Luen paraikaa Maurice'n Strategemiä. Eli kirja bysantin sodankäynnin menetelmistä. Sitten on pari kirjaa lisää itse heidän sotahistoriasta. Bysantista on lisäksi vielä lukematta noin 1500 sivua yleistä historaa.

Mutta pointti on tämä: kun Rooman valtakunta luhistui, ja näin länsi-Eurooppa syöksyi pimeään keskiaikaan, Konstantinopolissa ja Bysantissa homma jatkui entiseen tapaan. Administraatio ja laki jatkoi toimintaansa, tosin enemmän kreikankieltä käyttäen. Näin mentiin vielä TUHAT vuotta sen jälkeen kun Attila pisti makaroonit Välimereen. Mutta, siinä missä keskiajan ritari oli kova jätkä kun pysyi ratsun selässä, ja osasi heilauttaa miekkaa, Bysantissa piti osata kirjoittaa ja lukea, sekä ymmärtää sodan strategiaa.

Maurice'n Strategem oli 500-luvun lopussa tehty opus, jota jos seurasi, niin voitto oli lähes taattu. Kun sitä lukee, niin tajuaa, miten suuri ero sivilisaatiossa on itä- ja länsi-Euroopan välillä. Konstantinopoli ei ollut vain henkinen johtaja, vaan kaikessa länttä edellä. Armeijalla oli mm. sotarikossäännöstö (esim. kaatuneiden vihulaisten ryöstäminen ja sotaan marssiessa oman valdakunnan kautta, veronmaksajien yleinen kiusa oli kielletty ja korvausvelvollisuuden alaista), heillä oli selkeät toimintasäännöt ja organisaatio. Tuo kaikki tuli vasta yli tuhat vuotta myöhemmin euroarmeijaan, jos silloinkaan.

Näitä opuksia kun lukee, niin kyllä anglosaksinen maailma kalpenee vertailussa.

Näin on. Ja ohueksi jää ihmisen sivistys, jos ei mitään koulukurssien ulkopuolelta lue.

Jos tuntuu ettei ehdijaksaviitsi lukea, tässä laiskan vinkki: imuroi Ylen tiedesivuilta historiasarjoja ja tunkee ämpärisoittimeen. 15-30 min ohjelman jaksaa kuunnella lenkkipolulla tai vaikka autossa.

http://www.yleradio1.fi/tiede/kuuntele/

Muuten, niitä kannattaa käydä parin kk välein tankkaamassa, eivät ne loputtomiin siellä pysy.