Nyt on saksankieli hakusessa - johtunee siitä, etten itse ole tarvinnut koskaan etsiä apua perheväkivaltaan - joten kertokaapa minulle, mitä ovat ne instanssit saksaksi nimeltään, josta perheväkivaltaa kokenut voi hakea apua.
Ja jos voisitte vähän kuvailla, minkä tyylistä apua mikäkin instanssi antaa, olisi myös oikein kiva.

Hyvä ystäväni siellä Saksanmaalla on joutunut kokemaan kovia, ja on vähän shokissa ja tarvitsee kaiken tuen lähimmiltään, mitä voi saada.
Vaikkakin hän on hyvin valveutunut ja tietää asioista, olisi kiva saada minulle itselleni käsitys, mitä voisin hänelle avuksi esittää, ennen kuin annan 'todella viisaita neuvoja'...

Suurkiitokset avusta!

Riippuu tietsti vähän siitä, mikä on ystäväsi tavoite.

Jos hän tahtoo sovitella ja saada asiat taas kuntoon, on mielestäni Familienberatung tarpeen. Sitä tarjoavat niin kunnalliset kuin kirkollisetkin organisaatiot. Sinne voi toki mennä ihan yksin, vaikka nimitys onkin "Perheneuvonta.

Jos myös lapset liittyvät jollakin tapaa asiaan, kannattaa mielestäni ensin kysyä kirkollista neuvontaa eikä ottaa heti yhteyttä Jugendamtiin.

Kirkollinen neuvonta vaikenee myös viranomaisia kohtaan - päätösvalta asioista pysyy neuvottavalla.

Jugendamt taas toimii "oman harkintansa" mukaan ja aiheuttaa usein enemmän vahinkoa kuin helpotusta.

Riippuu tietysti tapauksesta...
Turvakoteja ( Frauenhaus ) löytyy melkeinpä joka kaupungista.

Kiitokset avusta!
Koska itse ei tule tarvittua, on niinkin yksinkertainen sana kuin 'Familienberatung' hukuksissa... Kiitos Tomppa! Ja kiitos myös vihjeestä mihin kannattaa mennä - kyseessä on kuitenkin lapsiperhe.
Tosin tilanne - eli siis perheväkivalta - on jatkunut jo useamman vuoden, ja ystävä on kokolailla epäröivä sen suhteen, auttaisiko enää mitkään terapiat ja beratungit.

Frauenhausia ystäväni ei onneksi tarvitse (kiitos kuitenkin siitäkin sanasta, Aliisa!) - hänen oma henkilökohtainen turvakotinsa on vanhempiensa luona.

Kuulostaa siltä, että ystäväsi olisi silti itse Beratungin tarpeessa, siis ammattilaiselta, ei vaan vanhemmilta tai ystäviltä. Jos moista on kestänyt jo vuosia, hänellä voi olla tarvetta saada tukea siitä miehestä irtautumisessa että saa sen väkivallan loppumaan kokonaan.

Jos tuommoista perhe-elämää aina vaan jatketaan heti kun mustelmat häviää ja/tai mies tulee katuvaiselle päälle, tilanteella on taipumus tulla joka kerta pahemmaksi. Vaimolla/äidillä taas ei välttämättä riitä päättäväisyyttä, rohkeutta, tietoa, etc. päästä irti siitä ilman ammatti-apua.

ystävä on kokolailla epäröivä sen suhteen, auttaisiko enää mitkään terapiat ja beratungit.

Niin, sen hän voi arvioida parhaiten itse - varsinkin kokeneen neuvojan auttamana. Neuvojalla on kokemusta monista vastaavista tilanteista ja oletan että tällaisessa toistuvassa perheväkivallassa on tiettyjä perustyyppejä jotka hän voi helposti tunnistaa ja tuoda arvioon mukaan. Ennen kaikkea hän voi arvioida, onko toivoa siitä että väkivalta joskus loppuu ilman eroakin. Sillä ilman muuta on selvää että väkivallan on loputtava ja lasten etujen pitää kärsiä mahdollisimman vähän.

Myös lapset saattavat tarvita asiantuntijan apua.

Juuri viikko sitten juttelin pitkään tällaisen Beratungsstellen johtajan kanssa. Hän osallistui meidän eroisien kokoontumiseen. Keskustelun aiheena oli neuvonnan toiminta yleensä ja erityisesti lasten tapaamisoikeuteen liittyvät hankaluudet. Meitä kyllä kiinnostivat kaikki muutkin perheasiat joissa tämä instanssi voi auttaa ja perheväkivaltakin sivuutettiin lyhyesti.

Ilman muuta tuli selväksi että lähestulkoon aina on paras ensin ottaa kontakti tällaiseen neuvontaan. Perheoikeusjärjestelmä (asianajajat, perheoikeus, Jugendamt) ei ole omiaan ratkaisemaan konflikteja vaan se usein kärjistää niitä. Sille kun on ominaista vastakkainasettelu, syyttely, "kantaja ja vastaaja".

Samoin varoituksen sana "Frauenhaus" organisaatiosta: se on naisliikkeen tuote joka myös pyrkii vastakkainasetteluun. Interessin kohteena ei ole perhe ja lapset vaan nainen.

Ensimmäisenä ystäväsi olisi hyvä selvittää, tahtooko hän parisuhteen jatkuvan vai ei. Monen tekisi nyt varmasti mieli sanoa että huutia hakkaajalle mutta asia ei aina ole ihan niin yksinkertainen.

Jos hän päätyy eroon, voidaan miettiä miten se järjestetään niin että lapset kärsivät mahdollisimman vähän.

Toki, jos ystäväsi menee "virkatietä": rikosilmoitus pahoinpitelystä, ero, huoltajuuskiista, tapaamisoikeuden kieltäminen, hän tämän prosessin ilman muuta "voittaa".

Perheriitaisuuksissa tosin harvoin kukaan lopulta voittaa mitään, kaikesta vähiten lapset.

Frauenhausit varmaankin auttavat ensisijaisesti naista sen vuoksi, että - varsinkin jatketun - väkivallan jälkeen naisen itsetunto on hävinnyt, masennus ja lamaannus vaivaavat - ja se ei ole lapsillekaan hyväksi. Vastakkainasettelulla voidaan auttaa naista sisäistämään se että hakatuksi tuleminen ei ole uhrin syy, ja siitä alkaa nousu.

Ymmärrän Tompan pointin, ja olen samaa mieltä siitä että että lapset kärsivät riidoista. On kuitenkin syytä muistaa sekin, että patologinen naisenpieksäjä käyttää lapsia usein aseenaan vielä eron jälkeenkin. Väkivalta on oire laajoista ongelmista ihmisen pääkopassa, ja sekopään kanssa on vaikea käyttäytyä järkevästi. Tiedän että kuulostan tylyltä, mutta kokemusta on. En tarkoita että toivoa ei olisi, kyllä siitä voi parantua mutta sama juttu kuin alkoholisteilla - päätöksen pitää tulla siltä kellä ongelma on.

Ehdottomasti suosittelen sitä neuvontaa - no ei ehkä ensisijaisesti katolisen kirkon neuvontaa ;) - ja ehdottomasti suosittelen, että nainen lapsineen pysyy siellä vanhempiensa luona pidempään, että tilanne oikeasti selvitetään. Jos mies oikeasti haluaa korjata asiansa, hänen pitää itse hakea apua. Tekosyitä on maailma täynnä "ei oo rahaa terapiaan" - myy auton niin saa rahaa monen vuoden terapiaan. "en mä mitään apua tartte" - väärä asenne.

no ei ehkä ensisijaisesti katolisen kirkon neuvontaa ;)

Lapseni tapaamisoikeuteen liittyen olen ollut tekemisissä paikallisen katolisen neuvonnan kanssa ja kokemukseni ovat erittäin positiiviset. Kyseessä on nimenomaan sosiaalinen toiminta - ei uskonnollinen.

Benedikt repisi manttelinsa ja hyppisi pileoluksensa päällä jos tietäisi mitä siellä puuhataan. :cyclopsani:

...ja tämä oli siis kommenttini entisenä katolisena....:angel2:

Jos joku tahtoo kauhistella Jugendamtin sekä Caritaksen (katolinen avustusorganisaatio) menetelmiä niin täältä pesee (saksaksi ja ranskaksi, huom. video on 38 minuutin pituinen).

http://video.google.fr/videoplay?docid=6196003696541955659&q=jugendamt+barroso&total=2&start=0&num=10&so=0&type=search&plindex=0

Anteeksi, heittoni perustui silkkaan ennakkoluuloon. Viime viikolla lueskelin uutisia mm siitä miten eräs Schlecker ei voi myydä kondomeja, koska liikehuoneisto on katolisen kirkon omistamassa talossa, ja kun paavi ei hyväksy ehkäisyä niin ehkäisyvälineiden myynti olisi kirkonvastaista toimintaa... jotenkin niin se meni. Niin minulla on epäilys että kaikki katolisen kirkon maksama toiminta on sellaista missä esimerkiksi vastustetaan avioeroa, ja jos niin olisi niin silloinhan se neuvontakin olisi hiukan yksiulotteista.

... mutta ehkä mä nyt sit uskon että ei se niin yksioikoista ole :)


EDIT: katsoin ton Tompan linkkaaman videon... samaan aikaan kun uutisoidaan tapauksista joissa Jugendamt EI puutu asiaan pyynnöistä huolimatta ja pikkulapsia on jopa kuollut, samaan aikaan tuollaisia sitten? Pisti myös miettimään missä kasvaa moisia hirviöitä jotka kohtelevat lapsia kuin rangaistusvankeja. Tänä yönä ei tuu uni.

Ei tarvitse pyydellä anteeksi. Minulla oli aivan samat ennakkoluulot kunnes olin itse kontaktissa tuon katolisen Beratungsstellen kanssa.

Kuten tuosta videosta huomasit, katolisen kirkon organisaatio Caritas asentaa vaikka väkivalloin lastenkotiensa tytöille ehkäisyvälineen. Vaikka kyseessä on suljettu lastenkoti jossa tytöt ovat lukkojen takana eivätkä pääse poistumaan rakennuksesta. Ainoat miehet jotka rakennukseen pääsevät ovat Caritaksen omia työntekijöitä.....

Toisaalta kirkko tuomitsee ehkäisyn täysin ja torpedoi siten mm. Afrikassa WHO:n kondomikampanjan pyrkimykset rajoittaa AIDSin leviämistä.

Kirkko ei siis hyväksy ehkäisyä lainkaan. Mutta missä ovat katolisten perheiden tusinat lapset? Miksi arkkikatolisessa Italiassa syntyvyys on euroopan alhaisimpia? No, ehkä Tiberin huono vesi on tehnyt miehet hedelmättömiksi. :roll:

Kirkon sisällä on huomattavaa vastarintaa "virallista" linjaa vastaan, kuten esim. katolinen yhdistys donum vitae joka suorittaa "raskauskonfliktineuvontaa" eli siis keskustelee naisten kanssa jotka aikovat tehdä (kirkon ehdottomasti tuomitseman) abortin.

Paavi nimenomaan kielsi katolisia organisaatioita suorittamasta tuota neuvontaa josta saatu todistus on ehto laillisen abortin suoritukseen. Eri mieltä olleet katoliset perustivat tuota pikaa oman yhdistyksen joka on siis katolinen mutta ei kirkon alainen. :smt110

Entäpä sitten Jugendamt? :smt067[-(

Paikallisen Jugendamtin johtaja sanoi minulle suunnilleen näin: "Kyllä. Lapsi vahingoittui järjestelmän toimimattomuuden vuoksi. Seuraavalle lapselle tulee tapahtumaan samoin."

Samoin varoituksen sana "Frauenhaus" organisaatiosta: se on naisliikkeen tuote joka myös pyrkii vastakkainasetteluun. Interessin kohteena ei ole perhe ja lapset vaan nainen.


Sorry Tomppa, mutta tämä ei pidä paikkansa.
Olen ollut (ehrenamtlich suomeksi?) auttamassa vastaavanlaisissa tapuksissa ja minulla on erittäin hyviä ja asiallisia kokemuksia frauenhausin sosiaalityöntekijöiden ym. kanssa. Tietysti ystävät, sukulaiset ym. ovat tärkeitä, mutta tärkeää on juuri hakea "vierasta" apua ja tukea ihmisiltä, joiden ammatti on auttaa tällaisissa kriiseissä. Koulumattomien neuvot, vaikkakin hyvällä tarkoituksella, voivat olla -juuri lapsille- aika kohtalokkaita.

Kuinka vain. En vaan löydä sanaa "perhe" mistään kohtaa näitä lähteitä. Lapset mainitaan vain ohimennen.

http://www.frauenhaus.de/

http://de.wikipedia.org/wiki/Frauenhaus

Tulee hassu olo kun lukee nämä sivut ja ajattelee samalla että empiiristen tutkimusten mukaan perheväkivallassa lähes 50% tapauksista pahoinpitelijä on nainen. Lapsiin kohdistuvassa väkivallassa naisten osuus on noin 75%. (Lähde: Prof. Gerhard Amendt)

Tehtyjen rikosilmoitusten pohjalta näyttää tietysti siltä kuin pahoinpitelijät olisivat lähes yksinomaan miehiä. Miehellä kun on korkeampi kynnys tehdä rikosilmoitus naisen tekemästä pahoinpitelystä kuin päinvastoin.

Samoin ilmoitetaan medioissa tämän tästä kuin ohimennen, että nainen on tappanut lapsensa. Huomattavasti harvemmin tapahtuu että mies on tekijä. Näistä tapauksista syntyy kuitenkin suurempi haloo. Näin esimerkiksi Kevinin tapaus (Bremen) joka selvästi nosti lapsiin kohdistuvan väkivallan uutisarvoa yleisesti. Keviniin liittyvän uutisoinnin yhteydessä tuli ilmi että Saksassa kuolee joka viikko noin 3 lasta väkivallan tai heitteillejätön vuoksi.

Myös Münchenin tapauksesta uutisoitiin laajasti: http://www.welt.de/meinung/article1509968/Muenchner_Kindstoetung_zeugt_von_falscher_Politik. html

Kaikkinainen sukupuolten välinen vastakkainasettelu johtaa mielestäni vain ongelmiin.