Harkinnan alla on muutto Saksaan miehen työn perässä.

Tällä hetkellä olen itse työssä ja mies vanhempainlomalla kotona. Muuton aikaan tilanne on kuitenkin se, että mies on työssä ja minä työttömänä. Ennen lopullisen päätöksen tekemistä on vielä paljon kysymyksiä, joihin tarvitsemme vastausta.

Lapset ovat nyt 6v ja 8kk ikäiset. Olen ymmärtänyt että Saksassa en voisi olla enää työttömänä tai palata työhön ennen kuin nuorempi lapsista täyttää kolme vuotta. Onko näin?

Jos kuitenkin aion hakea insinöörin työtä, niin kannattaako Saksassa aupairin palkkaaminen? Onko kenelläkään kokemuksia?

Kuinka paljon miehen verotus todellisuudessa kevenee, jos olen kotona lasten kanssa?

Kuinka paljon insinööri yleensä Saksassa tienaa?

Lapsista vanhemmalla on diabetes. Miten Saksalainen sosiaaliturva korvaa lääkkeet, mittarin liuskat jne...?

Kysymyksiä tulee loputtomasti mieleen, mutta toivon, että jonkun kärsivällisyys riittäisi vastaamaan näihin kysymyksiin vaikka niitä on täällä sata kertaa aiemminkin kysytty.

Ei täällä ainakaan laki näy estävän alle kolmivuotiaiden lasten vanhempien työskentelyä. Päivähoitopaikan puute saattanee estää.

Verotus aviopuolisoilla (ei avo-) menee niin että molempien tulot lasketaan yhteen ja siitä määräytyy verotuksen progressio - eli jos olet kotona, miestäsi verotetaan kevyemmin kuin silloin, jos itsekin ansaitset.

töihin toki voit mennä, jos saat lastenhoidon järjestymään - esimerkiksi lapseni matematiikanopettaja pitää parhaillaan äitiyslomaa ja aikoo palata töihin kun vauva on 6kk ikäinen.

Lääkkeistä: Jos osaat saksaa, kannattaa lukea jonkun Krankenkassen omia sivuja; esimerkiksi omalla kassallani TK:lla on mittava sivusto. En vanno että tämä koskee kaikkea mutta ainakin lääkkeet ja lääkärikäynnit ovat lapsilla ilmaisia.

Työttömyyskorvausta et Saksassa varmaankaan saa - paitsi jos olet työtön työnhakija Suomessa ennen muuttoa, niin sitten saat jonkin aikaa Suomesta korvausta. Kotihoidontukia ymv. ei ole. Sen sijaan miehesi verotus on kevyempi jos hän elättää perhettä.

Au-pair ei kai riitä lapsenhoitoratkaisuksi - jos hän tekee 6h/päivä töitä ja itse teet 8-tuntisia päiviä + työmatkat... Aiemmissa keskusteluissa tällä foorumilla (hakuun vaikka "lastenhoito*" tai "päivähoito*") on tullut esille, että pienillä paikkakunnilla ja itäpuolella tarhapaikkoja voi olla helpostikin saatavilla, kun taas lännen suurissa kaupungeissa tilanne on huono.

Monet ovat todenneet, että pelkästään rahan perässä muutto ei kannata. Jos muuttoon löytyy muitakin syitä, sitten kannattaa :) Itse olen erittäin tyytyväinen, enkä lähtisi takaisin Suomeen. Pidän ilmastosta, kulttuurista, terveydenhuollosta, verotuksesta,.. (ja lapsettomat sinkut sitten vihaavat täkäläistä verotusta).

Oman itseni kannalta haluaisin tutustua työelämään ja omaan alaani myös saksassa. Voisiko sellaisen tilaisuuden jättää väliin? Ilmeisesti kannattaisi viettää ainakin ne kolme ensimmäistä kuukautta kotona suomen työttömyysturvan varassa, mutta pyrkiä sen jälkeen työelämään.

Idän suuntaan suuntaamassa, mutta mitähän päivähoito mahtaa maksaa?

Saksan kielitaitoni ei vielä riitä Krankenkassenin sivuihin perehtymiseen, joten insuliinien korvaavuusasia sekä liuskajakelujuttu jäi vielä epäselväksi. Lääkkeet ja hoitovälineet ovat niin kalliita, että tämä asia ratkaissee koko homman. Hoitotarvikkeet ja lääkkeet kun maksavat yli 200e/kk ilman korvauksia.

Jos miehesi on lakisääteisessä sairasvakuutuksessa niin lapset sekä sinut (jos et käy töissä) vakuutetaan maksutta mukana. Lääkärissä käynti ja lääkkeet korvataan.

Jos taas miehesi on yksityisessä sairasvakuutuksessa, pitää lapsista sekä sinusta maksaa erikseen vakuutusmaksu. Tässäkin tapauksessa lääkärissä käynti ja lääkkeet korvataan.

Jo siis jäät kotiin, kannattanee liittyä lakisääteiseen vakuutukseen. Tässä asiassa varmasti voi myös työnantaja neuvoa. Lakisääteisen vakuutusmaksuhan määrittyy palkkatulojen mukaan kun taas yksityisen vakuutuksen vakuutusmaksun määrittelyssä ennen kaikkea ikä sekä sukupuoli ovat tärkeimmät tekijät.

Jos vanhemmista parempituloinen on yksityisessä vakuutuksessa ja toinen puolisko lakisääteisessä, ei lapsia vakuuteta mukana vaan heille on otettava omat sairasvakuutuksensa.

Tomppa kirjoitti jo, että lapset tarvitsevat oman sairasvakuutuksen, jos vaikka isä on yksityisesti ja äiti lakisääteisesti vakuutettuja. Meillä on juuri noin. Ja per lapsi maksamme n. 125 euroa kuukaudessa.

Jos voisimme nyt muuttaa vakuutussysteemiämme, olisimme kaikki lakisääteisessä. Ja sen lisäksi lisävakuutus (Zusatzversicherung), jolloin sairaalassa privaattipotilaana. Kyseinen vakuutus meillä on näissäkin olosuhteissa, mutta tulee tosi kalliiksi.

Perheellisien tosiaan kannattaa - ainakin minun mielestäni - olla lakisääteisessä sairaskassassa vakuutettuina.

Mutta saako tälläisen vakuutuksen jokainen? Kuten jo kirjoitin, on lääke- ja hoitovälinekulut ilman korvauksia 200e/kk. Korvaako siis 125e:n vakuutus 200e:n kustannukset vuoden jokaisena kuukautena?

Surffasin hiukan - en siis ota vastuuta tietojen oikeellisuudesta ;) mutta ihan normaaliluotettavalta tuo näytti:
http://www.diabetes-forum.com/scripts/menu_forum.asp?page=Forum4&action=show&ID=12570

eli Krankenkasse maksaa lapsille myös diabetekseen liittyen kaiken - insuliinit, testiliuskat, pistoskynät yms lääkärin määräämät.

Suosittelen että otat yhteyttä pariin kassaan - englannilla yleensä pärjää ellei ole kiire - niin saat "oikeaa" tietoa. :) Voin reilun vuoden kokemuksella suositella "omaa" kassaani ( www.tk-online.de ) mutta varmaan moni muukin voi suositella omaansa.

Ja jos maltat odotella pari päivää, niin nekin ehtivät vastaamaan jotka lukevat foorumia vain arkena työajalla ;)

Lisätäänpä vielä: meillä isä kuuluu lakisääteiseen, minä samaan - vaikka eri statuksella, kun olen yksityisyrittäjä; ja lapset ovat isän vakuutuksessa. Viime vuonna kun olin kotona ja palkkatyössä vuorotellen, kuuluin perheenjäsenen statuksella samaan kassaan, jolloin pelkkä isän maksu riitti. Nyt maksamme siis molemmat erikseen (tulojen mukaan 14,jotakin prosenttia tai enintään noin 540/kk). Lapset ovat koko ajan olleet isän vakuutuksessa "ilmaiseksi".

Kyllä, Saksassa lapset ovat hyvin sairausvakuutettuja. Ja lääkärille pääsee heti, jos tarve tulee.

Kiitos vaivannäöstä!

Lapsen kohdalla näyttää siis hyvältä. Toivottavasti kassa korvaa vastaavalla tavalla myös isän diabeteksen hoitokulut.

Ymmärsinköhän nyt ihan oikein... Siis julkinen kassa maksaa 540e/kk jos molemmat käyvät työssä. Jos taas jään kotiin, niin maksu on vain 270e/kk. Molemmissa tapauksissa on siis koko perhe vakuutettu? Mitähän se yksityinen kassa maksaa?

Vielä yksityisen ja julkisen kassan eroista. Julkinen ei korvaa yhtä laajasti kuin yksityinen? Ambulanssikyydit, hammaslääkärit yms. ja itse kustannettavaksi julkisessa kassassa? Olenko ymmärtänyt oikein?

Ei kun julkinen kassa maksaa tulojen mukaan yli 14% - mutta sillä on katto, joka täyttyy jossakin olikohan se 3800e/kk tuloissa; ja siis 5000e/kk tienaava ei joutuisi maksamaan enempää kuin sen about 540 kuussa kuitenkaan. (Laskennallisesti siis jotain 10% brutosta.) Jos taas tienaa hyvin vähän, on joku minimimaksu.

Jos molemmat ovat töissä, kumpikin maksaa omien tulojensa mukaan - eli kaksi hyvätuloista maksaa yhteensä 1080/kk. Jos kumpikin tienaa vaikka 2800e/kk, maksu on luokkaa 2x400=800e/kk. Lapset menevät siivellä.

Summa voi vaikuttaa isolta, mutta kannattaa muistaa, että terveydenhuoltoa ei sitten tarvitse veroissa juurikaan rahoittaa. Jos oikein muistan, yksin perhettään elättävän hyvätuloisen isähahmon veroprosentti voi olla luokkaa 11%. Äiti kotona, joten äiti ja lapsoset menevät samalla krankenkassemaksulla - eli 540e/kk koko perhe.

Suomessahan terveydenhuoltoa maksetaan kunnallisveroissa (enimmäkseen), joten harva tietää paljonko omista tuloista menee sen sektorin rahoitukseen.

Kassoilla on erilaisia paketteja - myös julkisilla kassoilla; esimerkiksi meidän "palvelupakettiin" kuuluu mahdollisuus saada kodinhoitaja kotiin, jos pienten lasten äitihahmo on kovin kipeänä. (Onneksi ei enää ole pieniä lapsia...) Kroonisesti sairaat voivat valita onko vuotuinen omavastuu joistakin asioista isompi vai pienempi, jne. Uskon että kannattaa pistää vaikka sähköpostia englanniksi parille kassalle ja kysyä sieltä, miten aikuisen diabeetikon korvaukset menevät. (Ellei ensi viikolla joku foorumilainen tiedä paremmin ;) )

Ja siitä julkisesta vs. yksityisestä: esimerkiksi hammaslääkärikulut julkinen kassa(ni) korvaa - paikkaukset ja sensemmoiset. Implanteista, silloista jne. se korvaa reilun osan. Erikseen voi ottaa lisävakuutuksen hampaiston hoitoon - ja jos vuosien mittaan käy säännöllisesti hammaslääkärissä, saa sitten mummona isomman korvauksen mahdollisista implanteista tms.

Mikäli nyt välttämättä haluaa sen yksityishuoneen sairaalassa (montako kertaa elämässä ylipäätään tulee oltua sairaalassa...) niin julkisillakin on tarjolla lisävakuutuksia joilla moisen palvelun saa. Muuttujia kassavertailussa on enemmän kuin pieni ihmisaivo jaksaa käsittää. ja se mikä on yhdelle hyvä ei ehkä toiselle olekaan. Minäkin kerron vain oman kokemukseni - sekin vain reilun vuoden ajalta - olen tyytyväinen julkiseen kassaani. Emmekä me edes kovin tarkkaan niitä vertailleet ennen muuttoa - joko meillä oli hyvä tuuri, tai sitten kaikki ovat yhtä hyviä? Myöhemmin harkitsin yksityiskassaa, mutta totesin ettei se minulle kannata kun en enää ole kaksikymppinen ja joku sairauskin saattaa olla takataskussa. Netistä löytyy vertailuja hinnoista - mieleen on jäänyt että sillä 3800e/kk tulolla millä julkinen veloittaa 540/kk joutuu yksityiskassalla maksamaan esimerkiksi satasen vähemmän. Toisaalta, vakuutuksesta saatetaan rajata ulos kaikki mikä liittyy 10 vuotta sitten sairastamaasi tautiin - edes teoriassa - tai sitten lasketaan lisävakuutus ja blaablaa. Minulle se ei sovi, haluan all-in-one-paketin.

Niin ja maksuista vielä: jos tulot ja olot muuttuvat, maksutilannetta korjataan. Itselläni on menossa jo 4. kortti, kun olen ollut välillä töissä ja kotona jne. :) "Liikaa" ei tarvitse maksella.

Mikähän on sitten Saksassa "hyvätuloinen". Suomessa insinööri tienaa noin 3000e/kk, mutta mikähän mahtaa olla vastaava luku Saksassa?

Entäpä osa-aikatyö. Jos menen osa-aikaisesti työhön, niin rapsahtaako heti maksettavaksi kassamaksut?

Lapsen kohdalla näyttää siis hyvältä. Toivottavasti kassa korvaa vastaavalla tavalla myös isän diabeteksen hoitokulut.

Kyllä se maksaa. Aikuisten osalta tulee omavastuuta 5 Euroa / resepti sekä kerran neljännesvuodessa 10 Euron vastaanottomaksu lääkärille.

Mitähän se yksityinen kassa maksaa?

Vakuutusmaksuissa on privaattikassojen välillä kyllä eroja. Ainakin jos vain miehesi menee töihin, tulee teille yksityinen kassa kalliimmaksi kuin julkinen. Huomaa myös: yksityisen vakuutuksen kanssa olet "naimisissa". Et voi ilman muuta siirtyä julkiseen jos niin haluat vaikkapa koska se olosuhteiden muuttuessa olisi edullisempaa. Lakisääteisestä sen sijaan voit siirtyä yksityiseen oikeastaan milloin tahansa jos vain vakuutetun palkkatulot ovat yli 47.700 Euroa vuodessa. (Ilmaisen tuon rajan tässä vuositulona koska kuukausituloraja hiukan hämää lomarahan ja joulurahan vuoksi.) Jos siis otatte privaatin vakuutuksen heti alkuun, se päätös on koko Saksassa asumisen ajaksi.


Julkinen ei korvaa yhtä laajasti kuin yksityinen? Ambulanssikyydit, hammaslääkärit yms. ja itse kustannettavaksi julkisessa kassassa? Olenko ymmärtänyt oikein?

Julkinen korvaa paremmin kuin esim. Kela. Normaali hammashoito korvataan, myös aikuisille. Tekohampaista, silloista, kruunuista ja muista isommista jutuista täytyy osa maksaa itse. Näiden kattamiseksi on olemassa vapaaehtoisia lisävakuutuksia jos niitä tahtoo. Lisävakuutuksilla voi myös "tuunta" julkisen vakuutuksen samalle tasolle kuin yksityisen jolloin saat esim. yhden hengen huoneen sairaalassa, ylilääkärin käsittelyn, vapautuksen reseptimaksusta, silmälasit jne.

Yksityinen ei suinkaan ota ketä tahansa kun taas julkisen on otettava kaikki asiakkaaksi. Miehesi diabetes saattaa osoittautua esteeksi privaattivakuutusta hakiessa.

Näitä laskimia voi käyttää apuna esim.

http://www.steuern-online.de/rechner/nettolohn/index.html
http://www.lohnspiegel.org/index.php?pid=48

Kun vähän kokeilee niin saa kuvan miten paljon brutosta käteen jää.

Siis julkinen kassa maksaa 540e/kk jos molemmat käyvät työssä.
jos ei ole itsenäinen ammatinharjoittaja ( selbständig) niin työnantaja maksaa puolet tuosta max 540 / kk. Käytännössä työnantaja maksaa tilillesi 270 eur lisää palkan yhteydestä, josta itse siis siirrät sairaskassaan koko 540e joka kk.

Nettopalkkoja vertaillessa kannattaa myös huomioida eläkekertymä. Surkeampi kuin Suomessa. Etenkin vaimolle joka kotona :!:

Lakisääteisestä sen sijaan voit siirtyä yksityiseen oikeastaan milloin tahansa jos vain vakuutetun palkkatulot ovat yli 47.700 Euroa vuodessa.

Onkohan enää noin ? Mikäs systeemimuutos juuri tänä vuonna tulikaan ? Vai onko minua viilattu linssiin (taas). Käsittääkseni, jos et ole ollut ennen 1.4.2007 Saksassa yksityisellä vakuutettuna, et sinne pääsekkään noin vain, ennenkuin lusit "karenssiajan" 3 vuotta lakisääteisessä, TAI olet todistanut viimeisen kolmen vuoden ajalta tienanneesi yksityiseen oikeuttavan määrän euroja.

lisätään tähän vielä kinkkinen linkki epäselventämään asioita :)
http://www.krankenversicherung.net/grundlagen/gesundheitsreform.htm

Onkohan enää noin ? Mikäs systeemimuutos juuri tänä vuonna tulikaan ? Vai onko minua viilattu linssiin (taas). Käsittääkseni, jos et ole ollut ennen 1.4.2007 Saksassa yksityisellä vakuutettuna, et sinne pääsekkään noin vain, ennenkuin lusit "karenssiajan" 3 vuotta lakisääteisessä, TAI olet todistanut viimeisen kolmen vuoden ajalta tienanneesi yksityiseen oikeuttavan määrän euroja.

lisätään tähän vielä kinkkinen linkki epäselventämään asioita :)
http://www.krankenversicherung.net/grundlagen/gesundheitsreform.htm

No aivan totta, tuohon asiaan tulikin juuri muutos. Aivan mahdotonta tosin on arvioida, miten tämä asia maahanmuuttajan osalta tulee olemaan. Lisää sekasotkua...... :roll:

Mikähän on sitten Saksassa "hyvätuloinen". Suomessa insinööri tienaa noin 3000e/kk, mutta mikähän mahtaa olla vastaava luku Saksassa?

Palkkaus riippuu paljon työnantajasta, työstä ja työsuhteen laadusta (vakkari vai freelanceri), joten mitään tarkkaa summaa ei voi antaa. Kaikki 2500e-12000e välillä on mahdollista perus engineerille. Rikas tienaa saksassa virallisesti 250te vuodessa tai enemmän.

Tossa vähän suuntaa tienesteihin, tai ainakin mitä kannattaa pyytää..

http://www.ingenieurkarriere.de/library/pdf/gehaltsstudie_2005.pdf