Suomea on mahdollista lukea Saksan gymnaseumeissa - ainakin Baijerissa - ensimmäisenä vieraana kielenä englannin tai ranskan sijasta. Kielikokeet järjestetään puolivuosittain.

Todellako? Miksi hitossa? Siellä lienee mahdollisuuksina sitten kaikki muutkin EU-kielet?

Ja mistä ihmeestä ne löytävät tarpeeksi kiinnostuneita oppilaita saadakseen ryhmän pystyyn? Mistä opettajat löytyvät?

Suomen kieli on mahdollista valita baijerilaisissa gymnaaseissa (§ 19 Abs. 3 GSO)
ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, esimerkiksi englannin tai ranskan sijasta, jos suomi on oppilaan äidinkieli ja vanhemmat lupautuvat pitämään huolta lapsensa kielellisestä edistyksestä. Puolivuosittain järjestettävät kielikokeet ovat muodoltaan ja sisällöltään muiden koulussa opetettavien kielten kokeita vastaavat. Suoritusten arviointitulokset otetaan huomioon lukuvuoden väli-ja lopputodistuksissa.

Siis edellytys on, että suomi on oppilaan äidinkieli, eikä koulun ainekaanoniin integroituminen muuten olisi mahdollista. Siksi ei suomen kielen ryhmäopetusta koulussa syntyisikään.

Ahaa, siis kotiopetusta ja vain kokeet koulussa.

Enpä tiedä valitsisinko tuota mahdollisuutta. Jos lapsi kasvaa kaksikielisesti niin pistäisin silti varmaan opettelemaan jotakin muuta kieltä ensimmäisenä vieraana kielenä.

Tänne muutti aikoinaan esikoisemme luokalle poika Venäjältä. Ja koska venäjä oli ja on valinnainen 1. kieli enkun kanssa, laittoivat vanhemmat poikansa venäjän kieleltä oppimaan, vaikka tietenkin tämä osasi äidinkieltään täydellisesti.

Kysyin siltä äidiltä, kun satuin tapaamaan hänet musiikikoulussa, miksi he eivät suoneet pojalleen ihan uutta kieltä, koska poikahan osaa venäjää, eikä enkkua tarjota 2. kielenä.
Äiti sanoi halunneensa vähentää poikansa koulustressiä. Että olisi yksi aine vähemmän päntättävää.

No, onhan se argumentti, mutta juuri kouluhan suo mahdollisuuden oppia aivan uusia asioita. Koskaan myöhemmin ei saa niin perinpohjaista opetusta esim. kieliin kuin juuri koulussa.

Meille ei tulisi mieleenkään jättää jotain muuta kieltä pois ja ottaa siitä edestä suomi lukuaineeksi. Suomi on hyvä lisäkieli, jolla lapsemme tulevat enemmän tai vähemmän hyvin toimeen Suomessa, mutta en varmaan olisi jaksanut perehdyttää lapsiamme Suomen kielen syvyyksiin. Ja tuskin he olisivat jaksaneetkaan opetella äidin lukusuunnitelman perusteella.

Mutta jokaisella perheellä on omat kasvatustapansa, joten ihan hyvä kun tuo mahdollisuus on olemassa.

On hienoa, että tällainenkin mahdollisuus on olemassa.

Suomen valitseminen ensimmäiseksi (tai toiseksi tai kolmanneksi) vieraaksi kieleksi voi olla mielekästä ainakin silloin, jos perhe on vain lyhyellä komennuksella. Nomadiperhehän ei välttämättä edes tiedä, mikä on seuraava asemamaa. Eli kärjistetysti sanottuna lasten kotimaana on suomen kieli. En kylläkään valitsisi englannin tilalle, mutta ehkä latinan tilalle...

Kesken koulun muuttavien nuorten tilanne voi myös olla aika rankka, jos saksan opettelun lisäksi täytyy ottaa 3 vuotta latinaa tai ranskaa kiinni. Toinen vieras kieli aloitetaan Baijerissa nimittäin jo 6. luokalla ja Baden-Württembergissä 5. luokalla. Tässä tilanteessa suomen valitseminen yhden vieraan kielen tilalle voi olla mielekästä.

---

Täällä Baden-Württembergissä on mahdollista valita äidinkieli 2. vieraan kielen tilalle, jos lapsi muuttaa Saksaan vasta yläluokilla, eikä toisen vieraan kielen kiinniottamista katsota kohtuulliseksi.
Jos opettajat ovat sitä mieltä, ettei tämä koske suomen kieltä, voitte kertoa, että nimenomaan suomen kielen suorittaminen on ollut mahdollista jo vuodesta 1991 alkaen. Minulla on hallussani kopio Stuttgartin kouluviraston asiaa koskevasta päätöksestä.

Tiedän muutamia kaksikielisinä kasvaneita nuoria, jotka ovat Baden-Württembergissä suorittaneet suomenkielen ylioppilaskokeen ja näin laajentaneet ammattikorkeakoulukelpoisuutensa (Fachochschulreife, Fachabitur) yleiseksi korkeakoulukelpoisuudeksi (allgemeine Hochschulreife, Abitur).

Luin juuri netistä, että Baden-Württembergissä kaksikielisten lasten on mahdollista suorittaa reaalikoulussa äidinkielensä ylimääräisenä vieraana kielenä „Sonderfremdsprache“. Koskenee myös suomea. Jos tätä mahdollisuutta aikoo käyttää, asian ajaminen täytyy aloittaa hyvin ajoissa, sillä suomen kielen kokeita ei varmasti järjestetä automaattisesti joka vuosi.

---

Tietääkö joku muitten osavaltioitten käytännöistä?

Liisa