Juttuhan on simmone, ettei juhlatunnelma ain tartte ryyppämist. Voi sitä muutenki hauska pittä: juara kaffet ja muistella menneit, simmottis lunkisti.

Tai sit otetan korkeinta yhret tai kahret ja maistella niit hittaste niku herrasmiähet.

Sit voira otta vaik jottalai viini, ettei ain koskist, votka tai wiskii kauhijoi määri.

Jos kumminki ryypätäm paljo, nii ei ainaska ruveta laulama.

Jos kuiteski ruveta juavuksis laulama, nii ei lauleta mittä härskei värssyi.

Jos kuiteski lauleta härskei värssyi, ei lauleta niin kovi, et joku naapuri taik isäntä tule valittama. Jos kumminki tulla valittama, nii pyyretä silt vaa kiltiste antteks, eikä ruveta tappelema.

Mut jos kuiteski ruvetan tappelema, nii tapella simmottis iha vähä vaa, ettei tul mittä yleis mellakka. Mut jos kumminki tule simmone yleismellakka, nii lähretä aikonas flytti, ettei koko juhla men iham piäle.

Jos koko juhla kuiteski mene iham piäle, nii sit ei ryypätä ens juhlis yhtikäs.

Vai kui?