Ensi syksynä se on edessä, tyttäreni aloittaa täällä koulun (ratingen). Kertokaapa viisaammat mitä tulee koulua valittaessa ottaa huomioon. Minkä tasoisia paikalliset koulut ovat? Hyviä ja huonoja puolia. Mitä 1. luokalla opetellaan? Saako koulua edes itse valita vai määrätäänkö vain johonkin lähimpään?
Olen ihan pihalla tästä kaikesta!!!

Kiitos jo etukäteen avusta.

Piitu

Vastata en osaa, koska Ratingen ei tainnut olla Hessenissä ja erot osavaltioiden välillä ovat niin suuria. Meilläpäin koulun valinta kyllä onnistuu - ja itse kannatan sitä että valitsee lähimmän koulun, silloin kaverit asuvat lähellä. Mutta vastaamalla tähän nostan myös ketjua ;) josko joku muu tietäisi enemmän sikäläisistä systeemeistä.

Lisäksi kannattaa ottaa lähimmän suomikoulun kautta yhteyttä muihin vanhempiin, lähetä vaikka sähköpostia ja pyydä lähettämään edelleen :)

Samaa mieltä nannyoggin kanssa, erot osavaltioiden välillä ovat hyvin suuria.

Piitu, sinun kannattaisi keskustella naapuriperheitten kanssa, missä koulussa heidän lapset ovat. Mitä vanhemmat ajattelavat koulusta, hyvät ja huonot puolet. Jos kritiikkiä, minkä koulun he valitsisivat ja miksi.

Yleensäkin kodin lähellä sijaitseva koulu on ensimmäinen valinta. Kannattaa käydä tutustumassa kouluun jo hyvissä ajoin, eli sopia koulun kanslian kanssa aika.

Ekaluokkalainen yleensäkin saatetaan kouluun ja koulusta kotiin. Jos tuntee muitakin ekaluokkalaisia naapurialueelta, voivat vanhemmat vaihdella saattovuoroa.

Ensimmäinen vuosi perheen esikoiselle ja koko perheelle on aina jännittävä ja joskus vaikea.
Hienoa olisi, jos tyttäresi tuntee jo muita tulevia ekaluokkalaisia. Ja jos onnistaa, ovat kaverit myös samalla luokalla.
Meillä täällä ekaluokkalaistenkin koulu alkaa hyvin aikaisin, klo 7:40, pisin koulupäivä kestää 12:05 (tai syksyllä ja keväällä pyörätuntilla klo 12:55), muina päivinä klo 11:10.

Jos olet kotiäiti, niin silloin teillä ei ole ongelmia saaton, eikä hoidon kanssa. Jos olet työssä, mieti minne tyttäresi koulun jälkeen.

1. luokalla opetellaan (Deutsch) lukemaan/ kirjoittamaan (kirjaimet, sanan muodostaminen, sanojen muodostaminen) ja (Mathematik) laskemaan (numerot, yhteen -ja vähennyslaskut), ne ovat tärkeimmät kouluaineet.
Muita aineita (Religion) uskonto (riippuen uskontokunnasta, kirkosta, kirkkoon kuulumisesta), (Kunst) kuvaamataito, (Sport) liikunta, HSU (Heimat- und Sachunterricht, suomeksi kääntäisin: kansalaistaito (oli meillä 1970-luvulla Suomessa ala-asteella myöskin, muistatteko?).
Lopuksi, syksyllä ja keväällä yksi tunti viikossa Frühradfahren. Lapset oppivat ajamaan pyörällä sääntöjen mukaan. Meidän koulussamme voi saada tunnille koulun pyörän, samoin kypärän, ellei niitä ole omasta takaa. Mikäli teidän koulussa on tämä pyörätunti, suosittelen omaa kypärää, joka istuu hyvin ja on tietenkin ikioma!

Koulun kansliasta pitäisi saada hyvissä ajoin tarvikelista, mitä 1. luokkalainen tarvitsee (eikä vasta 1. päivänä). Eli meillä tarvittiin erilaisia vihkoja, mappeja, piirustus- ja maalauskansioita, pensseleitä, vesimuki ja 1 "Lappen" (kangaspala pensselin kuivaamista) maalausta varten jne.

Tärkeää vielä nimilaput!
Kiinnitä jokaiseen vihkoon, mappiin, pensseliin, kynään, vesimukiin, pyöräkypärään, takkiin, jalkineisiin minitarrra tai nimilappu.
Lapset eivät osaa kunnolla huolehtia omista tavaroistaan. Tällöin ei häviä, ja opettaja löytää omistajan ja pystyy huolehtimaan paremmin koululaistensa tavaroista.

Tässä sinulle aluksi lyhykäinen tietopakkaus suomeksi.

Terv.
Hannele

Hieman aiheen vierestä, mitä jos lapsi ei kuulu kirkkoon? Suomessa kouluaikanani oli joko uskonto tai elämänkatsomustieto. Onko täällä vastaavaa tai muiden uskontojen kuin kristittyjen opetusta?

Tarjonta uskonnonopetuksessa lienee koulukohtaista. Päätös uskonnonopetuksesta kuuluu lapsen vanhemmille.

Uskonnonopetus on ainoa oppiaine joka mainitaan erikseen jopa Saksan Liittotasavallan perustuslaissa:

Grundgesetz, Art. 7 Abs. 1 bis 3:

(1) Das gesamte Schulwesen steht unter der Aufsicht des Staates.
(2) Die Erziehungsberechtigten haben das Recht, über die Teilnahme des Kindes am Religionsunterricht zu bestimmen.
(3) Der Religionsunterricht ist in den öffentlichen Schulen mit Ausnahme der bekenntnisfreien Schulen ordentliches Lehrfach. Unbeschadet des staatlichen Aufsichtsrechtes wird der Religionsunterricht in Übereinstimmung mit den Grundsätzen der Religionsgemeinschaften erteilt. Kein Lehrer darf gegen seinen Willen verpflichtet werden, Religionsunterricht zu erteilen.

Tähän samaan artikkeliin (Art. 7 Abs 1 ja 2) perustuu myös korkeimman oikeuden tulkinta, että Saksassa on kouluvelvollisuus eikä vain oppivelvollisuus. Oikeus tulkitsee niin että koska vanhemmilla on erikseen mainittu oikeus päättää lapsen osallistumisesta uskonnonopetukseen, heillä "loogisesti" ei ole oikeutta päättää siitä, osallistuuko lapsi muuhun kouluopetukseen.

Frankfurt, Hessen: kirkkoon kuulumista ei kyselty. Kysyttiin osallistuuko uskonnonopetukseen, ja kerrottiin mitä oli koulussa tarjolla (alakoulussamme oli katolinen, evankelinen ja islam - tarjonta todnäk vaihtelee kysynnän mukaan). Gymnasiumissa kersa päätti keväällä että vaihtaa syksyllä uskonnosta etiikkaan. Koulu kysyi nimittäin keväällä että minkä kielen ottaa syksyllä ja osallistuuko minkälaiseen uskonnonryhmään - etiikan ryhmä perustetaan jos on x kpl osallistujia. No, kävi niin että ko. ryhmä tehtiin ja sitä piltti nyt lukee - vastannee suomalaista elämänkatsomusteitoa. Mutta siis, sellaisen ryhmän olemassaolo ei ole itsestään selvää. Ja jos ei ryhmää ole, niin lukkarissa on pari viikkotuntia vähemmän kuin kaverilla.

Ja tämähän ei tarkoita, että jossain muualla olisi samoin ;) mutta näin siis meillä.

... Koulu kysyi nimittäin keväällä että minkä kielen ottaa syksyllä ja osallistuuko minkälaiseen uskonnonryhmään - etiikan ryhmä perustetaan jos on x kpl osallistujia. No, kävi niin että ko. ryhmä tehtiin ja sitä piltti nyt lukee - vastannee suomalaista elämänkatsomusteitoa. Mutta siis, sellaisen ryhmän olemassaolo ei ole itsestään selvää. Ja jos ei ryhmää ole, niin lukkarissa on pari viikkotuntia vähemmän kuin kaverilla.

Ja tämähän ei tarkoita, että jossain muualla olisi samoin ;) mutta näin siis meillä.Minun (kirkkoon kuulumattomien vanhempien) jälkikasvu otti Grundschulessa osaa muutaman viikon uskonnonopetukseen, mutta opettajan kehotuksesta se jätettiin pian pois päiväjärjestyksestä. Lukiossa etiikka kuului hänen lempiaineisiinsa, taisi ylioppilaskirjoituksiinkin valita sen, sai siis valita uskonnon ja etiikan välillä, jomman kumman piti kuitenkin ottaa.

Kiitos kaikille vastauksista.
Koulu on nyt valittu ja uskon, että valitsimme juuri sen oikean (siis meidän rinsessalle sopivan). Apua sain kovasti paikallisilta ystäviltämme sekä koulujen infotilaisuuksista. Kirkkoon emme kuulu emmekä halua, että tyttäremme saa uskonnollista opetusta, se ei tuota ongelmia. Koulussa tuetaan lapsia joilta saksankieli ei vielä täydellisesti luonnistu ja opetusta annetaan jo ennen koulun alkua (tähän olin erityisen tyytyväinen).
Nyt voin siis rauhallisin mielin jäädä odottamaan ensi syksyä ja koulun alkua.