Tämä ketju on avattu sen jälkeen kun Esittely-palstasta esiintyi v:n 2007 lokakuun lopussa oma viestini johon Nannyogg oli vastannut.

Minä uskon että suomalaisten on helpompi oppia viroa kuin saksalaisten. Sanasto on otettu molemmista kielistä eli sanasto ei ole oikein vaikeuden tei helppouden mittapuu. Kieliopin rakenteesta löytyy kuitenkin selviä eroja suomalaisten ja muiden (virolaiset itse mukaan lukien!) oppimistavasta. Suomalaiset oppivat viron verbit da/ta-muoto ensimmäisenä perusmuotona, muut suomen infinitiivi 3:n ma-muodosta, joka voi hämmentää suomalaiset koska muodolla on suomessa toinen tehtävä. Huomasin myös että suomen perusmuotoryhmät voi käyttää hienosti myös virossa, esim. -

rääkida - räägin - rääkis - rääkinud - räägiti
(puhua - puhun - puhui - puhunut - puhuttiin)
ärgata - ärkan - ärkas - ärganud - ärgati
(herätä - herään - heräsi - herännyt - herättiin)

Tärkeimpiä eroja suomesta on, että neljäs perusmuoto on monipuolinen vartalotoimittaja, josta muodostetaan infinitiivit 3 ja 4 (ma, mine), tekijänpääte (ja), imperatiivi (ge, ke) sekä suoraan infinitiivi 3:sta preesensin aktiivipartisiippi (v):

rääkima, rääkimine, rääkija, rääkige; rääkiv
ärkama, ärkamine, ärkaja, ärgake; ärkav

Poikkeuksia ja erikoisuuksia on olemassa, mutta ne ovat kaukana saksan kielen poikkeusviidakosta. Viron lauserakentamistapa eli sananjärjestys vastaa kuitenkin usein huomattavasti saksan tapaa: "Nad jutustasid mida nad päeval teinud on" (He kertoivat mitä he ovat päivällä tehneet).

Saksalaisille, jotka osaavat suomea ja haluavat oppia viroakin, suosittelen siksi oppia suomi opetuskielenä tai suomalaisen opettajan kanssa joka käyttää suomen rakennelogikkaa. Itse osaan kielioppia tarpeen hyvin että voin antaa neuvoa ja selittää erikoisuudet. Harjoittelen kuitenkin ainoastaan kirjoittaen. Valitettavasti "rääkimiseni ma ei jõua" eli puhumiseen en pääse, koska Stuttgartin iltaulottuvissa ei valitettavasti asu virolaisia eikä viikonloppu-ulottuvissa on juuri useita virolaistapahtumia.

Virossa on rutkasti germaanisia lainasanoja - enimmäkseen saksasta, koska saksalaiset hallitsivat viroa keskiajalta lähtien, mutta myös ruotsista ja tanskasta.

Oikea on, viro on täynnä saksankielisiä lainasanoja, joiden oikeinkirjoitus usein jopa sovitaan saksantapaisen ääntämisen hyväksi. Vain saksan kirjainta z, saksan diftongimuutoksia ja ranskan nasaaleja ei oteta vastaan. Esimerkkejä: politsei, kantselei, restoran, motivatsioon (painostetaan pitkän vokaalin kohdalla!).

Suomen kielen puolella on jotain väärinkäsityksen vaaraa kun sanoilla ei ole tasan samaa merkitystä (piim/piimä). Huonoimpia esimerkkejä on hallitus - suomeksi home! Sellaista esiintyy kuitenkin myös saksassa: moos = Marmelade, puder = Brei.

Luulisi että virontaitoisia Saksassa asuu, mutta on tietenkin vaikea löytää heitä keskusteluharjoituksiin. http://www.deutschbalten.de/default.htm - tuolta saattaa joskus löytyä kiinnostavia tapahtumia.

Jotakin mielenkiintoista voisi löytyä täältä: http://www.eestlased.de/ (huom: lippua klikkaamalla saa lukea saksaksi, jos ei viro taivu) - huomasin juuri että saksassa ilmestyi tänä syksynä uusintapainoksia Jaan Krossin kirjoista.

Kohta joku kysyy miksi me täällä virosta höpäjämme. Mm. siksi että Saksassa on fennougristiikalla eli suomensukuisten kielten tutkimuksella pitkät perinteet. Edelleenkin, jos haluaa tutkia suomensukuisia kieliä, kannattaa opiskella saksaa, koska merkittävä osa julkaisuista ilmestyy saksaksi. Sitä paitsi virolaiset ovat hassuja :) ihan kamalan itsepäistä kansaa, joka on pitänyt oman identiteettinsä mm. kuorolauluperinteen ja kotikouluperinteen voimalla.

Höpäjä... - mikä se on saksaksi? Ilmeisesti jokin murresana mikä ei esiinny sanankirjoista.

Kyllä se virolaiskotisivu on jo tuttu, siellä on myös vieraskirja ja tapahtumatietoja.

"...virolaiset ovat hassuja ihan kamalan itsepäistä kansaa, joka on pitänyt oman identiteettinsä mm. kuorolauluperinteen ja kotikouluperinteen voimalla" - tarkoittaako se sitä että suomalaiset eivät tykkää virolaisista?

höpäjä = höpöttää, mun sanakirjan mukaan plappern, quasseln

Joo, höpäjäminen on murteellinen sana höpisemisestä eli puheesta joka ei ole hirveän vakavaa. Rupattelua, turisemista, juttelua.

Vaikea sanoa mitä "suomalaiset" ylipäätään virolaisista ajattelevat - tuskin mitään kummempaa - mutta itse ainakin tunnen jonkinasteista lukkarinrakkautta viron kieleen ja kulttuuriin. Aloin opiskella kieltä vuonna 85, ja vaikken koskaan jaksanut sitä kovin hyvin opetella, niin kyllä tavallisen sanomalehden luku edelleen onnistuu.

Minä tulkitsin nannyoggin kommentin pikemminkin huvittuneeksi ihailuksi virolaisia kohtaan, jotka kaikista vaikeuksista huolimatta onnistuivat säilyttämään kansallisen kulttuurinsa ja identiteettinsä.

Näin juuri :) Siis Suomessahan ei koskaan ollut maaorjuutta, mutta Virossa kyllä senkin edestä. Ja sieltä se poistui vasta huomattavan myöhään, 1800-luvun puolella. Paine sekä saksalaisten että venäläisten hallintokausilla on ollut ihan toista luokkaa kuin Suomessa. Eikä se Neuvostoliiton aikakaan ratkiriemukasta ollut, vaikka viron kielellä olikin virallinen status venäjän rinnalla...