Olen kuullut, että raksalaiset ovat ympäristö- ja energia-asioissa edelläkävijöitä. Miten tämä näkyy rakentamisessa saksassa? Millaiset ovat rakentamis- ja energiamääräykset sielläpäin?

Saksassa puhutaan aurinkoenergian passiivisesta ja aktiivisesta hyödyntämisestä. Parvekkeiden kunnostuksen yhteydessä kehotetaan asentamaan aurinkopanelit katolle ja lasitukset parvekkeille. Voisikohan tällä tavalla saada säästöjä aikaan myös suomen olosuhteissa?

Aurinkoenergian käyttöön Saksassa kyllä kannustetaan mutta todellisia säästöjä ei sitä kautta suinkaan saavuteta.

Jos tuotat osan lämpimästä käyttövedestä katolla olevien aurinkokennojen kautta, niiden rakentamista tuetaan tuntuvasti. Siitä huolimatta kestää yli 20 vuotta ennen kuin rakentajan oma investointi tulee kannattavaksi. Ilman tukea aurinkokenno olisi täysin kannattamaton.

Voi vain arvailla, mikä on tällaisen kennojärjestelmän kannattavuus Suomessa, missä aurinko paistaa huomattavasti vähemmän ja tukia ei makseta.

Saksassa kannustetaan myös aurinkokennojen asentamista katoille sähköntuotantoa varten. Sähköä ei käytetä suoraan omaan tarpeeseen vaan se syötetään verkkoon.

Koska tämäkin energiamuoto sinänsä on taloudellisesti kannattamaton, tuetaan kennoja maksamalla tuottajalle vajaat 50 senttiä / kwh. Tällä hinnalla aurinkokennot ovat Saksassa hyväkin sijoitus.

Sähkön kuluttajahinta on Saksassa tosin korkeampi kuin Suomessa, noin 19 senttiä, mutta silti tämäkin on selvästi subventoitua sähköntuotantoa.

Olen rakentanut niin Saksaan kuin Suomeenkin omakotitalot jotka ovat jonkinlaisia matalaenergiataloja. Molemmat ovat hyvin eristetyt (villa on halpaa) ja lämmitys tapahtuu vuolukiviuuneilla. Poissa ollessani pidän molemmat talot noin 7° lämpöisenä suoralla sähkölämmityksellä.

Konsepti toimii hyvin molemmissa maissa ja on hyvin edullinen.

Uunin päivittäisen lämmityksen klapeilla voi toki nähdä jonkinlaisena vaivana. Itse nautin takkatulen tunnelmasta sekä puu-uunin lämmöstä joka todella tuntuu erilaiselta kuin keskuslämmityksen lämpö.

Olen mielenkiinnolla seurannut rakentajana tätä energiabuumia ja lueskellut rakentamista ja energia-asioita koskevia julkaisuja. Olisiko teillä tiedossa hyviä lähteitä aurinkoenergian passiiviseen ja aktiiviseen hyödyntämiseen liittyen? minua kiinnostaa erityisesti saksalaiset rakentamistavat ja rakenneratkaisut. Ajattelin itselle passiivitalon rakentaa...

Hieman aiheen ohi:

1. Saksalaiset rakentavat esim. kerrostalon ihan muuraamalla tiilistä ja päälle rappaukset. Eristeet ja muut unohdetaan täysin. Olen vierestä itse nyt muutaman kuukauden ihmetellyt tuota touhua.
2. Saksalaiset rakentavat kerrostalot, omakotitalot, rivitalot jne pulloiksi. Eli täysin umpinaisiksi ja tiiviiksi tuulettumattomiksi kopeiksi.
3. Saksalaiset eivät ole edes kuulleet ilmanvaihtojärjestelmästä vaan talot homehtuvat paikoilleen. Tämän he pyrkivät välttämään siten että talon "järjestyssäännöissä" kerrotaan että aamuisin ja iltaisin pitää avata ikkunat ja ovet ja tuulettaa.
4. Saksalaiset eivät osaa rakentaa/viimeistellä. Seinät halkeilevat, niitä korjaillaan, taloja korjaillaan jälkikäteen paljon jne.
5. En usko että lattialämmityksestä on edes kuultu. Saksassa käytetään pattereita. Patterit myös kuumuvat hengenvaarallisiksi, koska nämä sankarit eivät tiedä mikä on lämmönvaihdin.
6. Kosteissa tiloissa ei myöskään ole tuuletusta, mutta suurempi ongelma mielestäni on että niissä ei ole lattiakaivoa. Kylpyammehan on riittävä saksalaisen mielestä keräämään vedet kylppärin vesipisteestä ja sen roiskeista...
7. Kaikki tehdään halvimmasta mahdollisesta, kalliimpaa ja laadukkaampaa näkee vain silloin tällöin esim. Segmüllerin mainoksissa.
8. Saksalaiselle on tärkeää se miltä talo/asunto/elämä näyttää ulospäin, naapurille. Eli esim. puutarha on hyvin hoidettu, aivan viimeisen päälle, samaan aikaan kun hometahroja pestään kämpässä sisällä.
9. Saksalainen homeenkorjaus on aivan vitsi. Täällä myydään homeenpoistoaineita ja mm. kylpyhuoneen saumalaastien korjaussarjoja esim. Lidlissä joilla saat kätevästi rapsutettua homeet pois ja maalattua saumat taas valkoisiksi. Tätä nämä Saksalaiset tekevät varmaan kerran vuoteen tai viimeistään aina kun asuntoa vaihdetaan.
10. Saksalaisissa kerrostaloissa (ainakaan tietämissäni) ei ole lainkaan äänieristystä. Heräsin juuri kun viereisen rappukäytävän naapuri pieraisi sängyssään. Mielestäni edes rappukäytävien väliset seinät voisi olla jollain tavoin äänieristettyjä. Mutta tosiaan, ne muurataan vain tiilistä ja rapataan + maalataan.
11. Saksalainen maalaa kämpän seinät halvimmalla valkoisella maalilla, ns. Alpine Weiss -maalilla, jotä käytettäisiin Suomessa korkeintaan pohjamaaliksi ja katon maalaukseen.

Tässä muutama kohta mitä on tullut vuoden aikana mieleen. Osa varmaan unohtui ja osa saattaa olla muualla toisinkin, toivottavasti.

Hieman aiheen ohi:

1. Saksalaiset rakentavat esim. kerrostalon ihan muuraamalla tiilistä ja päälle rappaukset. Eristeet ja muut unohdetaan täysin. Olen vierestä itse nyt muutaman kuukauden ihmetellyt tuota touhua.
2. Saksalaiset rakentavat kerrostalot, omakotitalot, rivitalot jne pulloiksi. Eli täysin umpinaisiksi ja tiiviiksi tuulettumattomiksi kopeiksi.
3. Saksalaiset eivät ole edes kuulleet ilmanvaihtojärjestelmästä vaan talot homehtuvat paikoilleen. Tämän he pyrkivät välttämään siten että talon "järjestyssäännöissä" kerrotaan että aamuisin ja iltaisin pitää avata ikkunat ja ovet ja tuulettaa.
4. Saksalaiset eivät osaa rakentaa/viimeistellä. Seinät halkeilevat, niitä korjaillaan, taloja korjaillaan jälkikäteen paljon jne.
5. En usko että lattialämmityksestä on edes kuultu. Saksassa käytetään pattereita. Patterit myös kuumuvat hengenvaarallisiksi, koska nämä sankarit eivät tiedä mikä on lämmönvaihdin.
6. Kosteissa tiloissa ei myöskään ole tuuletusta, mutta suurempi ongelma mielestäni on että niissä ei ole lattiakaivoa. Kylpyammehan on riittävä saksalaisen mielestä keräämään vedet kylppärin vesipisteestä ja sen roiskeista...
7. Kaikki tehdään halvimmasta mahdollisesta, kalliimpaa ja laadukkaampaa näkee vain silloin tällöin esim. Segmüllerin mainoksissa.
8. Saksalaiselle on tärkeää se miltä talo/asunto/elämä näyttää ulospäin, naapurille. Eli esim. puutarha on hyvin hoidettu, aivan viimeisen päälle, samaan aikaan kun hometahroja pestään kämpässä sisällä.
9. Saksalainen homeenkorjaus on aivan vitsi. Täällä myydään homeenpoistoaineita ja mm. kylpyhuoneen saumalaastien korjaussarjoja esim. Lidlissä joilla saat kätevästi rapsutettua homeet pois ja maalattua saumat taas valkoisiksi. Tätä nämä Saksalaiset tekevät varmaan kerran vuoteen tai viimeistään aina kun asuntoa vaihdetaan.
10. Saksalaisissa kerrostaloissa (ainakaan tietämissäni) ei ole lainkaan äänieristystä. Heräsin juuri kun viereisen rappukäytävän naapuri pieraisi sängyssään. Mielestäni edes rappukäytävien väliset seinät voisi olla jollain tavoin äänieristettyjä. Mutta tosiaan, ne muurataan vain tiilistä ja rapataan + maalataan.
11. Saksalainen maalaa kämpän seinät halvimmalla valkoisella maalilla, ns. Alpine Weiss -maalilla, jotä käytettäisiin Suomessa korkeintaan pohjamaaliksi ja katon maalaukseen.

Tässä muutama kohta mitä on tullut vuoden aikana mieleen. Osa varmaan unohtui ja osa saattaa olla muualla toisinkin, toivottavasti.

"Maassa maan tavalla - kaikkialla Hupelle väärin" niin kuin vanha sananlasku sanoo.
Aika kivoja yleistyksiä.
Monessakos saksalaisessa kerrostalossa sinä oletkaan asunut ?
Ei se nyt ihan kaikkialla noin huonosti ole.

5. En usko että lattialämmityksestä on edes kuultu. Saksassa käytetään pattereita. Patterit myös kuumuvat hengenvaarallisiksi, koska nämä sankarit eivät tiedä mikä on lämmönvaihdin.
6. Kosteissa tiloissa ei myöskään ole tuuletusta, mutta suurempi ongelma mielestäni on että niissä ei ole lattiakaivoa. Kylpyammehan on riittävä saksalaisen mielestä keräämään vedet kylppärin vesipisteestä ja sen roiskeista...


Nyt kyllä yleistettiin reippaammalla kädellä... :confused5:
5. ja 6. kohtaan puuttuakseni: Meillä on lattialämmitys eikä yhden yhtä patteria seinässä. Se toimii maalämmityksellä. Vessassa ja kylppärissä on ikkuna, joista kyllä saa tarpeeksi tuuletusta. Miksi ihmeessä sitä vettä pitää lattialle litratolkulla läträtä? Ei minua ole koskaan lattiakaivon puuttuminen täällä haitannut.
Osataan Saksassa minun mielestä rakentaa ongelmana on 70-80 luvun rakennukset (varsinkin DDR:n aikana rakennetut, joihin sitten on laitettu uudet ikkunat). Niissä täysin eristetyissä 80-luvun kerrostaloissa on samat ongelmat niin Saksassa kuin Suomessakin.

Hieman aiheen ohi:

1. ...
11. ...
Tässä muutama kohta mitä on tullut vuoden aikana mieleen. Osa varmaan unohtui ja osa saattaa olla muualla toisinkin, toivottavasti.

Muualla on toisin, Huppe. Ehkä vuokran hinta korreloi jollain lailla vuokra-asunnon tasoa? Tai sitten sua on kusetettu rankasti.

Meillä aivan päinvastaisia kokemuksia. Missään muualla en ole törmännyt niin laadukkaisiin asuntoihin /omakotitaloihin kuin mitä täällä on. Kavereiden asunnot ovat poikkeuksetta hiljaisia, sisämateriaalit laadukkaita (paikoin luksusta), jne. Suosittelisin: rupea katselemaan asuntoilmoja. Suotta kärsit, kerran sun asunnossa on noin paljon epäkohtia.

Nyt kyllä yleistettiin reippaammalla kädellä... :confused5:


Joo, samaa mieltä. Mutta joistakin tulee runsaassa vuodessa minkä alan tahansa expertti, noin vaan, päältä katsomalla! Kyllä läy kateeksi tämmösen tavallisen pulliaisen... :notworthy:

Joo, samaa mieltä. Mutta joistakin tulee runsaassa vuodessa minkä alan tahansa expertti, noin vaan, päältä katsomalla! Kyllä läy kateeksi tämmösen tavallisen pulliaisen... :notworthy:

Ei Huppe vuotta tarvitse tullakseen expertiksi. Tietää syntymästään saakka jo kaiken.

Mä kyllä yhdyn hupen kommenttiin saksalaisen rakennustiedon / laadun heikkoudesta.
- Asuuko teistä kukaan asunnossa, jossa on ilmanvaihto (mikä tahansa muu kuin ikkunoiden availu)?
- onko kukaan nähnyt saksalaisessa asunnossa ilmanvaihtokonetta tai peräti lämmön talteenotttoa, tai edes ilmastointia työpaikalla?
Bonukseksi vielä kuva välikatosta, josta saksalaiset unohtivat tai eivät tienneet kosteuseristyksen tärkeyttä. Tämä kuvaa kokemuksiani saksan talorakentamisen laadusta erittäin hyvin.
http://www.suomalaiset.de/forum/picture.php?albumid=32&pictureid=155

- Asuuko teistä kukaan asunnossa, jossa on ilmanvaihto (mikä tahansa muu kuin ikkunoiden availu)?
- onko kukaan nähnyt saksalaisessa asunnossa ilmanvaihtokonetta tai peräti lämmön talteenotttoa, tai edes ilmastointia työpaikalla?

Anteeksi, nyt taitaa tulla taas näitä "tyhmiä kysymyksiä", mutta millainen se ilmanvaihto on sitten Suomessa kerrostaloissa?

- onko kukaan nähnyt saksalaisessa asunnossa ilmanvaihtokonetta tai peräti lämmön talteenotttoa, tai edes ilmastointia työpaikalla?


Olen nähnyt "ilmanvaihtokoneella" varustettuja asuntoja ja ilmastointeja työpaikalla .... kymmenen toimiston kokemuksella....

Olen nähnyt "ilmanvaihtokoneella" varustettuja asuntoja ja ilmastointeja työpaikalla .... kymmenen toimiston kokemuksella....

Minä en ole muistaakseni nähnyt yhtäkään ilmastointilaitetta kenenkään kodissa enkä virastossa/toimistossa kummassakaan maassa. Laivassa vaan. :oops:

Itse viittasin lähinnä omakoti tai rivitaloon jossa koneellinen ilmanvaihto ja lämmön talteen otto on ollut suomessa rakennusmääräyksissä muistaakseni vuodesta 2005.

joskus kauan sitten asuttamassani 80 luvun kerrostalossa ilmanvaihto oli järjestetty "pakotettuna" liesituulettimen kautta jolloin korvausilma tuli ikkunoista tai niiden yläpuolella olevista tuuletus raoista.

täällä saksassa kaikki tiivistetään, niin että jopa makkarin komeroiden asentaja, kertoi komeron taakse kasvaa hometta jos sen laittaa pyytämälläni tavalla aivan seinään kiinni ;)

Anteeksi, nyt taitaa tulla taas näitä "tyhmiä kysymyksiä", mutta millainen se ilmanvaihto on sitten Suomessa kerrostaloissa?


Vanhoissa kerrostaloissa ns. painovoimalla toimiva ilmanvaihto, eli keittiössä ja kylpyhuoneessa rööri ilmanvaihtokanavan kautta katolle, josta tuuli ohivirtauksella imee ilmaa huushollista. Korvausilma ovien ja ikkunoiden raoista eli ilman pitäisi kiertää.

Uusista suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista en sitten tiedäkään.

Nykyinen asuntoni on Saksassa minulle kolmas, kylpyhuoneessa on yllätys-yllätys ilmanvaihtorööri, eron ns. pulloasuntoihin huomaa selvästi, positiiviseen päin.

Vanhoissa kerrostaloissa ns. painovoimalla toimiva ilmanvaihto, eli keittiössä ja kylpyhuoneessa rööri ilmanvaihtokanavan kautta katolle, josta tuuli ohivirtauksella imee ilmaa huushollista. Korvausilma ovien ja ikkunoiden raoista eli ilman pitäisi kiertää.
Just tämmönen minun edellisessä Münchenin kerrostaloasunnossani oli. Rakennusvuosi lienee n. -72. Nykyinen kämppä on pullokämppä (rak abt -68 ), kylppärissä on räppänä mutta ei sieltä kyllä mitään ilmaa tule tai mene.

Vanhoissa kerrostaloissa ns. painovoimalla toimiva ilmanvaihto, eli keittiössä ja kylpyhuoneessa rööri ilmanvaihtokanavan kautta katolle, josta tuuli ohivirtauksella imee ilmaa huushollista. Korvausilma ovien ja ikkunoiden raoista eli ilman pitäisi kiertää.

Nyt kun luin tuon niin oonhan minä sitten nähnyt niitä. 2 Edellisessä asunnossa oli juuri tämmöinen (70-80 luvulla rakennettu Itä-Saksassa). Lüftungsschacht nimeltään. Yleensä vessan sijainti on suunniteltu siten, että ne käryt sieltä menee samaan rööriin keittiön kanssa.
Ilmastoinnista tuli ensalkuun mieleen vaan joku ameriikkalaisten keksimä iso pömpeli jossain katonrajassa... :smt005

Vanhoissa kerrostaloissa ns. painovoimalla toimiva ilmanvaihto, eli keittiössä ja kylpyhuoneessa rööri ilmanvaihtokanavan kautta katolle, josta tuuli ohivirtauksella imee ilmaa huushollista. Korvausilma ovien ja ikkunoiden raoista eli ilman pitäisi kiertää.


Kyllä Huppe ihan asiaakin puhuu - vähän Huppemaiseen tapaan kärjistäen, tietysti.

Suomessa näissä vanhoissa kerrostaloissa ilmanvaihto toimii painovoimen lisäksi kyllä ihan koneellisestikin (aamuisin muutaman tunnin ja iltaisin muutaman tunnin - ainakin on ollut niissä taloissa joissa minä olen asunut). Lisäksihän pointti on siinä, että asuntoja ei rakenneta liian tiiviksi siten, että ikkunoiden tiivistyksiin jätetään rakoja.

Hieman on asioita kärjistelty juu :)

Asuin 7 vuotta modernissa kerrostalohuoneistossa Frankfurtin Sachsenhausenissa - ei tietoakaan homeesta.

Nyt olen asunut kolmisen vuotta rivitalossa Frankfurtissa - ei tietoakaan homeesta.

Täydellisesti on toiminut ilmanvaihdot ja lämmitykset ilman mitään ongelmia.

Ahti

Kyllä täytyy Huppea kompata. Meittin kerrostalokämpässä ei ole muuta tuuletusta kuin ikkunat ja toisessa vessassa imuri, ja sitten keittiön liesituuletin, joka on ilmeisesti kytketty vain naapuriin, koska kun siellä kokataan, meillä haisee palanut rasva. No siihen auttaa se, että panee oman päälle.

Työkaveri muutti vastarakennettuun omakotitaloon. Rakennuttaja kehuskeli sillä, kuinka VÄHÄN ilma vaihtuu, eli on energiapihi. Ikkunoita sitten pitää availla, ja sekös on energiaa säästävä tapa vaihtaa ilmaa..:-s
Taitaa olla rakennusmääräykset hiukan vanhanaikaisempia kuin Suomessa.

No, toisaalta, paljon parempia nää on kun saariapinoiden talot Britanniassa.

Mitä enemmän mä noita hupen kommentteja luen sitä enemmän mä kaverista diggaan =) Kunnon ärsyttäjä, hakee keskustelua ja parempi siinä kun mä. Niitä tapaa harvoin. Hyvä että puhetta riittää!

nim. fussbodenheizung

Täydellisesti on toiminut ilmanvaihdot ja lämmitykset ilman mitään ongelmia.

No joo, ehkä nämä "rakennustapaongelmat" koskevat sitten lähinnä Baijeria. Mahtaisikohan ilmastolla olla vaikutusta asiaan. Tai sitten ei kannattaisi yleistää sen enempää yksittäisten positiivisten kuin yksittäisten negatiivisten kokemuksienkaan perusteella.

Omien kokemusten ja kollegojen kokemusten perusteella näistä tiiviydestä johtuvista ilmanvaihto- ja homeongelmista ja jatkuvasta tuuletustarpeesta kärsitään kyllä varsin laajalti ja ihan kaikentyyppisissä asunnoissa. Tuulettamalla paljon ja jatkuvasti pysyvät ongelmat toki poissa. Eri asia on, kuinka järkevä tällainen jatkuvaa aktiivista tuulettamista vaativa rakennustapa on, esim. energiataloudellisesti, verrattuna vaikkapa suomalaisiin systeemeihin.

Ihmetyttää muuten, kuinka kauan pitäisi odottaa, ennen kuin saa kiinnittää huomiota asioihin tai epäkohtiin. Jos joku asia on huonosti, on se huonosti riippumatta siitä, kuinka kauan sitä on katsellut. Yllä esitetyllä logiikalla esimerkiksi uuden auton omistaja ei voisi pariin vuoteen valitella huomaamiaan vikoja.

Vuodessa pystynee muodostamaan ihan kohtuullisen käsityksen saksalaisesta rakennustavasta; toki näkemys saattaa jäädä hieman kapeaksi, jos istuu vain kotona, mutta saataa olla, että vuoden aikana ehtii tutustumaan useampaankin asuntoon ja kuuntelemaan asukkaiden kokemuksia.

No, keskustelupalstoille tyypillisesti täälläkin viestin informaatiosisältö riippuu pääasiassa kirjoittajasta, ei niinkään itse viestistä.

Paras sisäilmanlaatu tuntuu mielestäni olevan sellaisissa Altbau-asunnoissa, joissa on tarpeeksi vetoisaa ilman maakosketuksessa olevia kellarinseiniä.

Mekin asumme täällä Baijerissa umpinaiseksi rakennetussa pientalossa. Talo on valmistunut vuonna 1997. Ilman laatu pysyy ihan hyvänä kun pidetään yläkerrassa paria ikkunaa lähes pysyvästi yläreunasta raollaan. Toimii ainakin näin lämpimänä vuodenaikana.

Jopas herätti keskustelua... Opetellaan sitten kaikki yhteen ääneen vielä hieman luetun ymmärtämistä... Alkuperäinen viestini oli siis:

Hieman aiheen ohi:

1. - 11.

Tässä muutama kohta mitä on tullut vuoden aikana mieleen. Osa varmaan unohtui ja osa saattaa olla muualla toisinkin, toivottavasti.

No joo, ehkä nämä "rakennustapaongelmat" koskevat sitten lähinnä Baijeria.

Kevennänmpä tunnelmaa hieman.
Niinnno, onhan tämä hieman eri näköistäkin kuin Furtti:

http://sattlers.org/mickey/travel/1999/austriaLondonMunich/images/19990731-munchen-05.jpg

http://highendfood.files.wordpress.com/2009/01/frankfurt_skyline.jpg

Ehkä täälläkin muutaman vuoden päästä opitaan rakentamaan (muutakin kuin kirkkoja) :lol:

Olen ymmärtänyt että saksalaisessa kylpyhuoneen läheisyydessä ei ole ehkä vakiona samaa ilmanvaihtoa kuin suomessa (ns. lautasventtiiliä), suihku ja sauna esimerkiksi. Ikkunat pitää avata suihkun jälkeen ja tuulettaa. Oikein! Tämä on normaalia koska asutaan tällä leveyspiirillä euroopassa, jossa ilmankosteus ei ole niin kuin esim. suomessa. Hometaloja toki löytyy joka paikassa, koska kosteuseristyksen suhteen ollaan passiivisia ja ilmanvaihdon suhteen myös. Lämpöeristys ei ole täällä (-päin) niin suuri ongelma, koska täällä ei ole niin kovia pakkasen kestäviä taloja kuin suomessa ja pienempi villaeristys riittää.

Tämä on normaalia koska asutaan tällä leveyspiirillä euroopassa, jossa ilmankosteus ei ole niin kuin esim. suomessa.

Mitenkähän ilmankosteus Saksassa eroaa ilmankosteudesta Suomessa?

No joo, leikki sikseen. Väittäisin, että ainakin Baijerissa on kesät talvet jotakuinkin yhtä kostea ulkoilma kuin Suomessa, kesällä varmasti osin kosteampikin. Jännä muten, että Baijerin ilma jopa tuntuu talvisin huomattavasti kosteammalta, vaikka suhteelliset kosteudet pyörivät aika samoissa lukemissa.

Suhteellinen kosteus vuonna 2008 (%) (Valitettavasti en jaksa alkaa sovittelemaan kuvaajia samaan koordinaatistoon, huomaa siis erilainen skaalaus)

Helsinki
http://www-de-4.wetteronline.de/cgi-bin/klibild?WMO=02974&ZEITRAUM=52&ZEIT=31122008&ART=RLF&LANG=de&1244267804&ZUGRIFF=____&MD5=

München
http://www-de-1.wetteronline.de/cgi-bin/klibild?WMO=10866&ZEITRAUM=52&ZEIT=31122008&ART=RLF&LANG=de&1244267793&ZUGRIFF=____&MD5=

Homeongelmien yhteys ihmisten ter-
veysongelmiin tunnistettiin vasta reilut
kymmenen vuotta sitten. Viranomaisten
hämmästykseksi havaittiin, että ongelma
on todella yleinen: yli puolessa Suomen
rakennuskannasta on homevaurioita,

http://209.85.229.132/search?q=cache:go8XDKko_BcJ:www.favera.fi/PDF%2520ARTIKKELIT/Hometta%2520vai%2520ei.pdf+homevaurioita&cd=17&hl=de&ct=clnk&gl=de&lr=lang_da|lang_de|lang_en|lang_fi|lang_fr|lang_it |lang_sv|lang_es

Mitenkähän ilmankosteus Saksassa eroaa ilmankosteudesta Suomessa?

No joo, leikki sikseen. Väittäisin, että ainakin Baijerissa on kesät talvet jotakuinkin yhtä kostea ulkoilma kuin Suomessa, kesällä varmasti osin kosteampikin. Jännä muten, että Baijerin ilma jopa tuntuu talvisin huomattavasti kosteammalta, vaikka suhteelliset kosteudet pyörivät aika samoissa lukemissa.

Suhteellinen kosteus vuonna 2008 (%) (Valitettavasti en jaksa alkaa sovittelemaan kuvaajia samaan koordinaatistoon, huomaa siis erilainen skaalaus)

Helsinki
http://www-de-4.wetteronline.de/cgi-bin/klibild?WMO=02974&ZEITRAUM=52&ZEIT=31122008&ART=RLF&LANG=de&1244267804&ZUGRIFF=____&MD5=

München
http://www-de-1.wetteronline.de/cgi-bin/klibild?WMO=10866&ZEITRAUM=52&ZEIT=31122008&ART=RLF&LANG=de&1244267793&ZUGRIFF=____&MD5=

Itse näen kyllä selvän eron käyrien välillä. Helsingissä mennään useammin 90% yläpuolella. Kun lisäksi Suomessa huone- ja ulkoilman väillä on on pääosan vuodesta suuri lämpötilaero, alkaa kosteutta ehkä helpommin tiivistyä rakenteisiin kuin Saksan oloissa.

Tuo suhteellinen kosteus onkin usein hankala aistia. Esim. kiristyvässä pakasessa ilman suhteellinen kosteus on 100%, vaikka ilma ei varmasti tunnu kovinkaan kostealta. Ilmasta poistuva kosteus synnyttää pakkasaamuina kauniit kuuran peittämät puut.

Homeongelmien yhteys ihmisten ter-
veysongelmiin tunnistettiin vasta reilut
kymmenen vuotta sitten. Viranomaisten
hämmästykseksi havaittiin, että ongelma
on todella yleinen: yli puolessa Suomen
rakennuskannasta on homevaurioita,

http://209.85.229.132/search?q=cache:go8XDKko_BcJ:www.favera.fi/PDF%2520ARTIKKELIT/Hometta%2520vai%2520ei.pdf+homevaurioita&cd=17&hl=de&ct=clnk&gl=de&lr=lang_da|lang_de|lang_en|lang_fi|lang_fr|lang_it |lang_sv|lang_es
Tämä on siis erään yrityksen mainos. Löytyisiköhän jotain luotettavaa tietoa asiasta myös? Vaikkapa se tutkimus, jossa todettiin yli puolet Suomen rakennuskannasta homevaurioisiksi. Vai liekö ainoat asian "havainneet" tuon mainoksen tekijöitä?

No kyllähän Suomen media on täynnä juttuja homevaurioista - kouluissa, sairaaloissa, asunnoissa jne.

Lainasin tuota kun oli sopivan kompakti teksti...

"Ikkunoita sitten pitää availla, ja sekös on energiaa säästävä tapa vaihtaa ilmaa.."

No joo, tuosta voisi olla montaa mieltä. Siis minä availen ikkunoita hyvinkin ahkeraan, koska haluan raitista ilmaa. Suomessa kauhistuttaa se kummallinen tapa pitää kaikki räppänät visusti kiinni, jopa vuosia. Jokainen asunto tai talo haisee kamalalle tunkkaiselle. Sitä eivät vaan asukkaat itse tietenkään Suomessa huomaa, että raitis ilma ei olisi pahitteeksi.

Nykyään kerrostajen huoltoyhtiöt pitävät ilmanvaihtoa minimiteholla säästösyistä ja siksi ikkunoiden availu on asumassani 2004 valmistuneessa kerrostalossa väistämätöntä esim. ruoan hajun poistamiseksi.

Me asuttiin pari vuotta 2005 valmistuneessa pienkerrostalossa jota sanottiin korkealuokkaiseksi. Kylppärissä lattialämmitys, ei ilmanvaihtoa. Keittiössä liesituulettimen rööri meni suoraan ulkoseinästä ulos. Seinässä oli siis reikä seinän läpi ulos ko. rööriä varten. Kahden vuoden jälkeen oli ikkunatiivisteissä hometta vaikka pidettiin ikkunoita auki.
Mutta onhan tämä ilmastokin niin pajon lämpimämpi että tuuletuksen voi tehdä ikkunoiden kautta, eikä eristeitä tarvita niin paljon.
Rakennettiin Suomessa talo muutama vuosi sitten joten rakennustavoista on todellista vertailupohjaa olemassa.