Minua kiinnostaisi tietää että onko väellä privaatti-vai normaalisairasvakuutus?

Entä pyysittekö tarjouksia useammalta yhtiöltä ennen vakuutuksen ottoa?

Ja viimeisenä: onko kenelläkään ollut ongelmia vakuutusten kanssa? Vai onko kaikki korvattu?

Itselläni oli ensin normaali, nyt on privaatti (Gothaer). Pyydin sellaista vakuutusbrokeria hankkimaan minulle tarjoukset ja sain sellaiset viidestä yhtiöstä. Niistä valitsin mieleiseni.

Ongelmia minulla ei oikeastaan ole ollut, ei ainakaan suurempia. Viime vuonna kävi niin että lähes tonnin yleisterveystarkastus-lasku korvattiin mukinoitta, mutta paria sataa pienemmästä hammaslääkärilaskusta korvattiin vain 50% kun en ollut lähettänyt hinta-arviota etukäteen. Itse en ymmärtänyt eroa, mutta olinpa liian laiska asiaa sen kummemmin selvittämäänkään.

Centralia (privaatti) käytän ja sen kerran kun sinne lapun lähetin niin rahat tuli kiltisti. Välillä ne jopa palauttelee maksettuja vakuusrahoja, kun ei liiemmin tuolla lääkärissä ramppaa.

Privaattivakuutuksen avulla kuukausimaksut kertakaikkiaan putosivat. AOK:n hintaan verrattuna maksan nyt vaan kolmanneksen siitä mitä ennen. DKV eli Deutsche Krankenversicherung on tämä ihmeitä tekevä firma.
Tosin työpaikan kautta saatiin aikaiseksi "Gruppenversicherungstarif",joka tosissaan on aikalailla edullinen,mielestäni. Ongelmia ei ole tähän mennessä ollut.

Mulla on ihan tavallinen sairasvakuutus (AOK), ei privaatti. Olen tässä niin kauan vielä kun opiskelen, olen ihan tyytyväinen tähän, edullinen ja hyvä opiskelijalle. :-) Ongelmia ei ole ollut, paitsi nuo kyllä yrittää aina vähitellen korottaa kuukausimaksua :x

Tämä pitäisi varmastikin tarkistaa, maksan tällä hetkellä melkoisesti yleisestä. Sen kanssa ei ole ollut kylläkään mitään ongelmia, lähes kaikki on korvattu.

//jussi

Kannattaa muistaa, ettei privaatista pääse nykyään juuri millään vippaskonstillakaan pois, jos tarve tulee.

Tarve voi olla vaikka perheen perustaminen - kaikista pitää silloin maksaa erikseen, joten suurperheelliselle tulee kalliiksi...

joo, minusta tuota asiaa ei voi yhtään enempää korostaa, että privaatista sairasvakuutuksesta ei helpolla eroon päästa. yleisillä sairasvakuutuksilla kun ei ole sitten enää pakkoa eikö juuri intoakaan vakuuttaa sinua senjälkeen kun olet ensin ollut privaatilla. jos siis käy niin, että sinusta tulee raajarikko yms. niin köyhäksi menee.
se privaatti sairasvakuutus on hyvätuloisten ja yksinäisten miesten lottovoitto.

Senverran täytyy kyllä mainita, että privaatissa vakuutusmaksut nousee vanhemmiten isommiksi kuin julkisessa kassassa. Nuorena privaatti on selkeästi halvempi kuin julkinen.

Vaan minä esimerkiksi en töissäollessa saa edes vakuuttaa itseäni julkisesti, kun tuossa on 3500€/kk katto palkassa (tai oltava virkamiehenä) että ylipäätään saa julkisessa olla.

abe

Hups!
Tuo katto on vain maksujen katto.

Jos tulot ylittävät tuon rajan, saat edelleen olla julkisella puolella vakuutettuna. (Silloin sinäa tituleerataan "freiwillig versichert"). Prosentit lasketaan silloin korkeintaan ylärjan suuruisesta palkasta.

Tämä voi silloin olla edullisempi vaihtoehto kuin yksityinen vakuutus, jos puoliso on kotona (tai tienaa aivan minimaalisesti*) ja/tai on lapsia. He saavat olla mukana vakuutuksessa ilmaiseksi.
Kirjoitteli Liisa,
"siivellä" vakuutettu

*Raja on eri, jos olet toisen palveluksessa kuin jos olet yksityisyrittäjä. Summat kannatta kysyä sairaskassasta.

yleinen, Krupps-Zwilling. vaihdan aina 18 kk välein.

Jos olet suurin piirtein terve ihminen, lääkäri & lääkelaskusi tuskin ovat eur 1000 vuodessa... joten niille jotka saavat ottaa privaatin (min. tuloraja ylittyy) kannattaa myös katsoa paljonko kassa maksaa takaisin - edellytyksenä ettet käytä palveluita. Eli joka kuittia ei kannata lähettää kassaan. (käy kaikki peruskäyntisi suomessa - halvempaa jopa ilman kela-osuutta!) Tosin nämä takaisinmaksut eivät ole taattuja tulevaisuudessa. Tällä hetkellä ainoastaan Hansemerkur tarjoaa 0 eur omavastuulla (!!) tariffissa mukana oleva takaisinmaksua. Tosin tämä Hansemerkurin poikkeusvakuutus ei silti edelleenkän mikään edullinen vaihtoehto.
PERUSSÄÄNTÖ: mitä pienempi omavastuuosuus, sitä kalliimpi vakuutus. Kassojen välillä suuria eroja, kumuloituu vuosien kuluessa. Meklarit tuntuvat kauppaavan niitä, joilla suht. pieni omavastuu eli SB, alan epäillä että he saavat palkkionsa suoraan myydyn vakuutuksen hinnan perusteella. TOINEN PERUSSSÄÄNTÖ vakuutuksen valinnalle: pohdi kauanko olet Saksassa. Jos olet vain 5 v. esim. niin mun profiililla keskimääräinen (privaatti) maksaa pyöreästi 8.000 eur omasta pussista 5 v. aikana.... joten päädyin halvimpaan mahdolliseen, Leistungeista paljoa välittämättä. Ja riskiä välttäville erillinen matkavakuutus jos reissaat jenkkeihin tai Sveitsiin. Jos sen sijaan päätätkin viettää koko elinikäsi Saksassa, niin vakutuksen valinta monimutkaistuu. Tosin ellet luovu Suomen kansallisuudesta niin ainahan voi eläkeläisenä kroonisesti sairastuessa palata Suomeen ja saada ilmaista hoitoa.

Meklarini mukaan privaatista pääsee lähes automaattisesti eroon, jos olet työttömänä (min. tulorajana alittuu). Luulisi että kotirouvana ilman tuloja pääsee samalla perusteella vakuutuksesta eroon helposti. Vakuutusta vaihtaessa menetät gesetzliche Zuschlagin, joten vaihtaminen suositeltavaa alkuvuosien aikana.

Meklareita tuntuu olevan joka lähtöön, vastaa kiinteistövälittäjien ammattikuntaa....ovat enemmän tai vähemmän perillä säännöistä.

Olen asunut saksassa tammikuusta lähtien. Sairauskassani on BKK. Työpaikalla valitsivat sen minulle ja 13,7%. Kysymys olisi siis että mikä on yksityinen sairausvakuutus? Onko BKK sellainen? AOK on ilmeisesti paikallinen KELA?

Olen siis 26v insinöörimies eikä mistään perheiden perustamisesta ole vielä hajuakaan. Tuskin ainakaan viiteen vuoteen:) Kaikkien tutkimusten mukaan olen terve kuin pukki.

Kun muutin saksaan tammikuussa, nousi bruttotulot 670e ja nettotulot tasan 200e. Eli olisin todella kiitollinen jos tuota maksutaakkaa pystyisi hieman keventämään.

Eli paljonko tarvii tienata, mitä eri firmoja on miten sellainen yksityisen vakuutuksen voi hankkia?

Yksityiset vakuutukset ovat huomattasti edullisempi vaihtoehto, ja tarjovat paremman vakuutussuojan. Yksityisen saat ottaa, kun (työntekijänä) palkkatulosi, mukaanlukien joulu-ja lomarahat, ylityökorvaukset yms. ylittää 46.350 eur 1.1.2004 lähtien, 2005 saattaa olla vähän eri summa.

Mitä nuorempana pääset yksityisen vakuutuksen piiriin, sitä edullisemmaksi tulee.

Yksityinen vakuutus maksaa kiinteät xx eur per kuukausi. Summa ei riipu tuloistasi, eli palkankorotuksen myötä vakuutusmaksusi säilyvät samoina. Sen sijaan gesetzliche Krankenkasse on x %, noin 13-14 % tuloistasi. Kummastakin vakuutuksesta työnantaja maksaa puolet. BKK on gesetzliche, koska maksaa x %.

Ei kannata uskoa kaikkea mitä a) nettisivustoilla lukee b) mitä vakuutusmeklarit kertoo.

Yksityisen vakuutuksen saat helpoimmin käyttämällä jonkun meklarin palveluja. Ei maksa mitään, eikä sido ostamaan. Meklareita löytyy netistä helposti.
Hyvä meklari järkkää vakuutussuojan alkamaan pikaisesti, 3 kk odotusajat ovat puppua. Irstisanominen BKK:sta saattaa onnistua myös nopeasti ilman virallista irtisanomisaikaa, mikäli et ole koskaan allekirjoittanut liittymislomaketta, vaan työnantajasi on syöttänyt sinut systeemiin BKK:n alle.

Hyvä meklari tuntee myös ne kassat, joihin pääset liittymään ilman lääkärintarkastusta ja verikokeita. Jos joudut verikokeisiin, aina riskinä että jotakin normaalirajat ylittäviä arvoja pulpahtaa esille. Kerro meklarille, että olet ollut Suomessa gesetzliche kassassa (KELA:ssa).

Kriittinen kohta ykstyisen kassan valinnassa on, paljon arvioit lääkärinkulujen olevan per vuosi, ja paljon kassa maksaaa takaisin mikäli et vuoden aikana lähetä heille ainuttakaan kuittia. Jälkimmäinen vaihtoehto nuorille ja terveille ihmiseille kannattavampi, riippuen kassasta. Tässä tapauksessa käyt tietysti hammaslekurissa yms. Suomessa. Muutenkin Suomessa lääkäritaksat paljon edulllisemmat mitä Saksassa, tosin ilman KELA-osuutta lääkkeet yms. lähenevät samaa summaa.
Vakuutuksen ulkomaanturva kannattaa myös tsekata. Sekä kassan rahoitusvarat.

Kun muutin saksaan tammikuussa, nousi bruttotulot 670e ja nettotulot tasan 200e. Eli olisin todella kiitollinen jos tuota maksutaakkaa pystyisi hieman keventämään.
Mikä maksutaakka tuo on? enempää paljastamatta mulla nousi bruttotulot normaalikuukautena 1000-1500 eur ja nettotulot tuskin lainkaan... etenkin jos soveltaa vuoden Suomen 2005 veroprosettia. Suomessa nettotuloja tietty nosti lounas-, puhelin-, kuntosali- ja lääkärietu. Asumiskulut Saksassa vs. Helsinki tietysti tasapainottaa vähän.

Mä en ymmärrä miten lapsettomat & koulutetut suostuu ylläpitämään koko maan infrastruktuurin... muistelen että joku mainosti tällä palstalla saaneensta vängättyä vero-% alle 14. Veikkaisin että bruttotulot olivat herralla silti kohtuulliset.

Yksityinen vakuutus maksaa kiinteät xx eur per kuukausi. Summa ei riipu tuloistasi, eli palkankorotuksen myötä vakuutusmaksusi säilyvät samoina. Sen sijaan gesetzliche Krankenkasse on x %, noin 13-14 % tuloistasi. Kummastakin vakuutuksesta työnantaja maksaa puolet. BKK on gesetzliche, koska maksaa x %.

Jos tuloja on sen verran, että pääsee yksityiseen, ei se gesetzlichekään enää tulojen noustessa nouse, koska BBG on ylitetty...

No joka tapauksessa jopa tulorajan kohdalla gesetzliche on hirmu kallis... samalla kk-hinnalla, eli noin 260 eur oma osuutesi (yht. n. 520 eur per kk) saisit todella hyvän yksityisen vakuutuksen, ilman omavastuita.

Naishenkilölle, liittyessä yli 30-v keskimääräinen yksityinen vakuutus maksaa pyöreästi noin 300 eur, eli sinulle vain 150 eur per kk. 3 vuoden kuluessa säästät lähes 4.000 euroa, jopa ilman takaisinmaksuja verrattuna gesetzlicheen. Miehille säästö vielä suurempi.

Koko työaikana, 35 vuoden aikana potti kasvaa muhkeaksi, tällä säästyneellä 46.000 - 75.000 eurolla (vakuutuksen ehdoista riippuen) maksat eläkeläisenä muutamat pillerit mikäli kassa sattuisi köyhtymään etkä saakaan korvattua kulujasi eläkeläisenä, tai jos muutat Saksasta pois. Nykysääntöjen mukaan typerintä on tietysti olla työikä Saksassa ja eläkeläisenä Suomessa. Maksat käytännössä kahteen kertaan sosiaaliturvasi sairaskulujen osalta, koska Suomessa julkinen terv. hoito tunnetusti heikkoa ja lääkkeesi & hampaasi maksat joka tapauksessa itse.

BBG on kai tänä vuonna 3525 €... edullisessa kassassa maksat siis ~450 € /kk. Tietysti privaatti on nuorelle sinkulle edullisempi. Se, onko se koko elämänkaarta ajatellen edullisempi (vaikka ei perhettä hankkisikaan, onkin eri asia. Nykyäänhän PKV joutuu muodostamaan enemmän "Rückstellungen" joten tilanne ehkä paranee.

Ja tuolla nyt on merkitystä vain, jos aikoo suurinpiirtein eläkeikään asti olla täällä töissä.

Mä en ymmärrä miten lapsettomat & koulutetut suostuu ylläpitämään koko maan infrastruktuurin... muistelen että joku mainosti tällä palstalla saaneensta vängättyä vero-% alle 14. Veikkaisin että bruttotulot olivat herralla silti kohtuulliset.

No tuo vänkääminen onnistuu mm. sillä tavalla, että ostaa talon, josta voi laittaa osan (oikeasti taikka virtuaalisesti) vuokralle. Ja nyt alkaakin asuntolainasta tulemaan muikeasti vähennyksiä. Plus että kaikki mitä taloon ostetaan, meneekin maagisesti juuri tuohon vuokrattuun osioon eli suoraan tulonsaantivähennyksiin.

Ja sitten tarvitsee olla tietenkin joku toiminimi tai oma firma jonka nimiin ostelee suurimman osan normiskäyttämistä kamoista. Lehdet, "juhlat", huonekalut, atk-tarpeet, satelliittifiidit, vaimon auton vuokraamista, ...

On näitä muitakin tapoja, tuossa nyt olivat vain kaksi helposti ymmärrettävää ja julkista.

Tänävuonaa saapi nähdä muodostuvatko ne bruttotulot niin ruhtinaallisiksi kuin ennen, kun ei tällä hetkellä ole mitään laskutettavaa eikä kukaan kk-palkkaakaan maksa. Parista muille järkätyistä diileistä ei vielä tipu provikoita niin paljoa, että voisi jäädä koroille elämään.

abe

Paljonko toiminimen/ pöytälaatikkofirman pystyttäminen maksaa? Olisko heittää arviota paljonko menee aikaa (työtunteja) kaiken selville ottamiseen, ennen kuin verovähennysgeneraattori rullaa?

Ekat pari vuotta kai onnistuu toimia "konsulttina" ilman laskutustakin? Siis pelkällä negatiivisella kassavirralla.
Entinen ammattini oli konsultti joten verottajan ei pitäis liikaa hämmästyä.

Gewerbeanmeldung maksaa vähän alle 20€ henkilöyrityksiin ja sen saa äkkiä.

Steuerberater laskuttaa liikevaihdon tai voiton mukaan tietyn prosentin taulukon mukaan, kummasta se verenimijä vain enemmän rahaa saa.

Pari ekaa vuotta voi anoa Finanzamtilta, ettei tarvi heti maksella kaikkia veroja kuukausittain, vaan ne mätkäistään kerralla vasta parin vuoden kuluttua, jolloin ollaankin usein ihmeissään.

Joku asiaan vihkiytynyt varmaan korjaa nyt mun tekstiä, mutta ei sen pahasti pitäisi persellään olla :x

"Toiminimen" perustamiseen ei tarvitse (juuri) mitään byrokratiaa. Kuten jo todettiin, niin Gewerbeanmeldung vaan... Finanzamt haluaa joitakin tietoja, jos arvioi liikevaihdon tarpeeksi pieneksi (en muista nyt rajaa), niin edes MwSt:tä ei tarvitse laskuttaa/tilittää (säästää paperiytötä); tosin silloin itse maksamia verojakaan ei voi vähentää.

Tiettyjen ns. "freie Berufe" ei tarvitse edes tehdä Gewerbeanmedungia (mm. insinööri, lääkäri, asianajaja). Saksan laki kun on se mikä se on, niin esim. yliopistossa tietojenkäsittelyä opiskellut joutuu sen tekemään (koska ei ole insinööri), samaa taas jossain TKK:ssa opiskellen ei tarvitse, kun se on insinööri... :-D (nimim. kokemusta on).

Joo kunnantalolta saa ilmoitusmenettelyllä "Gewerbeanmeldung", ei ole pakko edes antaa sille nimeä - tuota kun ei merkata kaupparekisteriin jos ei halua. Finanzamt lisää tuon sivutoimen veronumeroosi (joka on laskuissa ilmoitettava) ja eikun laskua vain firmoille sisään :)

Tietenkin tämä on vaarallista peliä, jos työttömyys uhkaa, sitten ei saa työkkäriltä rahaa jos on "sivutoimisia konsultointeja". Meillä yllättäen nämä sivutoimet ovat vaimon nimissä ;)

abe

12.000€/a on se laskutusraja minkä alle ei turhia ennakkovero/alv-ennakoita tule, eikä tarvitse arvioida tulevia tuloja.

No, meillä vaimo teki tuossa toissavuonnakin sivutoimellaan 8.000€ persnettoa, joka meni tietenkin suoraan pois meitin perheen verotuksesta. Kyllä sitä 8.000€:llakin jo kaikenlaista kivaa saa. Varsinkin kun tulojakin sivutoimesta kyllä oli.

8 vuotta saa tehdä persnettoa sivutoimellaan, sitten verottaja lopettaa sivutoimen koska katsovat sen veronkierroksi. Sitä ennen täytyy tehdä välillä vähän voittoa per vuosi (josta ei kyllä mene veroa, ellei ole tehnyt päätyökseen ja voitot jäävät kymppitonnien luokkaan).

Tuo "frei Berufe" on tietenkin siitä riippuvainen myös, että tekee sitä mistä on koulutuksen saanut. Eli lääkäri ei kuitenkaan voi tehdä sivutyönään atk-laitteiden asentamista ilman gewerbeanmeldungia. Sen myötä kyllä saa tehdä.

Ja sellainen mielenkiintoinen juttu on, että IT-konsultointi alana on ALV-vapaata jos tekee tuon sivutoimen kautta. Eli sivutoimen alaksi ilmoittaa mm. IT Beratung, ja sen jälkeen laskun perusteeksi kirjoittaa IT-Beratung, niin ei tarvitse läpikäyttää ALVia. Hassua, mutta näin meillä ainakin on useampia kuukausia mennyt, eikä verottaja ole nähnyt aiheeksi korjata. Verokonsulentti meille tuosta ensin vihjaisi.

abe

Tuo "frei Berufe" on tietenkin siitä riippuvainen myös, että tekee sitä mistä on koulutuksen saanut. Eli lääkäri ei kuitenkaan voi tehdä sivutyönään atk-laitteiden asentamista ilman gewerbeanmeldungia. Sen myötä kyllä saa tehdä.

joo, tuossa aikaisemmassa postauksessani tietysti lähdin siitä, että tehdään sitä omaa ammatttia...

Tosin sitten jotkut Finanzamtit erittelee esim. ohjelmistokehityksessä systeemi- ja sovellusohjelmoinnin. Jälkimmäinen vaatii Gewerbeanmeldungin (kun se on vähän niinkuin Handwerk), edellinen taas on insinöörihenkimaailmaa, eli "freier Beruf"... :evil:

Finanzamt ei siis todellakaan huolestu jos toiminimellä ei ole yhtään tuloja, pelkkiä kuluja?

Ja laskujen maksu menee suoraan omistajan tililtä, toiminimellä ei edes omaa tiliä? Mitkä laskut kelpaavat, lienee harkinnan varaista. Eikös myös vuokra-asunnossa yksi huone voi olla "työhuone", jonka vuokra tietenkin toiminimen kulu?

Työttömyyden uhatessa toiminimen voi varmasti lakkauttaa, onko "karenssia" olemassa? tosin saksan irtisanomisajoilla riski ei hurjan suuri kunhan on valmis muuttamaan minne tahansa.

Finanzamt ei siis todellakaan huolestu jos toiminimellä ei ole yhtään tuloja, pelkkiä kuluja?
Kyllä ne ennen pitkää huolestuu, jos tulee pelkkää tappiota vuosikausia. Silloin on (FA:n terminologian mukaan) kyseessä "Liebhaberei" :-D

Hakusanoilla gewerbe ja liebhaberei löytyy Guugelista tietoa...

Tää ketju on sinällään rönsyillyt aika pitkälle sairausvakuutuksista, mutta... :)

Tuosta työhuonevähennyksestä pitää muistaa, että työhuonetta ei voi olla, ellei ole vähintään 3 huoneen asunto. Kaksiosta ei saa vähennyksiä.

Aikoinaan eräälle firmalle oli mulla työsoppari niin, että siinä luki mun tekevän 50% hommia kotona, niin sitten sai todellakin kaiken vähennettyä siitä huoneesta. Vuokranosuuden pinta-alan mukaan, huonekalut, sähköt (pinta-alan mukaan), verhot, matot, yms.

Jos ei ole tuollaista lausetta sopparissa, niin sitten onkin vaikeampi vähentää noita ei-työkaluja. Työkalut saa toki vähentää joka tapauksessa.

En ihan tarkkaan ole nyt sitten tutkinut mitenkä tuo toiminimivähennys toimii, me merkataan kaikki kulut toiminimen menoiksi (sähkö, vesi, roskat yms pinta-alan mukaan, työpinta-alaan kuuluu mun työhuone sekä vaimon 2 työhuonetta lisärakennuksessa).

abe

Näyttäisi siltä että sakkoja ei tule liebhabereista, ainoastaan veronkiertosumman joutuu maksamaan takaisin finanzamtille jos jää kiinni.
Kiinni jäämisen voisi varmaan välttää silllä, että joku IT-konsulteista myisi mulle palveluitaan ja kas kummaa, samaa hintaa vastaan ostaisi minulta betriebswirtschaftliche konsultointia, esim. business planin laatiminen "yritykseen". Planin voi sitten todeta toteuttamiskelvottomaksi ;)

Peruskysymys pääomatuloista: onko tappio vähennyskelpoista? (siis jos pääomatulot saksasta miinus Werbungskosten <0) Vaihtoehtoinen veronkierto voisi olla samojen kulujen kirjaus pääomatulojen hankkimiseen (työhuone, lehdet, pc )

Tuota, saksassa ei eritellä pääomatuloja ja palkkatuloja, vaan on vain tuloja :)

Ja tulonhankkimiskulut ovat yleisesti vähennettävissä.

abe

Tuosta työhuonevähennyksestä pitää muistaa, että työhuonetta ei voi olla, ellei ole vähintään 3 huoneen asunto. Kaksiosta ei saa vähennyksiä.
........
Aikoinaan eräälle firmalle oli mulla työsoppari niin, että siinä luki mun tekevän 50% hommia kotona, niin sitten sai todellakin kaiken vähennettyä siitä huoneesta. abe


Miten ihmeessä finanzamt tarkistaa montako huonetta lokaalissa on?
Sääntöjen mukaan työhuoneen pitää olla erillinen, mutta entä jos hommaa tilanjakajan (tuplakokoiseen) olohuoneeseen, jolloin onkin yht.äkkiä 2 h + k + ylimääräinen huone. Tai jos kiikuttaa tv:n n. 8 neliön kokoiseen eteishuoneeseen ja väittää sen olevan mun ohuohuone, jolloin taas jää 1 huone vapaaksi?
Tuon verosäännön takia kolmiot näyttävät olevan kiven alla. Ihmettelen vain miksi rakennetaan 70-85 neliön kokoisia kaksioita, tai miksei vanhojen asuntojan pohjaa muuteta.

50 % sääntö on tiedossa. Isolta konsernilta on turha alkaa kyselemään joustoja. Etenkin kun kulttuuri näyttää olevan päinvastainen, työpaikalla istutaan mahd. pitkään ja mitään töitä ei kiikuteta kotiin. Kotisohvalta käsin duuni olisi jo liian mukavaa saksalaisille? :lol:

jaa-a pitäisköhän kuitenkin marssia Steurberaterille. Toistaiseksi olin siinä uskossa että ilman perhettä ja omaisuutta Saksassa veronalennuskeinoja ei ole. Pitäähän niitä olla... etenkin jos esim. pääomatulot verotetaan palkka-% mukaan (alarajan ylimenevältä osalta)

Tai sitten pitää todellakin löytää jostakin köyhä yksinhuoltajaisä kumppaniksi ja päättää millä paikkakunnalla asuu (= ostaa asunto).

Kun haluaa työhuonevähennyksiä tehdä (siis ei työkalu- vaan työhuone), niin ainakin meidän on pitänyt toimittaa vuokrasopparin ja huoneiston pohjapiirrustuksen kopiot FA:lle.

abe

Tai sitten pitää todellakin löytää jostakin köyhä yksinhuoltajaisä kumppaniksi ja päättää millä paikkakunnalla asuu (= ostaa asunto).

No ei niitä lapsia tarvitse olla vähennyksiä varten välttämäti. Vai onko tässä vain kyseessä oma "laiska" ratkaisu, ettei tarvitse sitä vauvavaihetta käydä läpi? ;)

abe

No ei niitä lapsia tarvitse olla vähennyksiä varten välttämäti. Vai onko tässä vain kyseessä oma "laiska" ratkaisu, ettei tarvitse sitä vauvavaihetta käydä läpi? ;)

Ei laiska vaan tiläpäinen ratkaisu. Omista muksuista kun ei sitten pääse eroon / halua heittää kadulle sen mukaan mikä olisi parasta vero-optimoinnin kannalta... Joku kertoi minulle että lapsettoman pariskunnan verotus ei paljoa alene vs. 1 hlön talous. Eikös riipu siitä kuinka eripariset tulot ovat. Luulisin että samat vähennysmahdollisuudet 1 hlön taloudella on kuin 2 hlölläkin (?)

Abe kirjoitti:
>Kun haluaa työhuonevähennyksiä tehdä (siis ei työkalu- vaan työhuone), niin ainakin meidän on pitänyt toimittaa vuokrasopparin ja huoneiston pohjapiirrustuksen kopiot FA:lle.

Ai, meillä ne kävi kylässä: Bertiebsprüfung.
Lafka on ihan mini, mutta herätti kai huomiota, kun olin tehnyt virheen mieheni "Solidaritätzuschalgia" laskiessani (siis mies oli minulla töissä kielentarkastajana ja tietokoneen holtajana...) No, työhuonkein löytyi, joten kaikki oli OK, paitsi ne muutamat puuttuvat Solidaritäts-eurot, jotka sain maksaa ilman mätkyjä.

t. Liisa

Tuota, saksassa ei eritellä pääomatuloja ja palkkatuloja, vaan on vain tuloja :)

Ja tulonhankkimiskulut ovat yleisesti vähennettävissä.

abe

Tässäkin on nykyään rajoituksia - yhden tulolajin tappioita ei (enää) voi aina kokonaan vähentää muista tuloista:

Gewinne und Verluste aus unterschiedlichen Einkommensarten dürfen nur noch bis zu einer Obergrenze von 51.500 Euro pro Einkommensteuerpflichtigen und Jahr gegeneinander verrechnet werden. Im Klartext: Ein Angestellter hat ein zu versteuerndes Einkommen ("ZVE") von 107.800 Euro. Das ist sein "Einkommen aus unselbständiger Tätigkeit". So darf er zum Beispiel die Anfangsverluste aus einer gewerblichen, selbständigen Tätigkeit (die typische Einkommensart aus Steuerspar-Modellen) nur noch bis zu 51.500 Euro mit dem normalen Einkommen verrechnen. Für gemeinsam veranlagte Eheleute gilt: 103.000 Euro Maximum Anfangsverluste pro Jahr.

Steuerberater laskuttaa liikevaihdon tai voiton mukaan tietyn prosentin taulukon mukaan, kummasta se verenimijä vain enemmän rahaa saa.
Pari ekaa vuotta voi anoa Finanzamtilta, ettei tarvi heti maksella kaikkia veroja kuukausittain, vaan ne mätkäistään kerralla vasta parin vuoden kuluttua, jolloin ollaankin usein ihmeissään.
Joku asiaan vihkiytynyt varmaan korjaa nyt mun tekstiä, mutta ei sen pahasti pitäisi persellään olla :x

Olet ihan oikeassa Harri, että meihin suomalaisiin voi aina luottaa noissa "besserwisser" asioissa...

Tässä siis yhden sellaisen korjaukset:
Steuerberater ei laskuta voiton, eikä myöskään veronpalautusten ym. mielenkiintoisten laskuperusteiden mukaan, vaan tulolajien määrän, tulojen suuruuden ja/tai ajan mukaan, riippuen siitä millaisesta toimeksiannosta on kulloinkin kyse.

Finanzamtilta ei ikävä kyllä voi anoa veronmaksunlykkäystä parilla vuodella. Heidän tarkoitushan on juuri ajaa niin paljon rahaa verottajalle kuin mahdollista. Välillä on tullut jopa ajatus, että Finanzamtin työntekijät saavat provisiota sen mukaan, kuinka suuria - aiheellisia tai aiheettomia - summia on taas saatu Finanzkasseen... No, tuo oli ehkä aiheeton huomautus.
Jos verovelvollisella on tuloja, joista ei peritä veroa pidätysmenettelyllä jo verovuoden aikana (esim. tuloja itsenäisestä työstä), määrää verottaja ns. ennakkomaksut (Vorauszahlungen), joita maksetaan neljä kertaa vuodessa. Mikäli et ole ilmoittanut näiden tulojen olemassa olosta verottajalle mitään ja jätät veroilmoituksen myöhässä (esim. nyt vuodelle 2003), joudut tietenkin maksamaan kertarysäyksellä koko määrän veroja: vuoden 2003 rästit, ennakot vuodelle 2004 ja ensimmäisen ennakon vuodelle 2005.

Etelä-Saksan miesten ohjeet kaipaavat myös "oikolukua", mutta siihen seuraavalla kerralla ja paremmalla ajalla.

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Sari