Olettekos täysin varmoja että Saksan bruttopalkat ovat edelleen selvästi korkeammat kuin Suomessa? En nyt tarkoita ylintä johtoa. Juteltuani useamman firman (taloushallinnon tehtäviä, KTM koulutuksella) kanssa ja luettuani Suomen mainioita tilastoja en ole vakuuttunut merkittävistä bruttopalkkaeroista... vielä kun makselee verot Saksaan ilman lapsia ja puolisoa, Saksan oloissa ei todellakana ole kehumista. Jopa ilman Krankenkasse -maksuja verojen ja sivukulujen maksu Suomen taulukoiden mukaan olisi parempi vaihtoehto, ainakin 2005. Suomessahan verot ovat alentuneet ja Saksassa jos jonkinlaista solidaarisuuslisää. Voisiko joku kertoa mistä saan tietoa verokikkailuun Saksassa? -siis muilla keinoin kuin hankkimalla perheen. Terveisin tuore muuttaja.

Tuo riippuu paljon myös millä alalla on, kuinka bruttopalkat ovat suhteessa toisiinsa.

Yksi suosittu tapa vero-optimointiin on omistusasunto/talo, ja laittaa siitä osan vuokralle taikka työalueeksi. Työhuone/alue käy myös vuokrakämpästä. Tosin pitää olla vähintään 3 huoneen asunto, ja verottaja käytännössä vaatii työnantajalta paperin että "tekee 50% töistä kotona".

Silloin saa vähentää pinta-alan suhteessa kaikki asumiskulut (ja lainankorot). Työvälineistä voi vähennyttää sinällään ihan ilman mitään lappusia työnantajalta.

abe

Ja mitä tulee tuohon bruttopalkkavertailuun, niin aika vähissä suomessa on IT-puolellakin duunit joista saa 7k€/kk bruttoa asiantuntijahommista. Ylemmässä johdossa tuo ero isonee sitten lisää.

abe

niin, ilmaisin jo mitä alaa tarkoitin.. ainakin akat. numeronpyörittelijöitä. Arvelen että markkinointihommissa sama kohtalo. Tilasto-otokseni käsittää 4 firmaa /työtarjousta Saksasta ja Suomen puoli-julkiset lähteet. Bruttopalkka sama kuin Suomessa, mutta nettona verojen jälkeen pyöreästi 10 % vähemmän käteen Saksassa! (siis perheettömille). Lentoliput Suomeenkin pitäisi budjetoida.. Onneksi asuminen ja eläminen on halvempaa kuin Helsingissä. Omistusasunto on tietysti kannattava juttu, paitsi jos joudutkin muuttamaan parin vuoden päästä ja maksat välittäjälle myyntipalkkion. Siinä menetät helposti kertyneet verohyödyt. Saksan taloustilanteen huomioiden asunnon merkittävää arvonnousua on varmaankin turha odotella.

Juu. Saksassa osaamista arvostetaan muullakin kuin kauniilla kehuilla.

öö. myyntipalkkio myyjälle on kyllä jotenkin nurinkurinen juttu. Ostajahan sen provikan maksaa.

abe

En ole vielä lähtenyt (=uskaltanut lähteä) kahlaamaan vero.fi-sivuja... Minulla ei ole hajuakaan Suomen verosysteemistä :oops:

Osaisiko joku referoida lyhyesti miltä suomalainen "Lohnzettel" näyttää, eli mitä työnantaja (tai siis Fiskus) napsii heti pois?

Veroilmoitusta kun tehdään Suomessa, saako siinä vähentää jotain (niinkuin esim. matkat työhön tai vakuutusmaksuja täällä)?
Sillä onko naimisissa ja/tai onko lapsia ei ole merkitystä, jos olen ymmärtänyt oikein?

Ehkä jotain Maahanmuuttajaa kiinnostaa :D :
"Vastalahjaksi" tässä minun (saksalainen) Lohnzettelini (joka näytti suunnilleen tältä ennen kuin jäin lasten kanssa kotiin, alkuvuosi 2002, Steuerklasse I)
eli Gesamt-Brutto:sta vähennettiin...
- Lohnsteuer (n. 21%)
- Kirchensteuer (n. 1,6%)
- Solizuschlag (n. 1,1%)
- Krankenversicherung (7,45%)
- Rentenvers. (9,55%)
- Arbeitslosenvers. (3,25%)
- Pflegevers. (0,85%)
Bruttopalkasta jäi käteen vähän vajaat 55%.

öö. myyntipalkkio myyjälle on kyllä jotenkin nurinkurinen juttu. Ostajahan sen provikan maksaa.
No jos ostaa ja sitten myy, niin kerran sen joutuu joka tapauksessa maksamaan... täällä Baijerissahan se on yleensä "vain" 3% + alv, mutta pohjoisemmassa vetävät jopa 7%.

Ja koska asunto-osakeyhtiöitä ei ole, niin muutkin kitkakulut on aika kovia (Grunderwerbsteuer, notaari) - tuskin kannattaa kovin lyhyeksi ajaksi ostaa omaa.

Kun me taloa ostettiin oli jokaikisellä myyntipalkkio 3,48% hinnasta. Jotenkin tuntuu että tuo on joku lakisääteinen maksimi tms. Tai sitten kartelli :)

Joo ja ne leimaorganisaatiot kuten notaari vetää yllättävän paljon välistä. Ei mikään ihme että notaariksi pääsyä sanotaan "lisenssiksi painaa rahaa".

abe

Ei kai mikään laki kiellä välittäjää tekemästä töitä vaikka ilmaiseksi. Alle 3% palkkiota en ole koskaan nähnyt (siis alv päälle tietysti), mutta esim. Berliinissä ei taida alle 6% lähteä. Johtunee halvoista hinnoista.

Sinänsä mielestäni epäloogista, koska normaalisti myyjä on välittäjän toimeksiantaja niin saisi maksaa maksunkin (tosin se nyhdettäisiin siinä hinnassa sitten). Suomessahan se menee näin. Kun taas esim. Italiassa maksaa molemmat...

riippumatta siitä, maksaako välityspalkkion "virallisesti" ostaja vai myyjä, niin ahkera muuttaja häviää joka tapauksessa. Suomessa välittäjät saavat hankittua ensikertalaisilta itse asuntoaan myyjiltä toimarin siten, että laittavat välityspalkkion (2,7 - 4,5 %) hintapyynnön päälle.. no korkea hintapyyntöhän vain rajoittaa kysyntä ja pidentää myyntiaikaa. Lopullinen kauppahintahan on se millä joka haluaa luukun ostaa.

Suomen verosysteemistä: vero.fi ja sieltä oikeasta reunasta veroprosenttilaskuri auki, tosi nopea ja helppo. Syötä vain vuositulosi ruutuun ja asuinkunta+kirkko. Lisäksi bruttopalkasta peritään NOIN 5 % eläkemaksu. Yksityiset eläkevakuutukset (=sijoitukset) ovat yleistyneet. Työttömyysvakuutusmaksu on olemattoman pieni. Siinä kaikki. Mitään suurempia vähennyksiä ei ole, jos olet ns. normaali palkansaaja. Paitsi asuntolainan koroista saa vähennettyä noin 30 %. Ja remonteista ja lastenhoidosta & siivouksesta max luokkaa 1600 eur per hlö per vuosi (muistaakseni). Pääomatulojen verotus muuttuu 2005 lähtien, vähentäen pieniä kikkailumahdollisuuksia. Tietääkseni monille kuuluu työsuhde-etuihin sairaanhoito yksityisellä puolella tai konsernin omalääkäri. Julkisella puolella opettajilla sis. hieronta. Lisäksi monilla on kuukausittaiset edut karkeasti 200 eur luokkaa, kännyhän on kaikilla sihteereistä lähtien, usein liikuntaetu +lounarit /ruokaetu jollei ole nipo firma ja miinusta niitä palkasta. Eduista maksat tosin veroa oman prosenttisi mukaan. -----Mikä on Pflegeversicherung? kysymys NAISILLE: pitääkö saksalaiseen työsopimukseen saada jotain pykälää siltä varalta että sattuiskin kohdalle työnantajan painajainen eli lapsen saanti?

suomalaisen palkansaajan keskimääräinen veroaste on 30 % ! ...kuuntelin just radiouutisia. Tähän päälle vain siis noin 5 % muita veronluonteisia maksuja. Kuka vielä väittää että Suomessa on korkea verotus? --no ostovoima on tietty surkee näillä bruttopalkoilla ja hintatasolla.

No kai se veroprosentti on "alhainen" kun palkat on niin pieniä....

abe

Kyllä Suomessakin on monia mahdollisuuksia verosuunnitteluun:
- omistuskämppien kierrätys - 2 vuotta asumalla myyntivoitto veroton - täällä lienee 10v
- nousujohteiset asuntomarkkinat edelleen, lainarahalla ja omalla riskillä tuottoisaa puuhaa (kop kop) Itsellä arvonnousu ollut selkesäti ripeämpää kuin oma lyhennystahti
- sivutoiminen firma, pientä vaivaa kirjanpidossa mutta oppii nopeasti, veroa maksetaan liikevoitosta
- osinkotulot olivat verottomia, nyt tulevat verolle 27% ?

Täkäläinen eläketurva on nykyisin surkea ilman omia panostuksia. Itsellä tällainen + firman lisäeläke, josta maksamme puoliksi, taitaa jäädä suomalaisesta normaalieläketurvasta jälkeen.

Tänne tullessa vaimo jäi toistaiseksi kotiin, joten talouden puolesta tulos on puhdas +/- 0.

Myönnettävä on, että saksalaiset matkustelevat huomattavasti enemmän joka rahallisesti taitaa suomalaisilla uhrautua kesämökkeihin.

Surkeinta Suomessa on ehdottomasti hintataso. Tietokonelaitteistoja lukuunottamatta kaikki sähköllä toimiva lienee ainakin 10-15% kalliimpaa. Kännykkäpuheluja lukuunottamatta, jotka suomessa on sikahalpoja saksaan verrattuna, on tullut vähän tällaisia positiivisia esimerkkejä vastaan.

//jussi

Työntekijä maksaa eläkevakuutusmaksua 4,6% ja yli 53-vuotias 5,3%. Työttömyysvakuutusmaksu on kaikilla palkansaajilla 0,5%. Minulla vero% on 29,5%, kun tuloja on sellaiset 30 000€ eikä ole lainaa. Kaikki sanovat, että ota ihmeessä lainaa, että saat vero% alas. Siihen kai se perustuukin, että Suomessa KAIKILLA on omistusasunto, jopa työttömät rakentavat hulppeita taloja.

Uskoisin oikein mielelläni nousujohteisiin asuntomarkkinoihin Suomessa. SKV:n tuore ennuste pääkaupunkiseudulle on 0-2 % nousu, olikohan kaikkia asuntoja vai kerrostalososakkeita koskeva... Viimeisen vuoden aikana jossakin päin Helsinkiä on nähty jopa hintojen laskua (tästähän mielellään pysytään hiljaa) mutta tilanne näyttäisi taas korjaantuneen viime kuukausina.
Omistusasunnossa on lainan lisäksi omaa pääomaa kiinni, ja pitäähän sille saada tuottoa. Mielellään yhtä paljon kuin vaihtoehtoisesta kohteesta. Omistusasunnon suosiota Suomessa lisännee se, että vuokrakämppien tarjonta rajoittunee pieniin ja nuhruisiin. Juuri remontoitua ei oikein uskalla laittaa vuokralle vaikka olisikin tyhjänä...

Niin kyllä varmaan jotkut KTM, konsultit ym. IT-ihmiset tienaavat suomessa ihan kohtuullisesti. Myös suomalainen duunari pärjää erittäin hyvin.

Toista on tekniikan alalla. Oikeastaan voisi sanoa että mitä paremmin koulutettu olet, sitä huonommin tienaat suhteessa saksalaiseen. Nyt puhutaan siis insinööreistä.

Suunnittelutehtävissä esimerkiksi konetekniikan allalla vastavalmistunut insinööri saa noin 2000e/kk brutto. 10v kokemuksella "hyvässä" firmassa ehkä noin 2500e. 3000e alkaa olemaan jo sellainen summa että silloin täytyy olla jo DI ja jonkinlainen projektipäällikkö/team leiter tai vastaavaa.

Saksassa palkkahaitari alkaa jostain vähän alle 3000e, jossain insinööritoimistossa voi saada huonomminkin. Aika normaali konttorirotan palkka lienee jossain 4000e kantturoissa. Siis ilman mitään urotekoja/ihmeellistä ansioluetteloa.

Mainittakoon nyt että esimerkiksi nokian renkailla pelkän ammattikoulun käynyt(joskus ei sitäkään) tienaa helposti 3000e/kk. Ja homma on siis sellaista napin painamista ja renkaiden runkojen nostelua paikasta toiseen.

Oma aavistukseni on että varmaankin suomessa jotkut kodinkone tai vaatekauppojen myyjät tienaa saman mitä insinööri. Tietääkö joku paremmin?

Täytyy tietysti ottaa noi verot ja veroluenteiset laskut huomioon mutta kun omaa palkaani laskeskelin tulin siihen lopputulokseen että suomessa veroprosenttini olisi aika tarkkaan 10% vähemmän, siis 10% enemmän jäisi euroja verojen, eläke ja sairausvakuutusten jälkeen käteen.

Suomessa DIn keskipalkka n.10 vuoden työkokemuksella on about 3800-4000 euroa kuussa. Käteen jäänee n. 2200.

Saksassa on suuri ero, onko naimisissa vai ei ja montako tulonhankkijaa perheessä on. Tariffi-inssin liksa on vastaavasti 4100e/kk, josta naimattomalla käteen jää 2100. Naimisissa olevalla, joka on perheen ainoa tulonhankkija jäänee käteen liki 3000. Näinhän usein on.

Suomalaisen puoliso tienannee puolestaan 1500-2000 euroa netto, joten akateemisella perheellä on helposti käytössään 3700-4200 euroa/kk netto Suomessa.

Joten ei ne erot perusduuneissa kovin merkittäviä ole, jos on - niin Suomen eduksi kun koko perheen toimeentulon huomioi. Kyllä tänne Saksaan kannattaa lähteä vain keskimääräistä huomattavasti paremmalla sopparilla ;)

Suomessa DIn keskipalkka n.10 vuoden työkokemuksella on about 3800-4000 euroa kuussa. Käteen jäänee n. 2200.
Jos brutto on 3800-4000, vuonna 2005 käteen jää reilu 2400-2500 per kk, oletuksena n. 5,0% sos. turvamaksut veroprossan päälle.

Talouden nettotulot yht. 4.100-4.500 jos puoliso tienaa 2.500-3.000 bruttona. Sekä opettaja- että DI-vaimo mahtunevat tuohon haarukkaan (DI-naisen palkkahan on 80 % vastaavan miehen tuloista, 80 %*3.800 =3.040)

Saksassa on suuri ero, onko naimisissa vai ei ja montako tulonhankkijaa perheessä on. Tariffi-inssin liksa on vastaavasti 4100e/kk, josta naimattomalla käteen jää 2100. Naimisissa olevalla, joka on perheen ainoa tulonhankkija jäänee käteen liki 3000. Näinhän usein on.

Ainakin Suomessa on ollut juttua, että juuri lapsiperheiden tulot paranevat aika paljon Saksassa, koska tuo verotus suosii juuri sellaisia perheitä, joissa perheessä on vain yksi tulonhankkija ja esim. insinöörin palkkakin on kohtalaisen paljon suurempi.

Tietääkseni myös lapsilisät Saksassa ovat suuremmat kuin Suomessa...vai onko näin !?.

Tietääkseni myös lapsilisät Saksassa ovat suuremmat kuin Suomessa...vai onko näin !?.
Taitaa olla - mutta eikös Suomessa ole myös joku lapisvähennys verotettavasta tulosta? Täällähän se on joko/tai. Sen suuren edut tuo se "luksuskotirouva" eikä niinkään lapset.

Ranskassahan on samantapainen "splitting" kuin täällä, mutta sillä erolla, että lapset lisäävät kerrointa (tai siis jakajaa) 0,5:llä. äin ollen esim kaksilapisen perheen tulot jaetaaan kolmella (eikä kahdella niinkuin täällä) ennenkuin veroprosentti määritellään.

Tietääkseni myös lapsilisät Saksassa ovat suuremmat kuin Suomessa...vai onko näin !?.

Näin on, per lapsi Saksassa saa 154€ kolmesta ensimmäisestä lapsesta, Suomessa ensimmäisestä 100€, 2. 110,50€, 3. 131€, 4. 151,50€ ja jokaisesta seuraavasta 172€.
Näin kaksilapsisena perheenä lapsilisätulomme vähenevät huimasti 308 eurosta 210,50 euroon muuttaessamme Suomeen :( . Toisaalta Suomessa sitten saa näköjään kotihoidon tukea, mitä täällä saavat vain todella extraminipalkkaiset :?

Vielä olisin halunnut mainita että saksalainen DI on yleensä käynyt ammattikorkeakoulun josta normaalisti valmistutaan neljässä vuodessa. Suomalainen taasen teknillisen korkeakoulun/yliopiston jossa keskimäärin vietetään mutu tuntumalta ~6 vuotta.

Eli hyvin pitkälti suomalainen ammattikorkeakouluinsinööri/vanhempi opistoinsinööri vastaa saksalaista DI.tä koulutukseltaan.

Varsinkin jos alana jotain konetekniikkaan liittyvää tai vielä parempaa autoihin, on palkan ero aika huomattava, eli bruttona aina vähintään 1000e parempi saksassa. Konetekniikka kun on saksassa arvostettu ala, ei niinkään suomessa.

Tuossa suomalais insinöörin keskimääräisessä 4000e palkkatilastossa on jo sitten mukana jos jonkinlaista johtajaa ja teknis-kaupallisissa tehtävissä toimivaa paremmin palkattua henkilöä. Kaikki suunnitttelua ym. teknisemmät homma taas sitten edustaa sitä hintahaitarin alapäätä.

Täällä pitää erotella DI ja DI (FH), joista jälkimmäinen on se amiskorkea. Ainakin mitä kollegoita katselee niin kyllä tuo pelkkä DI vastaa aika hyvin Suomen DI:tä.

//jussi

Näin on, per lapsi Saksassa saa 154€ kolmesta ensimmäisestä lapsesta, Suomessa ensimmäisestä 100€, 2. 110,50€, 3. 131€, 4. 151,50€ ja jokaisesta seuraavasta 172€.

No johan kumma logiikka että mitä enemmän tenavia, sitä suurempi summa per nenä. Todelliset kustannuksethan alenevat, kun sisarukset käyttävät samoja vaunuja, leluja, vaatteita yms.

KELA:n infon mukaan kotihoidon tuki näyttäisi olevan tuloista riippumaton ja minimaalisen pieni, alle 500 eur per kk Suomessa. Pitääkö paikkansa? Tunnen kyllä hyvin tienaavia naisia jotka jääneet hoitovapaalle Suomessa, lieneeko syynä kyllästyminen työelämään, etenkin jos vain 1 lapsi helmoissa.

Kuinka pitkä on palkallinen äitiysloma Saksassa?
Ainakin KELA:n mukaan Suomessa jopa yli 12 kk yht, ja äitiysraha bruttona luokkaa 50-60% tuloista, nettona siten 58-68 % jos maksu alkaisi 1. tammikuuta. Ei hassumpaa. :o Tosin Norjassa kuulemma 100 % 12 kk.

Minun mielestäni saksan verojärjestelmä on erittäin oikeuden mukainen. Tuolla että puolisoiden tuloerot otetaan huomioon, ei niinkään tueta, vaan mahdollistetaan...siis mahdollistetaan se että toinen voi jäädä kotiin. Ja mikä sen terveellisempää kuin lapsille kuin olla kotona.

Minä tulen sellaisesta perheestä jossa äiti oli kotona ja DI-isä kävi tietysti töissä. Vaikka isä tienasi yksistään saman verran tai enemmän bruttona kuin naapurin perushoitaja/kaihdintehtaan työntekijä pariskunta, tehtiin meidän kesälomareissut kuitenkin ladalla ja naapureiden kesälomareissut uudella tojjotalla.

Ja sikäli kun olen useampienkin nuorien naisia touhuja seuraillut ja asioista keskustellut, on monellakin varmaan paineita yrittää löytää itselleen sopivaa ammattia ja pyrkiä opiskelemaan johonkin opinahjoon kun mikään ei oikein tunnu kiinnostavalta alalta. Siis yhteiskunnan standardi on että nainen käy töissä. Sitten valitellaan kun ei töitä löydy kun on opiskellut jotain ryjjyn tekoa jossain jeesusopistossa imatralla; ”että kun ei oikein löydy alaa vastaavaa työtä”. Ja taas saatiin työttömyysprosenttia ylös!

Sitäpaitsi ei niissä veroissa ittessään mitään vikaa ole, eläkemaksu ja sairauskuluvakuutus ne täällä kalliita ovat.

Minun mielestäni saksan verojärjestelmä on erittäin oikeuden mukainen. Tuolla että puolisoiden tuloerot otetaan huomioon, ei niinkään tueta, vaan mahdollistetaan...siis mahdollistetaan se että toinen voi jäädä kotiin. Ja mikä sen terveellisempää kuin lapsille kuin olla kotona.

Ottamatta kantaa terveellisyyteen (lapsen, äidin ja parisuhteen kannalta) homma toimisi myös yhteiskunnan kannalta hyvin, jos lapsiluku per perhe olisi kohtuullinen. Ikävä kyllä Euroopan maiden tuottavuus niin alhainen että ei ole varaa pitää (etenkin koulutettua) reserviä kotona, vain 1-2 lapsen takia. Muut ihmisethän sen joutuvat maksamaan viime kädessä.
Mikronäkökulmasta naisten työssäkäynti ei todellakaan ole taloudellisesti ja muutenkaan kovin kannattaa, mutta yhteiskunnan tasolla iso vaikutus.

Taitaa olla epärealistista olettaa että Eurooppa kehittyy siihen suuntaan mitä Amerikka oli 50-luvulla. Ehkä silti yksilölliset valinnat lisääntyvät :D Kyllä minäkin jäisin kotiin (=väikkäriä tekemään) heti jos joku tarjoutuisi rahoittamaan harrastukset!

Taitaa olla - mutta eikös Suomessa ole myös joku lapisvähennys verotettavasta tulosta?

Minun tietääkseni ei ole...tai ei ainakaan kukaan ole kertonut minulle. :)

Joskus 1990-luvun alun paikkeilla huomioitiin verotuksessa ilmeisesti jollain lailla lapsien olemassaolo, mutta en jaksa muistaa miten...

Kuinka pitkä on palkallinen äitiysloma Saksassa?
Ainakin KELA:n mukaan Suomessa jopa yli 12 kk yht, ja äitiysraha bruttona luokkaa 50-60% tuloista, nettona siten 58-68 % jos maksu alkaisi 1. tammikuuta. Ei hassumpaa. :o Tosin Norjassa kuulemma 100 % 12 kk.

Mutterschutz (eli palkallinen äitiysloma) alkaa 6vkoa ennen laskettua aikaa ja loppuu 8 vkoa lapsen syntymän jälkeen (12vkoa jos on esim. kaksoset tai vauva on Frühchen). Krankenkasse maksaa korkeintaan 13€/päivä, työnantaja maksaa siihen vielä päälle niin että saat saman nettona kuin keskiverroin kolmena kk ennen Mutterschutz-ajan alkua.

... ja sen jälkeen ei saakaan mitään :roll: (paitsi jotkut harvat, jotka saavat Erziehungsgeld:iä, rajat ovat kyllä niin pienet ettei sitä Otto Normalverbraucher saa)

Näin on, per lapsi Saksassa saa 154€ kolmesta ensimmäisestä lapsesta, Suomessa ensimmäisestä 100€, 2. 110,50€, 3. 131€, 4. 151,50€ ja jokaisesta seuraavasta 172€.


No johan kumma logiikka että mitä enemmän tenavia, sitä suurempi summa per nenä. Todelliset kustannuksethan alenevat, kun sisarukset käyttävät samoja vaunuja, leluja, vaatteita yms.


Ajatus lienee, että jokainen perhe pystyy elättämään yhden lapsen itse, mutta lapsilukumäärän kasvaessa yhteiskunta haluaa paremmin tukea perheitä = "omavastuuosuus" pienenee vaikkakaan kulut eivät kasva lineaarisesti lapsilukumäärän noustessa.

Taitaa olla epärealistista olettaa että Eurooppa kehittyy siihen suuntaan mitä Amerikka oli 50-luvulla. Ehkä silti yksilölliset valinnat lisääntyvät :D Kyllä minäkin jäisin kotiin (=väikkäriä tekemään) heti jos joku tarjoutuisi rahoittamaan harrastukset!

Koko verotushan on suunniteltu rouvien kotiinjäämiseksi.

Käypä saksalaisissa pikkukylässä (saksalaista punaniska aluetta = saksalaisen kollegan määritelmä asuinpaikastani) jonne keskiluokkaiset perheet vetäytyvät saatuaan jälkikasvua. Mammat ovat kotona paapomassa pikkuisia, kunnes kullanmurut tulevat täysi-ikäisiksi. Herroille sensijaan on kunnia-asia, että rouvan ei tarvitse käydä töissä.

//jussi

Koko verotushan on suunniteltu rouvien kotiinjäämiseksi.

Käypä saksalaisissa pikkukylässä (saksalaista punaniska aluetta = saksalaisen kollegan määritelmä asuinpaikastani) jonne keskiluokkaiset perheet vetäytyvät saatuaan jälkikasvua. Mammat ovat kotona paapomassa pikkuisia, kunnes kullanmurut tulevat täysi-ikäisiksi. Herroille sensijaan on kunnia-asia, että rouvan ei tarvitse käydä töissä.

//jussi

Hmm, me asumme varmaan "punaniska-alueella", mutta yleensä syyt äitien kotiinjäämiseen ovat toiset kuin vain "miesten kunnia-asia":
lastenhoito on
a) niin kallista, ettei työnteko "kannata" (100-200 euroa kun ei minusta vastaa sitä että ajan kieli vyön alla lapsia hoitoon ja itse töihin ja sieltä takaisin)
b) sitä ei ole/saa
c) työtä ja hoitoa ei saa yhdistettyä
Meillä esim. työmatkani on, kun pääsee hyvin läpi, n. 60min; ruuhkassa tai jos jotain odottamatonta on, helposti 2h. Tarhaan voi viedä 8-15, eli olisin töissä aikaisintaan 9h ja sieltä pitäisi lähteä 13h että ehtii varmasti hakea lapset > 4h työtä - lasten hoito 7 tuntia = ei kannata
Ja hoitoon voisin viedä kuopuksenkin vasta aikaisintaan 2-vuotiaana...

En valita, näin(kin) on ok, rahaa on vähän mutta ei nähdä nälkää :-D
Tarkoituksena oli enemmänkin näyttää etteivät ne/me kaikki "kotirouvat" ihan miesten Statussymboleina kotona istu :wink:

Hmm, me asumme varmaan "punaniska-alueella", mutta yleensä syyt äitien kotiinjäämiseen ovat toiset kuin vain "miesten kunnia-asia":

En valita, näin(kin) on ok, rahaa on vähän mutta ei nähdä nälkää :-D
Tarkoituksena oli enemmänkin näyttää etteivät ne/me kaikki "kotirouvat" ihan miesten Statussymboleina kotona istu :wink:

Tarkoitus ei ollut puuttua pienten lasten kotihoitoon, sitä meilläkin harrastetaan ja sen kukin perhe ratkaiskoon parhaaksi katsomallaan tavalla.

Sen sijaan maailmaa avartava ilmiö on se, että lasten kasvettua reilusti kouluikäiseksi eli yli 10-v jäädään edelleen kotiin.

//jussi

Sen sijaan maailmaa avartava ilmiö on se, että lasten kasvettua reilusti kouluikäiseksi eli yli 10-v jäädään edelleen kotiin.

//jussi

Ei ole tarkoitukseni jankuttaa :D mutta kuitenkin:
koulupäivät kun täällä ovat niin lyhyitä (isompiakin koululaisia kuin eka-/toka-/kolmasluokkalaisia) että jo 12h, tai viimeistään 13h lapset ovat kotona.
Suomessa, ainakin tuolloin 70-/80-luvuilla, koulupäivä oli loppu yleensä vasta aikaisintaan 14h ja usein vasta 15h/16h - ja koulussa oli saanut ruokaa; sen takia kai se ei ollut ongelma olla paria tuntia yksinään kotona, jos vanhemmat tulivat vasta myöhemmin kotiin.

Piti sanomani että täällä en pääsisi töihin varmaan edes kunnolla lasten kasvaessa... Katsotaan millaista Suomessa on, ainakin Ausreden on sitten loppu :-D

Huomaa, että tällä palstalla jylläävät hyvätuloiset IT-alalla olevat sinkut, joilla tuntuu tämän hetkinen taloudellinen todellisuus Saksan tilanteesta karanneen tietämättömiin! Etenkin Abe tuntuu yleistävän oman, suorastaan satumaisen tuurin koko maan linjaan. Sinulle Abe voin vain sanoa, että avaapa silmäsi oman elämäsi ulkopuolelle.

Tänä päivänä Saksassa tilanne on esim. metallialalla sellainen, että töitä on todella hankala saada ja jostakin yli 3000 euron alkupalkasta pitää hyvin monen vain unelmoida. Hyvä esimerkki on ystäväpariskuntamme, jossa mukavan työkokemuksen omaava Maschinenbaumeister -mies on ollut viimeiset 2,5 v. varsinaisella liukuradalla: työpaikkoja ollut kolme, paikkakunnan muuttoja yhtä monta ja välissä ollut jatkuvasti lomautuksia. Tällä hetkellä mies tekee jatkuvaa matkatyötä pitkin maailmaa ja silti tuntipalkaksi jää 12 euroa! Kuukausipalkka on siinä 2000 euroa brutto ja sillä palkalla hän on yrityksen parhaimmin palkattuja. Tällä summalla sitten elätetään vaimo ja 4-vuotias lapsi, vaimo ei ole saanut mitään työtä, vaikka on ammatiltaan rechtsanwaltgehilfin! Olimme järkyttyneitä, kun totuus heidän tilanteestaan paljastui.

Tuttavapiiriimme kuuluu lukuisia tällaisia ennen ihan mukavasti toimeen tulleita nuoria perheitä, jotka ovat syöksyneet todelliseen ahdinkoon viime vuosina. Kaikki ovat koulutettuja ihmisiä, osa ollut aiemmin ammattisotilaita. Mistähän johtuu että Saksassa on laajamittaisesti siirrytty discounter-tuotteiden ostoon, halpaketjut jylläävät ja että vapaisiin työpaikkoihin saattaa tulla 200 hakemusta? Mistä johtuu, että Berliinissä ravintolat ovat puolittaneet hintansa? Jne jne.

Kaikkein suurin vääryys Saksassa on, ettei kahden tulonsaajan perhe ole käytännössä järkevää. Systeemi on tällaiselle itseni kaltaiselle akateemiselle kahden lapsen äidille erittäin syrjivä. Samaan aikaan toitotetaan, miten hieno mies sellainen on, joka elättää perheensä tekemällä jatkuvasti 12 h työpäiviä. Olisi paljon fiksumpaa, että molemmat perheessä voisivat osallistua perheen elättämiseen, niin ettei toisen tarvisi tehdä työtä suorituskykynsä äärirajoilla, perheestään vieraantuen. Tuin mieheni uraa ihan mielelläni oman aikansa, mutta kun tiedän, että pystyn tekemään niin paljon muutakin, oli ihanaa palata Suomeen tekemään työtä sillä arvostuksella, joka naisellekin voi ja pitää kuulua.

[quote="Kylie"] Mistähän johtuu että Saksassa on laajamittaisesti siirrytty discounter-tuotteiden ostoon, halpaketjut jylläävät ja että vapaisiin työpaikkoihin saattaa tulla 200 hakemusta?

Noiden hakemusten kohdalla olet Kylie oikeassa: meidän firmalla (amerikkalainen konsulttitoimisto) oli kaksi viikonloppua sitten Frankfurter Rundschaussa ja Hotel- und Gaststättenzeitung:ssa työpaikkailmoitus "Teamleiter/-rin für Rezeption" ja tähän mennessä sinne on tullut n. 180 hakemusta ja kaukaisin hakija oli Hampurista neljän lapsen äiti ja ehkä korkeimmin koulutettu(?) hakija "Volljurist"... Eli eikös tämä kerro siitä ahdingosta, missä ihmiset ovat?

Ja kun meidän firmaan ollaan yritetty headhuntata kahta myyntitykkiä jo neljä kuukautta. Sopivia kun ei tahdo löytyä, ongelma tämäkin.

Mistähän johtuu että Saksassa... vapaisiin työpaikkoihin saattaa tulla 200 hakemusta?
Kas vain, ilmiö siirtymässä Saksaan. Ollut monta vuotta täyttä totta Suomessa, omani ja eri aloilla olevian tuttavieni kokemuksen mukaan, 100-200 on normaali määrä hakemuksia. Periatteessa pitäisi olla toisinpäin: Suomi sentään pienempi maa. Tosin vasta nyt työttömyysprosentit alkavat olla suht. samalla tasolla.

Tein pienen testin verolaskurilla: jos 2 sinkkua hankkii avioliittopaperin, niin nettotulot nousevat testiluvuillani yht. 3,4 % yhteen lasketun veroprosentin laskiessa... lapsia ei temppun tarvita. Testilukuina mies brutto 6.500 ja nainen brutto 3.500 per kk. Valtio siis ajattelee että kannustamalla avioliittoon niitä uusia saksalaisia syntyy todennäköisemmin, mikä tietty valtion tavoite.

Mutterschutz (eli palkallinen äitiysloma) alkaa 6vkoa ennen laskettua aikaa ja loppuu 8 vkoa lapsen syntymän jälkeen (12vkoa jos on esim. kaksoset tai vauva on Frühchen). ... saat saman nettona kuin keskiverroin kolmena kk ennen Mutterschutz-ajan alkua.
... ja sen jälkeen ei saakaan mitään :roll: (paitsi jotkut harvat, jotka saavat Erziehungsgeld:iä, rajat ovat kyllä niin pienet ettei sitä Otto Normalverbraucher saa)

Eli yht. 3,2 kk täydellä palkalla ja sen jälkeen ei mitään. Johan on kumma ettei ole vielä Schwangerschaft-Versicherungia markkinoitu, kun muuten on joka sortin hoitovakuutusta tarjolla. Eli jos mies sattuu olemaan työtön tai karkaa paikalta / ei tunnistettavissa, niin naisen ja vauvan pitäisi A) ennakkoon varautua tilanteeseen tai B) tulla toimeen 0 eurolla tai pienillä sos. avustuksilla. ?!!! :shock: :evil: :evil: Mukava skenaario jos vielä uusi paavi saisi jyllättyä aborttikiellot voimaan nykyistä suuremmalla alueella. Miehille muuten näppärä keino eliminoida naispuoliset kilpailijat työpaikalta pois.

Hexxi kirjoitti että Saksan verosysteemillä mahdollistetaan naisen (tai miehen) kotiin jääminen: mahdollistaminen vähän outo ilmaisu silloin kun vähemmän tienaavan puolison vero-% on yli 50% jo pienilläkin tuloilla. Eli siis vähennetään radikaalisti motivaatio palkkatyön tekemiseen. Kuka fiksu nainen viitsii käydä töissä jos käteen jäisi vain eur 1.500-2.000 ja jos on lapsia niin tästä vähennettynä vielä lastenhoitomaksut?? 2000 euroa nettona tippuu harvemmin 8-16 duunista. Olettaen että puoliso kustantaa asunnon ja ruuan.

Toisaalta jos 10v kotona niin sen jälkeen ei enää paluuta entiseen ammattiin, paitsi niillä jotka voivat jatkaa ammattiiaan kotona (lastenhoitaja, siivooja). Näistä sitten tulee "luksuskotirouvia", ei töitä pahemmin kotona jos 1 yli 10-v lapsi. Eipä taida olla parisuhteen kannalta ideaali ratkaisu, eikä mukavaa eronneelle miehelle joka edelleen elättää kotona istuvan ex-vaimonsa. (miksei porukkka ymmärrä tehdä avioehtosopimuksia??! ) :!:

Etenkin Abe tuntuu yleistävän oman, suorastaan satumaisen tuurin koko maan linjaan. Sinulle Abe voin vain sanoa, että avaapa silmäsi oman elämäsi ulkopuolelle.


Joo mä olen generalisti, siitä se yleistys varmaan tulee. Itse olen kuitenkin tyylini valinnut.

Vaan tuota, kyllähän minä tiedän ettei poliisin ja bussikuskin perheessä juuri voi verosuunnittelua harrastaa. Tyhjästä on paha nyhjästä.

Mutta miksi ei saisi sitten kertoa tarinaansa, jos tuntuu olevan jotain kerrottavaa?

Tosiasia on myös, että tässä maassa on paljon enemmän mahdollisuuksia kuin kieltolassa (=suomi).

Ja se, että tälläkin palstalla - kuten elämässä - on hyvintienaavia it-ihmisiä, johtuu lähinnä siitä, että tällaiset ihmiset ovat herkemmin lähdössä ulkomaille. Ja me olemme nyt palstalla, jonka alkuperäinen ajatus on ollut kerätä yhteen ulkomailla asuvia suomalaisia.

Arvostan myös sitä, että toit tämän metallialan perheen tarinan esille. Milläs me muutoin saisimme tietoa oman elämän ulkopuolelta, jos ei kukaan kerro? Aktiivinen aiheen tutkiminen kun ei oikein ole muodissa, ainakaan täällä meillä.

abe

Ainiin tuohon piti vielä sanomani, että tämä minun putkinäköisyyteni myös tottakai liittyy paljon siihen, että mieluummin sitä näkee menestystarinoita ja mukavia juttuja.

Aivoni ovat kouluttautuneet suhtkoht hyvin pitämään pokerinaamaa ja sivuuttamaan "turhat" jutut pois. (liittyy pieniltä osin myös harrastuksiini, mutta en ala tästä liitoksesta diagnoosia enkä väitöskirjaa väsäämään).

abe

Niin, emmehän tästä foorumista mitään itkumuuriakaan halua. Elämä on kovaa, ja ratsuväki raakaa, sen tietää - suomalainen

Elämä on kovaa, ja ratsuväki raakaa, sen tietää - suomalainen
Life is a bitch, and then you die...

:-D

Suomessa varsinkin sihteeritason ja muihin ns. alemman koulutustason vaativiin tehtäviin hakemuksia saattaa tosiaan tulla helposti toista sataa. Sitävastoin asiantuntijatehtäviin varsinkin pienemmille paikkakunnille on tosiasiassa vaikea saada riittävän päteviä hakijoita. Meilläkin oli johtamisen asiantuntijan paikka viisi kertaa auki reilun vuoden sisällä ennen kuin saatiin se täytettyä.

Arvostan myös sitä, että toit tämän metallialan perheen tarinan esille. Milläs me muutoin saisimme tietoa oman elämän ulkopuolelta, jos ei kukaan kerro? Aktiivinen aiheen tutkiminen kun ei oikein ole muodissa, ainakaan täällä meillä.

Niinpä, näitä "tarinoita" saa selville tutustumalla saksalaisiin, naapureihinsa, lukemalla saksalaisia aikakaus- ja sanomalehtiä sekä seuraamalla radion ja tv:n asiaohjelmia...

Tatsächlich?!

There ought to be a law....

abe

Hexxi kirjoitti että Saksan verosysteemillä mahdollistetaan naisen (tai miehen) kotiin jääminen: mahdollistaminen vähän outo ilmaisu silloin kun vähemmän tienaavan puolison vero-% on yli 50% jo pienilläkin tuloilla. Eli siis vähennetään radikaalisti motivaatio palkkatyön tekemiseen. Kuka fiksu nainen viitsii käydä töissä jos käteen jäisi vain eur 1.500-2.000 ja jos on lapsia niin tästä vähennettynä vielä lastenhoitomaksut?? 2000 euroa nettona tippuu harvemmin 8-16 duunista. Olettaen että puoliso kustantaa asunnon ja ruuan.

Mä en nyt oikein ymmärtänyt? Eikös nyt 1500-2000e nettona ole ihan hyvä palkka jo?

Eikös se avioparin verotuksen kevennys perustu juuri siihen että aviopari voi vaihtaa veroluokkaa keskenään? Siis enemmän tienaava ottaa pienemmän prosentin ja toistepäin. Lopputuloksena tietysti se että käteen jää parilta yhteenlaskettuna enemmän.

No ei sillä liksalla vielä makseta ukon mersua ja eukon audia, ja uutta uima-allasta. Se on niin rankkaa. Pakko tinkiä siis jostain. Saiskohan mersua ilman AMG varusteita? :-D

1500-2000€/kk netto ei kyllä ole mikään hääppöinen palkka. Perheen vähemmänansaitsevallekaan.

Mutta kuten olemme viime päivinä oppineet tältä foorumilta, saksassa on sellaisiakin jotka vain tuon ansaitsevat.

Ihmisten viitekehykset vaihtelevat senverran paljon että "sopivan korkean" palkan määrittely on mahdotonta. Opiskelijana ei mullakaan ollut hirveän paljoa tietoa minkälaisiin palkkoihin sitä ylipäätään olisi mahdollisuuksia.

Toisilla aloilla tämä ei valkene varsinkaan ennen yliopistoon menoa. Sitten ihmetellään lastentarhan- tai kirjastonhoitajana kun yliopisto ei taannutkaan hyvää palkkaa.

abe

Eiköhän se oo vähän kiinni myös siitä mitä tekee. Ei me kaikki suomalaisetkaan olla täällä mitään menestystarinaa luomassa vaan ihan tavallisina duunareina. Ehkä myös muista syistä kuin rahan takia. Mun mielestä 2000 netto on hyvä palkka.

Mun mielestä 2000 netto on hyvä palkka.

no samaa mieltä olen minäkin... 2000 netto on hyvä, mutta harvemmin on niin hyvin valittu ala että nuori nainen saa nettona tuon verran sännöllisellä työajalla ja 40 tunnin työviikolla (vai onko käsitykseni saksan palkkatasosta täysin pielessä?) Eli pitää laskea tuntipalkka ja arvottaa ylityön fyysiset rasitukset yms... ja jos on lapsia niin lastenhoitokulut suuremmat ylitöiden ja työmatkojen takia, jolloin vertailukelpoinen netto lähenee 1500.

Miehillä vähän asia kun eteneminen urapolulla todennäköisempää. Vaikka nainen huhkisi kuinka, ei palkan nousu ole lainkaan taattu, ja kattokin melko alhainen. Eli miksi siis venyttää itseään äärirajoille :-D

Eikö Saksassa ole sentään kohtuullisen hyvät työttömyyskorvaukset (eka vuosi)? vaimon kannattaisi ilmoittautua työttömäksi, jos aikoo olla joka tapuksessa kotona.

Eikö Saksassa ole sentään kohtuullisen hyvät työttömyyskorvaukset (eka vuosi)? vaimon kannattaisi ilmoittautua työttömäksi, jos aikoo olla joka tapuksessa kotona.
Ei hän täältä saa työttömyyskorvausta koska ei ole täällä työssäkään ollut.

Siitä veroprosentin vaihtamisesta sen verran, että meidän perheessä mieheni työnantaja on aina vaatinut, että hänellä pitää olla Steuerklasse III. Enkä kyllä koskaan ole yltänyt lähellekään hänen tulojaan edes akateemisena, nainen kun satun olemaan :(

Kun sitten olen laskenut mitä käteen jäisi Steurklasse V:lla, niin vastaus on sellaiset 30% bruttotuloista! Eipä todellakaan kannusta. Melkein mieluummin tyytyy auf Basis -hommiin.

Hei!
Verotus tasataan vuoden lopussa, joten sillä missä luokassa kumpikin on, ei lopulta ole merkitystä perheen kokonaistulojen kannalta. (Jos perheessä on tiukasti minun rahat ja sinun rahat, silloin tietysti veroluokat IV + IV olisi oikeudenmukaisempi kuin V ja III).

Yhteinen lopullinen veroprosentti löytyy "Splittingtabellesta" eli yhteisverotustaulukosta. Mikä ei tietysti muuta sitä tosiasiaa että perheen tulojen noustessa myös verot nousevat.

t. Liisa

Turha kinastella tuloasioista, tämä melkein menee vanhan somalilaisen vitsin piikkiin:

Jos ita-Suomessa (tarkoittaa Savo-Karjalaa) naapuri ostaa mersun, niin tottakai se naapuri ilmiannetaan verottajalle tulojen pimittämisestä.

Jos länsi-Suomesta naapuri ostaa mersun, niin silloin yritetään tehdä vielä enemmän töitä (ja pimittää veroja), että saatais parempi mersu kun naapurilla...

nimin. suku asunu viimeiset 500v. itä-Suomessa

Ei hän täältä saa työttömyyskorvausta koska ei ole täällä työssäkään ollut.

Tuota, EU:n myötä tuo on muuttunut. On pitänyt olla EU:n sisällä töissä tarpeeksi 24kk sisään. Muistelen.

abe

3 kk taitaa saada.

Jos on oikeutettu työttömyysturvaan Suomessa ja on ollut työttömänä työnhakijana vähintään neljä viikkoa välittömäsi ennen lähtöä, voi suomalaisen työttömyyskorvauksen siirtää kolmen kuukauden ajaksi toiseen ETA-maahan tai Sveitsiin, kun etsii sieltä työtä. Työttömyyskorvaus siirretään lomakkeella E303, jonka saa Kelasta tai työttömyyskassasta. Työmarkkinatukea ei kuitenkaan voi siirtää toiseen ETA-maahan.

Juu, näin on.

Työtöntä työnhakjaa kohdellaan kuin rikollista: maasta ei saa poistua ilman että ilmoittaa viranonomaisille. Edes kotikaupungistaan ei saa poistua arkipäivinä. Työtön on ns. " töissä kotonaan: työnkuva kiivastahtista peukaloiden pyöritystä" Esim. jos lähdet ukomaille työhaastatteluun niin niiltä päviltä ei korvauksia tipu. Ainostaan jos ilmoittaudut paikallisessa työkkärissä niin korvauksest juoksee taas, max 3 kk. Sen jälkeen palattava kotimaahan, uudelleen et saa lähteä ulkomaille. vuodessa saa olla max 5 pv ulkomailla (siis ilman korvauksia) - jos parissa ekassa haastattelureissussa tuhraantui yht. 5 pv. niin n uudestaan et saa lähteä toiseen EU-maahan työhaastatteluun... :roll: :roll: eli esim. olet jo läpäissyt ekan rundin ja kutsu toiselle rundille mutta viranomaisten kanta tähän: et saa lähteä työhaastatteluun.. tai palkkaneuvotteluun mikäli 5 pv käytetty viim. 12 kk aikana !!!

Sännöt on laadittu lusmuilun rajoittamiseksi: ettet ole kesät raksalla tms. töissä ja talvet Thaimaassa palmun alla ;-)