sekä realschulesta että gymnasiumista.

Osaisiko joku selventää minkälainen tämän maan koulujärjestelmä olikaan. Siis täällä on kait siis ainakin kolme erilaista "peruskoulua" ja sitten lapset erotellaan jo hyvin aikaisessa vaiheessa niihin joilla on mahdollisuus opiskella yliopistossa ym?

Periaatteessa joo, mutta onneksi myöhemminkin on mahdollisuus "korjata" :D

Mieheni on aikoinaan käynyt näin koulua:
oli Gymmissä 10. luokkaan asti, meni (putosi...) sieltä Realschuleen, teki siellä Mittlere Reife, meni sen jälkeen FOS:iin (FachOberSchule) jonka erfolgreicher Abschluß on Allgemeine Fachhochschulreife.
Eli vaikka hän "putosi" matkan varrella klassisesta Gymnasium-järjestelmästä, hän pääsi "Zweiter Bildungsweg":in kautta Fachhochschuleen, joka on verrattavissa Universitätiin. Ja opiskelin vielä menestyvästi :wink:

Ilmeisesti täällä on myös ilmeisesti yliopistoissa tai vastaavissa jonkinlaisia tasokokeita? Eli opiskelet ensin neljä vuotta ja sitten kun et pääsee jostain läpi niin opiskelut on ohi?

Vordiplom on sekä Uni- että Fachhochschul-opinnoissa, tarkoitatkohan sitä?
Eli neljän Semesterin (2v) jälkeen on Vordiplomprüfung, joka pitää läpäistä, muuten wird man exmatrikuliert (=lennät ulos). Vordiplomia ei tarvitse kirjoittaa heti 4 Semesterin jälkeen (kokemusta on...), mutta eteenpäin et voi opiskella kunnes se on suoritettu.

...Fachhochschuleen, joka on verrattavissa Universitätiin

Hetkonen, verrattavissa millä lailla? Onkos se sama asia? Mä olen aina mieltänyt että Fachhochschule on vähän niin kuin meidän ammattikorkea ja ainakin itse Suomessa sekä ammattikorkeaa että yliopistoa käyneenä sanon että teknillisellä puolella niillä on kuitenkin jonkin verran eroa. Mutta ehkä Saksassa on sitten vähän toinen juttu eikä mulla ole kokemusta näiden koulujärjestelmästä

Saksassa ne käyttää englanninkielistä käännöstä Fachhochschulesta: University of applied sciences.

...Fachhochschuleen, joka on verrattavissa Universitätiin

Hetkonen, verrattavissa millä lailla? Onkos se sama asia? Mä olen aina mieltänyt että Fachhochschule on vähän niin kuin meidän ammattikorkea ja ainakin itse Suomessa sekä ammattikorkeaa että yliopistoa käyneenä sanon että teknillisellä puolella niillä on kuitenkin jonkin verran eroa. Mutta ehkä Saksassa on sitten vähän toinen juttu eikä mulla ole kokemusta näiden koulujärjestelmästä

Esim. Arkkitehtuurin puolella usein kuulee että toimistot ottavat mieluummin FH-Absolventteja kuin Uni-sellaisia. Informatiker-puolella (tiedot 3v takaa) FH-ler:ien alkupalkka on alhaisempi kuin Uni-opiskelijoiden, mutta FH-ler otetaan mieluummin. Riippuu tietysti aina työstä ja -paikasta.
Karkeasti sanottuna ero FH:n ja Unin välillä on se että FH on praxisbezogener ja Uni theoretischer.

:D

Niin, Suomen korkeakouluista tms. minulla ei ole mitään käsitystä.

[quote]...Fachhochschuleen, joka on verrattavissa Universitätiin

Esim. Arkkitehtuurin puolella usein kuulee että toimistot ottavat mieluummin FH-Absolventteja kuin Uni-sellaisia. Informatiker-puolella (tiedot 3v takaa) FH-ler:ien alkupalkka on alhaisempi kuin Uni-opiskelijoiden, mutta FH-ler otetaan mieluummin. Riippuu tietysti aina työstä ja -paikasta.
Karkeasti sanottuna ero FH:n ja Unin välillä on se että FH on praxisbezogener ja Uni theoretischer.



Eiköhän tuo ole koko lailla juuri kuten suomen yliopisto / amiskorkea. Täällä molemmista tulee titteliltään DI, mutta fachhochschulesta FH liitteellä.

Työelämän arvostus näkyy palkoissa. Suomessa alkupalkoissa tekniikassa lienee n. 300-400 euron ero DI:n eduksi ja 10 vuoden kuluttua ero on jo 800-1000 euroa, koska urapolku on yleensä avoinna pitempään ja nopeammin. Poikkeuksia toki löytyy, ja tämä tilastokatsaus heittona ulkomuistista.

Saksassa toki monella alalla saisi olla tohtorin tutkinto, kun niitä täällä niin paljon on. En tiedä onko ovi auki FH:sta.

//jussi

Mä voin kertoa sen saksalaisesta Fachhochschulesta, missä itse opiskelen, että opetus on todella tätä käytännönjuttua, tehdään paljon ja luetaan vähemmän, vaikka luetaankin kyllä hirmuisesti. Työharjoittelua on rutkasti koko ajan. Ja tunneilla katsotaan tarkasti kuka on paikalla ja kuka ei, ei saa olla liikaa poissa tai ei pääse läpi kursseja.
Tärkeitä kokeita (Vordiplom, Diplom) saa yrittää kolme kertaa, ja jos ei pääse läpi niin joutuu suulliseen kuulusteluun, ja jos ei sittenkään pääse läpi niin joutuu keskeyttämään opiskelut sillä alalla.
Suomalaisesta ammattikorkeasta eikä yliopistosta ei ole kokemusta.

Olen aikoinaan ohjannut muutamia (IT-alan) diplomitöitä Münchenin FH:n opiskelijoille.

Opetuksen tasossa ei mielestäni ollut moittimista - tietysti FH on hieman käytännönläheisempi, ja ainakin muodollisesti FH:n tehtävä ei ole harrastaa tutkimusta, joka taas Uni/Hochschuleen kuuluu.

Saksassa ne käyttää englanninkielistä käännöstä Fachhochschulesta: University of applied sciences.

Myös kotimaassa saa käyttää nykyään samaa käännöstä, joskin en tiedä onko se jo virallista...

-O-

Saksassa toki monella alalla saisi olla tohtorin tutkinto, kun niitä täällä niin paljon on. En tiedä onko ovi auki FH:sta.



On. Periaatteessa ainakin. Jos siul on sanotaan vaikka DI-FH paperit ja haluaisit Dr.Ing:ksi, niin ensinnäkin siun DI-FH papereiden tulee olla vähintään "Sehr Gut" tasoa ellei jopa "Ausgezeichnet". Tämän jälkeen norsunluutornin sedät päättävät siitä hyväksyvätkö he siut jatko-opiskelijaksi vaiko ei, ja sen jälkeen kuinka paljon ja mitä siun pitää opiskella ennen kuin saat alkaa väsäämään sitä maailmaa mullistavaa väikkäriäs... Näin ulkomuistista kaivettua tietoa TU-Berlinin säännöistä ja ohjeista...

itse tulin 13 vuotiaana saksaan , eka vuos kieli koulussa .
sen jälkeen hauptschule 8, 9 ja werkrealschule 10.....sen jälkeen wirtschaftsgymnasium 11 ,12,13-->ABI 2004
pitkä matka.olen ollut kaikissa kouluissa ja voin sanoa ei hauptschuleen , jos lapsella on normaalit aivot!!

Kalle kirjoitti:
> ei hauptschuleen , jos lapsella on normaalit aivot!!

Olet oikeassa Kalle!

Ja jos hänellä ei ole "normaalit aivot", ottakaa ajoissa ennen neljättä luokkaa selvää mistä on kysymys: opettajan ja lapsen välinen konflikti, lapsellisuus, vielä liian heikko saksantaito, heikko näkö, alentunut kuulo, lukihäiriö, ylivilkkaus, arkuus, autismi...

Valitettavasti toisinaan käy niin että lapsi leimataan heikkolahjaiseksi, vaikka kyse on ihan muusta. Saksalainen koulu ei useinkaan ota vastuuta koko lapsesta, vaan häiriöiden ja vammojen huomaaminen jätetään vanhempien hartioille. Ja koulusuosituksessa 4. luokalla (Baden-Würtembergissä käytännössä koulumääräyksessä) annetaan liikaa painoa oikeinkirjoitukselle, huolellisuudelle ja kiltteydelle.

Olkaa tarkkoina, kyselkää muiden kokemuksia, testauttakaa lapsi. Ja hommatkaa ajoissa apua, jos on vaikeuksia. Terapian voi joutua maksamaan itse, mutta joitakin terapiamuotoja saa lääkärin määräyksestä Krankenkasselta ja esim. luki-terapiaa voi anoa Jugendamtilta. Ja erityiskouluja ja luokkia on olemassa, mutta niihin pääsystä voi joutua tappelemaan.

Väittäisin kuitenkin, että hauptschulekin voi olla jollekin lapselle oikea vaihtoehto, varsinkin sellaisessa osavaltiossa, jossa kolmannes lapsista käy tätä koulua, maaseudulla suurempikin osa.
Tunnen monia pitkäntien kulkijoita ja toisaalta ihan onnellisia käytännön ihmisä, joille hauptschule + ammattikoulutus riitti. Mutta käyttäkää todella harkintaa, ennen kuin annatte lapsen joutua hauptschuleen.

t. Liisa

tottakai on hauptschule hyvä lapsille joilla on häiriö, minulla ei ollut häiriötä olin vain ulkomaalainen.
jouduin hauptschuleen.
enkä suosittele kenellekkään , ensinnäkin meikäläinen osas paremmin englantia kuin opettaja ja monet nuoret olivat rikollisia tai ei osannut käyttäytyä.
en halua leimata ketään mutta itse olin hauptschulessa ja tiedän mistä puhun.
plus mikään firma ei ota näin vaikeina aikoina enää koululaista hauptschulabschlussilla.

Hei, Kalle, toivottavasti et loukkaantunut.
Juuri tätä minäkin nimittäin tarkoitin: Ulkomaalainen joutuu hyvin helposti hauptschuleen, vaikka olisi millaiset lahjat. Pitkä ja rankka tie!
Etkä ole ainoa tuntemani suomalainen, jonka käy tai on vähällä käydä näin.

Hauptschule ole muuten vammaisellekaan välttämättä hyvä paikka, koska luokat ovat suuria ja hauptschulessa on paljon huonosti käyttäytyviä nuoria, ja tukiopetusta tai esim luki-terapiaa ei koulusta saa. Vanhempien on (yhdessä lapsen ja opettajien kanssa) ajoissa etsittävä muita ratkaisuja ja/tai täydentäviä tukimuotoja. Onneksi on hyviäkin opettajia, joiden kanssa voi keskustella rakentavasti.

Hauptschule ei motivoi yrittämään. Seitsemänneltä alkava Werkrealschule on laiha lohdutus lapselle, joka on joutunut väärään porukkaan.

t. Liisa

Suurin ongelmahan on edelleen Saksassa, että nuoret eivät yleisesti ottaen jakaudu näihin kouluihin niinkään "älykkyytensä" vaan vanhempien sosiaalisen aseman tai esim. ulkomaalaisuuden perusteella. Olen täällä Saksassa opettajaksi opiskelun aikana tarpeeksi nähnyt monenlaisia tilastoja, jotka toinen toisensa jälkeen vahvistavat tämän tosiasian.. valitettavasti. Lisäksi tietenkin yksittäisiä tarinoita kuulee jatkuvasti uusia.

Tämä nyt ei enää hirveästi liity alkuperäiseen aiheeseen :oops: mutta sainpahan vähän hehkuttaa.. :wink: Kumma juttu, että ei mene täällä ihmisillä kaaliin, että tän koulusysteemin takia monet nuoret menettää ansaitsemansa mahdollisuuden saada tarvitsemaansa tukea ja koulutusta.. Puhumattakaan paineista, mitä neljäsluokkalaisilla jo on koenumeroista, taikka siitä, että liian helposti "huonompi" oppilas tiputetaan astetta alemmas kuin että tuettaisiin.. Pahinta on tietenkin, että minäkin jo alitajuisesti alan lokeroida jo eppuluokkalaisia tuleviin Haupt-, Realschulelaisiin ja Gymnasiasteihin.. No, nyt tuli sitten oikein kunnolla vuodatettua, mutta tulevana opena harmittaa, kun itse voi vaikuttaa niin vähän, kun systeemi mättää.. :( :evil:

Mitä sitten tarkoittaa "ausbildungs beruf" (tai jotain vastaavaa). Onko tämä siis jokin oppisopimuskoulutus? Ja ilmeisesti täällä yritykset kouluttaa työntekijöitä, mutta miltä pohjalta? Käydäänkö täällä siis ensin ammattikoulu ja sitten haetaan "opelille mekaanikkokoulutukseen" vai miten homma toimii?

Jotenkin vaan tuntuu naurettavalta kun pari kuukautta sitten sai radiosta kuunnella ohjelmaa jossa lapset(nuoret) valittelivat että kun ei sitten päässytkään siihen koulutukseen mihin olis halunnut vaikka todistuskin oli hyvä. Kun taas vertaa siihen että joka toisen turverekan kuski suomessa jo menee ammattikorkeakouluun vaikkei insinöörin hommat kiinnostakkaan.

Hei!
"Ausbildungsberuf" on sellainen ammatti johon pääsee oppisopimuskoulutuksen ("Lehre") kautta. Koulutus toimii kaksikantaperiaatteella (duales System). Nuori on 2-3 vuotta yrityksessä töissä (opissa), mutta käy samalla ammattikoulua (joko 2 päivää viikossa tai jaksoittain) ja suoritaa ammattikoulun valvoman loppukokeen. Oppisopimusvuosilta saa pientä palkkaa.
Oppisopimukseen voi hakeutua periaatteessa hauptschulen lopputodistuksella, mutta käytännössä yritykset vaativat enmmän (Mittlere Reife, Fahschulabschluss).
Oppisopimusammatteja on vaikka kuinka paljon sekä toimistotyön että käytännön puolella (esim. lääkärin vastaanottoapulainen, pankkitoimihenkilö, uimavalvoja, kirvesmies, maalari, sisustusneuvoja, tukkumyyjä, elektroniikka-asentaja...) Työvoimatoimistosta saa kirjoja, joissa esitellään jokikinen oppisopimusammatti.
Kenkkua tässä vaiheessa on, että jokaisen nuoren (14-16v.) on itse ajoissa huolehdittava hakemuksistaan, työpaikkahaastatteluistaan ym. Oppisopimuspaikka haetaan tavaliisesti jo tokavikan luokan välitodistuksella (hauptschulessa kasin todistuksella, realschulessa ysin todistuksella).
Ja jos vanhemmat eivät viitsi/osaa auttaa, nuorella on tosi vaikeaa. Ja ketkähän tässä jäävät jalkoihin???
Työvomatoimistosta saa kyllä apua, jos osa hakea.

t. Liisa, jonka kasiluokkalaisella on ensi vuonna hakurumba edessään, jos ei jatka ammatilliseen lukioon tms.

itse haluaisin "ausbildung zu mediengestalter in digital und printmedien"
sain ylioppilas paperit viime vuonna 2 viikon sen jälkeen armeija kutsu suomeen. mutta ongelma siinä , jos haluat "ausbildungin" niin pitää lähettää paperit firmoihin siinä talven paikkeilla 2004 , mutta olin siinä kohtaa suomessa. tulin tammikuun puolivälissä 2005 takaisin ja nyt seison tässä ilman ammattia ilman "ausbildungia"
lähetin 15 firmaan paperit jotka halusivat vielä "bewerbung"
mutta tuli vain negatiivista palautette.
olin lähettänyt paperit liian myöhään he savoivat tai "abi" on liian huono.ABI On LIIAN HUONO!! MUTTA KYSYN VAAN KENELLÄ OLISI HYVÄ ABI JOS JOKU TULLEE ULKOMAILLE JA EI OSAA SANAAKAAN SAKSAA JA PAKOTETAAN HAUPTSCHULEEN JA SEN TAKIA JOUTUU NAUTTIMAAN MONTA VUOTTA HUONOA KOULUTUSTA JA SITTEN ODOTETAAN ETTÄ 2GYMNASIUM2 OIS NIIN HELPPO JOS ON OLLUT SITÄ ENNEN "HAUPTSCHULESSA"
KYSYN VAAN MONI SAKSALAINEN ON JOUTUNUT NÄKEMÄÄN PELKÄN KOULUN TAKIA TÄLLAISTA RÄÄKKÄYSTÄ. olen saanut ulkomaalaisena saksalaisen abin ja olen joutunut koulun varressa opettelemaan MYÖS kielen sen pitäisi näyttää jo firmoille että on kova tekemään töitä ja näkee vaivaa.
mutta niin kuin on saksassa nähty koulusysteemi on huono ja niin näyttää olevan ammatti suuntainen jäjestälmä myös. ei mikään ihme että saksalla menee näin huonosti.
sori jos toistan itseäni mutta tämä bürokratia ja tietäimöttömyys saksassa voi vaikeuttaa normaalin ja viisan nuoren elämää huomattavasti.

Hei, Kalle!

Oletkos jo löytänyt oppisopimuspaikan? Etsitkö vain Stuttgartin seudulta (mistä tarkemmin?) vai kaikkialta?

Kirjoitapa uuden otsikon alle tarkemmin mitä etsit ja mitä vaihtoehtoja sinulla on mielessä. Varmaan joku listalainen, listalaisen aviopuoliso tai sedän kumminkaima tietää jotakin ja voi luoda ensikontaktin sinun ja firman välille. Usein se tuo enemmän tulosta kuin papereiden lähettely. Varsinkin kun työnantaja tässä tapauksessa pitäisi saada ajattelemaan toisella tavalla ja näkemään "vaikeuksien kautta voittoon" -ihmisen arvo.

Kuka tietää, kuka on työpaikan/oppisopimuspaikan haun expertti ja voisi katsoa hakemuspaperit läpi ja ehkä luoda kontakteja?

Tuolaisen henkilökohtaisen valmentajan voit löytää myös Jugendnetzin kautta tai www.qualipass.info

t. Liisa
PS. pistin sinulle privana tietoa yhdestä oppisopimuspaikasta syksylle 2005.

Varsinkin Liisalla oli hyvin valaisevia kirjoituksia, huomasi, että oli asiaa takana. Minulta puuttuu oma käytännön kokemus opinnoista Saksassa, koska olen omat opiskeluni tehnyt Suomessa, mutta koska toimin nykyään koulutusalalla, olen luonnollisesti näistä asioista hyvin kiinnostunut.

Saksan koulujärjestelmä on todellakin erittäin luokitteleva ja tuntuu pikemminkin lisäävän ns. sosiaaliluokkien eroa. Olen seurannut läheltä erään opettajaksi valmistuvan opintaivalta ja olen selvästi huomannut, että liki kaikki yliopistoissa opiskelevat ovat varakkaammista perheistä. Vain heillä (=korkeammin koulutetuilla vanhemmilla) on yksinkertaisesti rahaa ja nimeä kouluttaa omat lapsensakin akateemisiksi. Tämä tuntuu Suomessa opiskelleesta jopa kornilta ja erittäin vanhanaikaiselta. Meillä kun periaatteessa kaikilla on peruskoulun jälkeen yhtäläiset mahdollisuudet päästä vaikka miten korkealle, kunhan vain päätä riittää.

Toinen suuri ero koulutusjärjestelmässä on, ettei Saksassa tunneta lainkaan ikuisen oppimisen periaatetta. Opinnot tulee suorittaa nuorena ja ammatti hankkia ehdottomasti alle kolmekymppisenä, työelämässä tulee aloittaa ennen perheen perustamista. Jopa asenteellisesti yli 30-vuotiaille ammatinvaihtajille naureskellaan, vaikka toisaalta maassa on niitä opiskeluissaan roikkumaan jääneitä, jotka eivät ole saaneet yhtäkään ammattia hankituksi. Sen sijaan, että kaikkien kansalaisten kouluttautumista tuettaisiin, ajatellaan että "ikääntyneemmät" hankkikoon koulutuksen omin neuvoin.

Jos Suomessa olisi yhtä älytön linja, olisin itsekin työtön, koska teen töitä aikuisopiskelijoiden kanssa. Siksi minulle on täysin käsittämätöntä kuulla, ettei Arbeitsamt suostu kustantamaan 29-vuotiaalle enää Ausbildungia, vaikka yrityskin haluaisi hänet kouluttaa. Ausbildung kun pitää suorittaa alle 24-vuotiaana. Suomessa oppisopimustoimistoilla on perustutkinnoissa ns. avoin piikki ja ammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissakin reilut kiintiöt, että jokaiselle halukkaalle varmasti saadaan tutkinto.

Toisaalta onhan se tietysti niin, että Suomessa näitä useiden tutkintojen ihmisiä alkaa olla pilvin pimein, jotka aina vain mieluummin opiskelevat kuin menevät työelämään. Tai sijoittuminen työelämään ei onnistu tutkinnoista huolimatta. Eikä Suomessa sitten aina osata osata arvostaa sitä työtä, jota esim. työttömien eteen tehdään. Mutta jos Saksassa ei tarjota nuorelle naiselle edes tietotekniikkakurssia helpottamaan työnsaantia, niin kyllä ei ole ihme, ettei maalla mene hyvin.

Jatkanpa vanhaan ketjuun.

Otin yhteyttä lähimpään kouluun jo ennen muuttoa. Keskustelin sitten ensimmäisellä viikolla pariinkin otteeseen rehtorin ja opettajien kanssa. Gymnasiumiin oli periaatteessa jo haettu, mutta rehtorin myötävaikutuksella saatiin hakemus jälkijunassa tehtyä (huhtikuussa) - ja koska suomalaisen opettajan saksaksi kirjoitettu suositus oli Gymnasiumiin, ja saksalainen rehtori sitä puolsi, lapsi sai paikan siitä koulusta mihin halusimmekin (naapurin suositus...)

Tämä ei kuitenkaan ole kiveen hakattu tie. Mikäli saksan oppiminen ei etene toivottua vauhtia, lapsella on mahdollisuus jatkaa alakoulussa ylimääräinen vuosi.

Jos taas Gymnasiumia käydessä alkaa tuntua, että tahti on liian rivakka, voidaan vaihtaa Gesamtschuleen: siellä on periaatteessa yhteinen opetus jonnekin 7.-8. luokalle asti, jonka jälkeen lukiolinjalaiset alkavat eriytyä. Gesamtschule kestää vuoden kauemmin kuin Gymnasium, eli oppimistahti on hiukan hitaampi, mutta ylioppilaaksi sieltäkin pääsee.

Naapurien, opettajien ymv. puheista olen ymmärtänyt, että Gesamtschulea ei pidetä "hienona" ja siksi sinne hakeutuu suhteessa liian vähän lahjakkaita oppilaita. Siirtyminen tähän "peruskoulunkaltaiseen" järjestelmään on siis hidasta. Olen myös kuullut, että Gymnasiumeissa pyritään leipomaan broilereita, jotka suorittavat koulun ennätysajassa...

Kaiken kaikkiaan tässä vaiheessa tuntuu, että järjestelmä on joustavampi kuin pelkäsimme, ja meidät on otettu hyvin vastaan.

Tuo Gesamtschule unohtui koulujärjestelmän esittelystä.
- Se johtuu siitä että täällä patavanhoillisessa Baden-Württembergissä ei ole tuota vaihtoehtoa - valitettavasti. Täällä valikointi kolmeen koulutyyppiin suoritetaan melko peruttamattomasti jo 10 vuoden iässä.
Elämme liittovaltiossa...

Gesamtschule antaa lapselle aikaa kypsyä ja kehittyä ilman valikointipainetta neljännellä luokalla - ja on usein mainettaan parempi.

t. Liisa

kauhean hankalalta tää kaikki kuulostaa! itte oon nyt aupairina ensi kesään ja sen jälkeen tekis mieli jäädä tänne vielä opiskelemaan. kauheesti kiinnostais hoitoala, ja suomessa sitä opiskelinkin yhden lukukauden(lähihoitaja eli amatsu).. elikkäs mitä vaihtoehtoja mulla sitten olis? eli kaikenlainen hoitotyö kiinnostaa..sairaanhoitaja,perushoitaja,lastenhoit aja ym . ym.! jos jollain siis on lisä tietoa asiasta niin valaiskaa :smt040

kauhean hankalalta tää kaikki kuulostaa! itte oon nyt aupairina ensi kesään ja sen jälkeen tekis mieli jäädä tänne vielä opiskelemaan. kauheesti kiinnostais hoitoala, ja suomessa sitä opiskelinkin yhden lukukauden(lähihoitaja eli amatsu).. elikkäs mitä vaihtoehtoja mulla sitten olis? eli kaikenlainen hoitotyö kiinnostaa..sairaanhoitaja,perushoitaja,lastenhoit aja ym . ym.! jos jollain siis on lisä tietoa asiasta niin valaiskaa :smt040

Jos amk tai yliopistokoulutusta haet niin täältä (http://www.daad.de) löydät hyvin tietoa opiskelusta Saksassa. Sivuilla voit myös hakea aineittain, että missä kaikissa yliopistoissa/amkeissa voit kyseistä ainetta lukea.

Jos olen oikein ymmärtänyt sairaanhoitajan koulutus on Saksassa ausbildung paikka, eikä amk niin kuin Suomessa, ja sairaanhoitajiksi opiskellaan sairaaloiden yhteydessä olevissa opistoissa/oppilaitoksissa. Täältä (http://www.aubi-plus.de) voit hakea eri ausbildungpaikkoja (vor der ausbildung -> berufswahl -> berufscout tai berufsbilder)

Suomalaisella YO-todistuksella pääsee opiskelemaan Saksassa kaikkiin fachhochschuleihin ja yliopistoihin (riippuen tietenkin arvosanoista, jos kyseisessä aineessa on numerus clausus). Ja sitten tarvitaan se saksan kielen koe, useimmiten joko TestDaf tai DSH (muitakin vaihtoehtoja siis on, mutta nämä kaksi lienevät yleisimmin suoritetut).

Niin ja saksan wikipediasta löydät myös jonkin verran tietoa esim. Gesundheits- und Krankenpflegeristä , joka mun käsittääkseni vastaa ainakin jotenkin krankenschwesteriä. Joku viisaampi korjatkoon, jos olen erehtynyt..

Toivottavasti oli jotain apua.. :)

KIITOS ! TOSI PALJON apua oli:)
ainoo mitä unohdin mainita että lukioo en oo käynyt joten se laskeekin varmaan joitain paikkoja heti pois? tarviiko olla lukio käytynä?
ja mitä tarkoittaa ausbildung paikka?

Mä en tiedä, miten noi menee, jos ei oo lukiota käynyt. Saksalaiset eivät ainakaan tarvitse ylioppilastutkintoa ausbildungpaikkaa hakiessa, mutta en tiedä, miten se sitten suomalaisten osalta menee. Tietäiskö joku muu?? Mutta uskoisin kyllä, että ilman yo-tutkintoakin myös suomalainen saa Saksastakin vähintäänkin oppisopimuspaikan, mutta tämä nyt on vain "mutu"a. Ainakin yliopisto tippuu pois laskuista ilman yo-tutkintoa, mutta toisaalta eipä siellä kai haluamiasi aineita olekaan :)

Ausbildungpaikka eli lehre on ns. oppisopimuspaikka. Tässäkin ketjussa on aikaisemmin jotain niistä (Heinze kirjoitti niistä vähän). Saksassa voit opiskella ausbildungina lähes mitä vain! Kun opiskelet ammatin ausbildungin kautta, et saa Suomesta opintotukea, mutta toisaalta saat pientä palkkaa työstä, jota teet siinä koulujaksojen ohella.

Kun opiskelet ammatin ausbildungin kautta, et saa Suomesta opintotukea, mutta toisaalta saat pientä palkkaa työstä, jota teet siinä koulujaksojen ohella.


ahaa,kiitos kaikesta:) osaakohan joku vielä sanoa kuinka pieni tämä palkka sitten on?mitenkö kauan koulutus kestää?kokemuksia sairaanhoitajaksi lukemisesta?vastaako tämä sitten suomessa ammattikouluopiskelua oppisopimuksella?outoa,koska suomessahan sairaanhoitajaksi luetaan vain amk:ssan!

Tuolta AUBI-plus sivustolta nappasin vain yhden summanmutikassa sairaanhoitajan koulutusta tarjoavan "firman" (zentrale akademie für berufe im gesundheitswesen, 33334 Gütersloh) ja niiden sivuilla (http://www.zab-gesundheitsberufe.de/ausbildungsgaenge_kp.htm) kerrottiin suunnilleen seuraavaa (en tiedä kuinka paikkakohtaisia tiedot ovat..):

Schulabschluss: Fachoberschulreife / Mittlere Reife,
Abitur

"Koulutus jakautuu teoriaosuuksiin ja harjoittelujaksoihin. Koulutus alkaa 10 viikkoisella teoriaosuudella. Seuraavat teoriaosuudet ovat sitten 3-6 viikon pituisia. Teoreettista opetusta on päivittäin ma-pe klo 08.00-15.15.
Harjoitteluosuus suoritetaan yhteistyösairaaloissamme sekä hoitotyössä avohoidossa. ... Harjoittelujaksot ovat ensimmäisenä koulutusvuonna noin 5-6 viikkoa ja alkaen toisesta koulutusvuodesta noin 6-8 viikkoa.

Oppisopimushyvitys (en tiedä oikeaa termiä, saks. Ausbildungsvergütung)
1. koulutusvuosi 714€
2. koulutusvuosi 773€
3. koulutusvuosi 867€"

Tämä oli siis vain suunnilleen sinnepäin suomennettu otos kyseisen ausbilgungin kuvauksesta eräässä oppilaitoksessa.

Tuolta AUBI-plus sivustolta nappasin vain yhden summanmutikassa sairaanhoitajan koulutusta tarjoavan "firman" (zentrale akademie für berufe im gesundheitswesen, 33334 Gütersloh) ja niiden sivuilla (http://www.zab-gesundheitsberufe.de/ausbildungsgaenge_kp.htm) kerrottiin suunnilleen seuraavaa (en tiedä kuinka paikkakohtaisia tiedot ovat..):

Schulabschluss: Fachoberschulreife / Mittlere Reife,
Abitur

"Koulutus jakautuu teoriaosuuksiin ja harjoittelujaksoihin. Koulutus alkaa 10 viikkoisella teoriaosuudella. Seuraavat teoriaosuudet ovat sitten 3-6 viikon pituisia. Teoreettista opetusta on päivittäin ma-pe klo 08.00-15.15.
Harjoitteluosuus suoritetaan yhteistyösairaaloissamme sekä hoitotyössä avohoidossa. ... Harjoittelujaksot ovat ensimmäisenä koulutusvuonna noin 5-6 viikkoa ja alkaen toisesta koulutusvuodesta noin 6-8 viikkoa.

Oppisopimushyvitys (en tiedä oikeaa termiä, saks. Ausbildungsvergütung)
1. koulutusvuosi 714€
2. koulutusvuosi 773€
3. koulutusvuosi 867€"

Tämä oli siis vain suunnilleen sinnepäin suomennettu otos kyseisen ausbilgungin kuvauksesta eräässä oppilaitoksessa.

aivan todella suuri kiitos!!!!! on tämä foorumi kyllä aivan mahtava paikka:) tämänkin tiedon sain hetkessä!KIITOS!

Jos joku vielä asiasta tietää enemmän niin korjatkoon, koska nyt lähtee aika pahasti arvauksen puolelle..

Huomasin, että on Duale Berufsausbildung ja Schulische Berufsausbildung. Itse ymmärsin tämän näin: Duale Berufsausbildungissa haetaan oppisopimuskoulutuspaikkaa suoraan firmasta ja työskennellään kyseiselle firmalle, kun taas Schulische Berufsausbildungissa haetaan paikkaa kyseessä olevasta oppilaitoksesta ja harjoittelujaksot suoritetaan yhteistyöyrityksissä tms. Kuinka hakoteillä olenkaan??