Harkitsemme muuttoa Etelä-Saksaan, josta olen itse kotoisin.

Tällä hetkellä vaimoni on kotona 2 lastemme (2v ja 4v) kanssa ja "ansaitsee" lapsilisän ohessa (EUR 210 nettona) kotihoidontukea.

Kysymys: Mikä tilanne olisi Saksassa jos hän jäisi lasten kanssa kotiin?

Saksan Kindergeld on wissin verotettava. Onko verotusvinkkejä siihen, kumpi sen hakee? Onko Saksassa samanlaista mahdollisuutta saada tukea pikkulasten kotiäideille (tuen nimi?)? Onko jollakulla tietoa siitä, paljonko suurin piirtein jäänee kotiäidin verotuksen jälkeen käteen?

Kiitän avustanne etukäteen!

Jos olet Saksasta kotoisin, niin eikö silloin Suomessa kummastuttanut että on vain yksi ja ainoa verotaulukko, riippumatta siitä onko puoliso kotona.

Eli splitting tabellen ja "normaalin" verotaulukon erotus on käytännössä kotona olevan puolison palkka + mahdolliset tuet. Lapsilisä ei mun ymmärryksen mukaan ole kotiäidin/isän "palkkaa", koska maksetaan riippumatta siitä onko äiti töissä vai kotona.

Servaaas :D
me muutimme juuri Oberbaijerista Tampereelle ja lapsiakin on kaksi kuten teillä (meillä 3v & 1v).
Ja meillä myös mies töissä ja minä lasten kanssa kotona.

Suomen käytännöt ovat vielä vähän pimeässä mutta kotona oli näin:
Lapsilisä on €154/Kind/Monat (ab dem 4. Kind €179) ja tulee tilille "kokonaisena". Missä kohtaa se tulee verotukseen, en tiedä :oops: , kun tekee Steuererklärung, se laitetaan "Anlage Kind":iin (miten se vaikuttaa verotukseen - frag mich was leichteres...)
Kenen nimelle se haetaan, on samantekevää (meillä oli miehen nimelle).

Kotihoidon tukea vastaavaa rahaa kotiäidille ei ikävä kyllä ole.

En ymmärtänyt tarkalleen, mitä tarkoitit kysymykselläsi paljonko suurin piirtein jäänee kotiäidin verotuksen jälkeen käteen?
Kotiäidillä ei ole Saksassa omia tuloja (außer Kindergeld), vaan mies tuo rahat kotiin ja ne jaetaan vähintään tasan :-D
Steuererklärungiin laitetaan tavallisesti molemmat yhdessä (Zusammenveranlagung).

:D

Kiitos teille, Sanna ja riikka, vastauksistanne.

Kindergeld maksetaan Saksassa siis bruttona ulos, mutta verotetaan myöhemmin omalla veroprosentilla. Onko näin, tietääkö joku??
Kuulin myös, että on mahdollista saada Kindergeldin sijalla "Kinderfreibetragin" joka vähentää vuoden verotettavaa palkkatuloa (kannattaa kun on tietyn palkkarajan yläpuolella). Siihen meille tuskin riittää tuloja...

Suomessa saa lapsilisän kuten muutkin tuet Kelalta. Lapsilisä on verovapaata (=nettotulo) ja kahdesta lapsesta saa tällä hetkellä EUR 210 muistaakseni kunnes lapset täytää 16v. Sitten on olemassa äitiyslomaraha ja vanhempainraha (ekat 10 kuukaudet), joita lasketaan entisen palkan perusteella. Kotihoidontukea saa vielä kauan (kunnes lapsi täyttää 5v?), mutta summa laskee lasten kasvatessa. Tietysti kotihoidontuki edellyttää, että äiti tai isä on lasten kanssa kotona.

Kindergeld maksetaan Saksassa siis bruttona ulos, mutta verotetaan myöhemmin omalla veroprosentilla. Onko näin, tietääkö joku??
Kuulin myös, että on mahdollista saada Kindergeldin sijalla "Kinderfreibetragin" joka vähentää vuoden verotettavaa palkkatuloa (kannattaa kun on tietyn palkkarajan yläpuolella). Siihen meille tuskin riittää tuloja...


Tuo "oma veroprosentti" on minulle aika vieras käsite (vielä, täällä Suomessa olen sen toki jo joitain kertoja kuullut ja ainakin pintapuolisesti ymmärtänyt mistä on kysymys) - Saksassa se ei ole tullut koskaan vastaan? :oops: . Töihin viedään vaan Lohnsteuerkarte (jonka saa kylän Gemeindesta [me olemme melkein maalta:-)] tai Einwohnermeldeamtista [olikohan näin kaupungeissa] ja jossa ei mitään prosentteja lue) ja palkanmaksaja vie verot ja muut Abgaben ennenkuin laittaa palkkasi tilille (Steuerhandling á la Sanna :oops: )

Kindergeldin verotuksesta, täytyy myöntää etten sitä koskaan suuremmin miettinyt - KG tilille (ja tarpeeseen) und basta :-D Ei sitä ainakaan niin lasketa että "12x154€ ja siitä vuoden lopussa sitten jotkut tietyt prosentit ja kansalaiselle lasku"

Kinderfreibetragista on esim. tässä: http://www.schwanger-in-bayern.de/finan/kige5.htm

:D

Tietysti kotihoidontuki edellyttää, että äiti tai isä on lasten kanssa kotona.

Tuosta en olisi niinkään varma, mutta voin olla väärässäkin. Käsittääkseni Suomessa kotihoidontukea maksetaan myös jos lapset eivät ole rankasti tuetusssa kunnallisessa päivähoidossa. Vaihtoehtoisia tapoja järjestää hoito on esim. palkata kotiin ulkopuolinen hoitaja.

Ensimmäiseni ollessa tarhassa, jossa ryhmässä oli 6 lasta ja 2 hoitajaa (vrt. Saksassa usein 20 lasta 2 hoitajaa kohti) laskeskelin, että hoitoa subventoidaan noin 1000 eurolla kuukautta kohti kokopäivähoidossa - melkoinen etuus ja näkyy kyllä hoidon laadussa.

//jussi

Vaimo tässä kyllä sanoo että kindergeld on verotonta.

Olisi kovin omituista jos siitä vielä veroja pitäisi maksaa.

Se kinderfreibetrag on verokorttiin merkittävä luku, jolla saa ennakonpidätykseen hiukan helpotusta, mutta hyvin vähän. Sen voi jakaa myös aviopuolisoiden kesken niin että molemmilla on yhdestä lapsesta vain puolikas vapaasummaa. Mutta käytännössä se laitetaan täysimittaisena isompipalkkaisen kortille.

Minkäs verran se lapsilisä suomessa nykyään on?

abe, 5 vuotta 22.8 täynnä Münchenissä, nyt eka vuosi menossa kindergeldin kera

Moi!

Juu, "Kindergeld" on verotonta.

Jos on korkeat tulot, Kindergeldin sijaan voi saada verovähennystä "Kinderfreibetrag". Asia hoituu tuo veroilmoituksen liitelomakkeen "Kind" avulla.
Verotoimisto itse lakee kumminpäin on edullisempaa. Ensin kylläkin "Kindergeld" tulee kuukausittain tilille, muutta jos verovähennys olisikin ollut edullisempi, tekevät monimutkaisia laskelmia ja lähettävät vähän veronpalautusta tilille.

Muuten lapset vaikuttavat verotuksessa vain kirkollisveron ja solidaarisuuslisän suuruuteen. Asunnon oston jälkeen lapsista saa 8 vuoden ajan "Baukindergeld"-nimistä tukea. Taas täytyy täyttää verotuksen lisälomake...

Näin siis Saksassa vakinaisesti asuvan tilanne. Muuttovaiheen kommervekeistä en tiedä.

t. Liisa
kahden lapsen äiti, vakio-asukki

Ettet taida tarkoittaa "Beukindergeldinä" eigenheimzulagen lapsikorotusta? Ainakin meillä sitä (EZ) korotettiin.

abe

Sitäpä juuri. Kiertelee oppaissa edelleen osittain nimellä Baukidergeld, koska se sen nimisenä aikanaan säädettiin.
t. Liisa

Kindergeldin verotuksesta ...:-D Ei sitä ainakaan niin lasketa että "12x154€ ja siitä vuoden lopussa sitten jotkut tietyt prosentit ja kansalaiselle lasku" :D

Käytännössä se lasketaan juuri niin.

Vuoden aikana saadaan siis tilille Kindergeld bruttona, jonka voi käsittää myös jonkinlaiseksi "etukäteismaksuksi"/Vorauszahlung. Verotusta laskettaessa verotoimisto sitten laskee, onko verovelvollisen tuloista riippuen edullisempaa vähentää verotettavasta tulosta se lapsivähennys/Kinderfreibetrag + Betreuungsfreibetrag/"Hoitovähennys" ja laskea Kindergeld - taasen bruttona - veroihin päälle. Eli näin erittäin useissa tapauksissa vuoden lopussa se sinne tilille saatu lapsilisä maksetaan todella takaisin.

Tämä koko laskutoimitus ei sinällään ole ollenkaan monimutkainen, mutta tarkkana kannattaa silti tässäkin kohtaa olla. Ei olis ensimmäinen kerta, kun Finanzamt laskeskelee itselleen suotuisasti.

Asiahan ei sinänsä minua kosketa, mutta en ymmärrä tuota esittämääsi laskutapaa... lapsilisähän on verotonta, joten ei sitä missään tapauksessa joudu "takaisin maksamaan". Jos tulot (ja sitämyöten rajaveroprosentti) on korkeat, niin nuo lapsivähennykset "tuottavat" enemmän kuin lapsilisä. Tämänhän verokarhu sitten huomioi niin, että tässä tapauksessa saa vielä vähän veronpalautusta (sen jo maksetun lapsilisän lisäksi).

Asiahan ei sinänsä minua kosketa, mutta en ymmärrä tuota esittämääsi laskutapaa... lapsilisähän on verotonta, joten ei sitä missään tapauksessa joudu "takaisin maksamaan". Jos tulot (ja sitämyöten rajaveroprosentti) on korkeat, niin nuo lapsivähennykset "tuottavat" enemmän kuin lapsilisä. Tämänhän verokarhu sitten huomioi niin, että tässä tapauksessa saa vielä vähän veronpalautusta (sen jo maksetun lapsilisän lisäksi).

En tiedä tarkkaan kuinka asia verovirastossa käsitellään mutta tämä kuulostaa loogiselta. Joka tapauksessa saat vähintään ne 12x154€ ja mahdollisesti veropalautuksena hiukkasen päälle jos olet "isotuloinen".

tämä kuulostaa loogiselta.
Toisaalta Saksan verolait ja logiikka ovat aika kaukana toisistaan... :-D

Minä olen aina käsittänyt, että Saksassa lapsilisä on verotonta (ainakin me olemme saaneet aina veronpalautusta ja jopa aika reippaasti). Olin itse kolmisen vuotta lasten kanssa kotona. Sain lapsilisää kahdesta lapsesta yhteensä 308 euroa ja saman verran kuussa jokaisesta alle kaksivuotiaasta lapsesta ns. hoitorahaa (Erziehungsgeld). Siinä kai on aika alhainen tuloraja, mutta me saimme sitä (mieheni tulot olivat erikoislaatuisia, kun hän oli ammattilaisurheilija). Kaiken lisäksi Erziehungsgeld maksettiin max 6 kk takautuvasti, kun en ollut tiennyt sitä maksettavan jokaisesta alle 2-vuotiaasta. Meillä lasten ikäero on niin pieni, että he olivat yhteen aikaan samaan aikaan alle 2v.

Ongelma on se, että Erziehungsgeldiä maksetaan ainoastaan siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi, mutta päivähoitoon lapsen saa vasta sinä syksynä, jolloin hän on täyttänyt 3. Menepä siinä sitten töihin ilman Omaa tai muuta tukiverkostoa ja maksa itsesi kipeäksi Tagesmutterille ja Finanzamtille. Yleensä pienten lasten äidit tekevätkin osa-aikatöitä auf Basis eli verokortitta ja ilman sen kummempia sosiaalietuuksia. Päivähoito on kalliimpaa kuin Suomessa korkeimmassa maksuluokassa ja kokopäiväpaikkoja on joka tapauksessa vähän.

Se olikin syy miksi muutin vajaa 2-vuotiaan ja 3-vuotiaan lasten kanssa Suomeen. Oli vähintäänkin turhauttavaa olla akateemisesti koulutettu kotiäiti, jonka mahdollisista tuloista (jos töitä olisin edes saanut) verottaja olisi vienyt reilut puolet mieheni suurempien tulojen takia. Laskin huvikseni joku aika sitten, mitä minulle jäisi nykyisillä Suomen tuloillani Saksassa (Berliini) käteen. Tulos oli karmea: noin kolmasosa bruttotuloista! Tämä johtuu siitä, että nykyiset bruttotuloni ovat saksalaisnaisiin verrattuna korkeat, mutta eivät silti yllä mieheni tulojen tasolle.

Saksassa oli tosi ihana asua niin kauan kun lapset olivat pieniä tai heitä ei vielä ollut. Olen todella kiitollinen niistä vuosista, mutta tässä elämäntilanteessa, jossa haluan itse vaikuttaa omaan eläkkeeseeni, asua omistusasunnossa ja saada säästettyä tulevaisuuden varallekin, on paljon parempi olla Suomessa.

Hei!
Olen muuttamassa Berliiniin ja saan lapsen maaliskuussa. Mieheni on Berliinissä töissä. Emme ole osanneet ratkaista, onko sillä nyt väliä olemmeko naimisissa kun lapsi syntyy. Onko minun järkevää pysyä Suomen sosiaaliturvan piirissä ja synnyttää Suomessa, vai muuttaa jo ennen lapsen syntymää Saksaan ja synnyttää siellä? Miten toimii lapsilisät, neuvolat, kotihoidon tuki jne. Tiedän, että Suomesta kotihoidon tukea ei makseta muille kujin lähetettyjen työntekijöiden vaimoille.
Onko jollakin kokemusta näistä asioista?
Neuvoista kiitollinen
Kristiina

Hei ja tervetuloa Saksaan!

Koska Saksassa on yhteisverotus, avioliitto vaikuttaa yksinansaitsevan aviopuolison veroprosenttiin huomattavasti riipumatta siitä, onko parilla lapsia vai ei. Puolisoiden tulot lasketaan yhteen ja veroprosentti katsotan taulukosta nimeltä Splittingtabelle (löytyy netistä).

Saksassa voi saada 300 euroa kotihoidotukea (Erziehungsgeld), jos perheen tulot eivät ylitä syntymää edellisenä vuonna tiettyjä rajoja (kotiin jäävän puolison tuloja ei huomioida). Löin netistä löytyvään Erziehungsgeld-laskuriin arviolta miehen tuloiksi 40.000 e / vuosi > ei kotihoidontukea edes ensimmäisille kuukausille.

Lapsilisä "Kindergeld" on 154 euroa kuussa per lapsi tuloista riippumatta. Lapsilisä on veroton. Mikäli perhellä on suuret tulot, saa lapsesta lisäksi hieman veronkevennystä. (Lasketaan jälkikäteen veroilmoituksen perusteella, kun täytätte veroilmoituksen lisälomakkeen "Kind")

Kotona oleva puoliso ja lapsi voidaan sairasvakuuttaa maksutta puolison sairasvakuutuksen kautta (jos hän on lakisääteisessä kassassa "Gesetliche Krankenkasse" /"Ersatzkasse" eikä yksityisllä). Tämän vakuutustyypin nimi on "Familienversicherung".

Tämä siis Saksan puolelta, KELA:n eduista ulkomaille muuttavalle en osaa sanoa sen tarkemmin. Ehkä joku foorumilainen tietää tarkemmin, tai kysy KELA:sta.

---

Neuvoloita täällä ei ole, mutta siitä hyvästä voit käydä lapsen kanssa maksutta lääkärissä niin usein kun tarvitaan. Ensimmäisten elinvuosien aikana lapselle tehdään useita lääkärintarkastuksia (U1, U2 jne., joissa lapsen kehitystä seurataan). Näihin tarkastuksiin oikeuttavan vihkosen saat synnytyssairaalassa, jos synnytät täällä, muuten sairasvakuutustoimistosta (Krankenkasse).

t. Liisa
PS. Ota yhteyttä suomikouluun, jos kaipaat muitten suomalaisten lapsiperheiden seuraa (lisätietoja www.Rengas.de / kielikoulut / Berliini) . Kielikoulun alaikäraja on 3 v. , mutta monella kielikoululaisella on pikkusisaruksia.

Minäkin mietin, että uskaltaisiko sitä laittaa lasta tilaukseen Saksassa. Mies vastustaa kovasti, kun sanoo, että parempi olisi vasta, kun palataan Suomeen. Täällä on tiedossa miten hommat sujuu lääkärien, tukien ja muiden kanssa. Minusta voisi ihan hyvin alkaa yrittämään, mutta... Olen opiskelija tammikuun loppuun ja sen jälkeen olisi hyvä löytää töitä. Minulle on sanottu, että jos alan Saksassa töitä tekemään, siirryn sikäläiseen systeemiin. Mies on Suomen sosiaaliturvan piirissä koko kaksi vuotta, jonka siellä olemme. Kun tuolla Saksassa nuo aviopuolisonkin jutut vaikuttavat niin paljon, niin olenko sitten yksinhuoltaja siellä(?), jos mies on Suomen systeemissä, vai miten ihmeessä nuo kuviot sitten menevät? Ja sitten mietityttävät vielä nuo kansalaisuus asiat: Jos lapsi syntyy Saksassa suomalaisille vanhemmille, tuleeko siitä saksalainen, suomalainen vai molempia?

Minäkin mietin, että uskaltaisiko sitä laittaa lasta tilaukseen Saksassa. ....Jos lapsi syntyy Saksassa suomalaisille vanhemmille, tuleeko siitä saksalainen, suomalainen vai molempia?

No miksi et uskaltaisi?

Lapsesta tulee Saksassa synnyttyään Saksan kansalainen vain, jos vähintään toinen vanhemmista on Saksan kansalainen.

Se olikin syy miksi muutin vajaa 2-vuotiaan ja 3-vuotiaan lasten kanssa Suomeen. Oli vähintäänkin turhauttavaa olla akateemisesti koulutettu kotiäiti, jonka mahdollisista tuloista (jos töitä olisin edes saanut) verottaja olisi vienyt reilut puolet mieheni suurempien tulojen takia. Laskin huvikseni joku aika sitten, mitä minulle jäisi nykyisillä Suomen tuloillani Saksassa (Berliini) käteen. Tulos oli karmea: noin kolmasosa bruttotuloista! Tämä johtuu siitä, että nykyiset bruttotuloni ovat saksalaisnaisiin verrattuna korkeat, mutta eivät silti yllä mieheni tulojen tasolle.

Saksassa oli tosi ihana asua niin kauan kun lapset olivat pieniä tai heitä ei vielä ollut. Olen todella kiitollinen niistä vuosista, mutta tässä elämäntilanteessa, jossa haluan itse vaikuttaa omaan eläkkeeseeni, asua omistusasunnossa ja saada säästettyä tulevaisuuden varallekin, on paljon parempi olla Suomessa.

Mutta eikös miehen veroprosentti sitten ole sitäkin alhaisempi? Minäkin ole akateeminen nainen, asun Saksassa, omistan talon mieheni kanssa (velaton) ja säästän muun hurvittelun ohessa myös ylimääräistä eläkeikään. Palkka parempi kuin Suomessa joten ei ainakaan tuota akateemisen naisen huonoa nettotulotasoa voi yleistää :-)

No miksi et uskaltaisi?

Lapsesta tulee Saksassa synnyttyään Saksan kansalainen vain, jos vähintään toinen vanhemmista on Saksan kansalainen.

...tai vanhemmat - tai toinen heistä - oleskelleet/oleskellut Saksassa tarpeeksi kauan...

Muuten, tuo Erziehungsgeld-juttu on vanhentunut. Sen sijalle on tullut Elterngeld, josta on kirjoiteltu täällä eri ketjuissa.

Vanhempainraha on ansiosidionnainen (67 % kotiin jäävän puolison nettotuloista). Minimi kuitenkin 300 e/kk ja maksimi 1600 e/kk.
Eli suoraan opiskelemasta äitiyslomalle on huono diili.

Tässä tietoa saksaksi:
http://de.wikipedia.org/wiki/Elterngeld_%28Deutschland%29