Täällä Suomen pimeässä Marraskuussa alkaa tosiaankin miettiä muuttoa aurinkoisempaan paikkaan. Ajattelin uteliaisuuttani viritellä keskutelua siitä, miksi olette Saksan valinneet kaikista maailman maista? Mikä siellä on prempaa kuin Suomessa?

vau,tää on helppo kysymys, tosin samanlaisia kyselyitä on tainut jo olla.

Täällä on lämpimämpää, viime la +16 ja myös valoisempaa, enemmän mahdollisuuksia uran suhteen, parempi palkkataso, ihmiset on erinlaisia kuin Suomessa, keskeinen sijainti, hyvät lentoyhteydet kauemmaksikin, ruoka halvempaa ja siksikin voi käydä useasti ulkona syömässä ja tehdä muutakin kuin makaroonilaatikkoa, jotenkin on sellainen fiilis,että Saksa on oikeasti hyvinvointivaltio ja Suomi hyvin kaukana siitä. Tietty yksi tärkeä yksityisempi kriteeri on, että avomies on täältä ja myös monet rakkaat ystävät.

Suomessa on kiva lomailla, kunhan on säästänyt tarpeeksi rahaa sitä varten, mutta se siinä. Jos Suomea tulee väliaikaisesti ikävä, Saksassa asuu paljon suomalaisia ja löytyy suomalaiset joulumarkkinakojut,suomi-kaupat ym..

Ihan sattumalta. Bangkokista muutettiin ja mietittiin Euroopasta jotain maata jossa voisi kuvitella asuvansa. Saksa tuntui tuolloin järjestelmälliseltä ja kehittyneeltä maalta.

No me nyt vaan kierreltiin pari vuotta ja päädyttiin sitten Saksaan. Samapa toi, onpahan tullut nähtyä nyt Saksakin.

Olisi toki ollut mahdollista lähteä moneen muuhunkin maahan, mutta ne eivät silloiseen perhetilanteeseen nähden tuntuneet järkeviltä.

Sitten vain huomasi elämänlaadun Münchenissä olevan paremman kuin koskaan aikaisemmin, joten sillä tiellä ollaan. ;-)

-IK

Omalla kohdalla vastaus on lyhyt ja ytimekäs: Paremman puoliskon töiden perässä.

Tosin kun ketjun aloittaja marmatti sitä, että Suomessa marraskuu on pimeää niin se on täällä Berliinissäkin. Katujen valaistukset on vähän sieltä tännepäin osittain heikkotehoisilla kaasulampuilla, joiden juuressakaan ei juurikaan näe mitään, ja osittain heikkotehoisilla sähkölampuilla. Jos on mahdollista kannattaa kokeilla lentoa Berliinin Tegeliin (vielä kun se on mahdollista) joulu-tammikuussa, eräs tuttava luuli koneen tekevän pakkolaskun jonneen pellolle oikean laskeutumisen suhteen, sen verran pimeä tää kylä on. Eikä täällä ole luntakaan valoa pimeyteen tuomassa, ainakaan nyt.

Mutta kuten aiemmat kirjoittajat on jo maininneet ravintolassa voi käydä syömässä useammin kuin Suomessa (ja välipäivinäkin voi syödä muutakin kuin hernekeittoa), tapahtuma tarjonta on laajempi ja suht keskeinen sijainti (vaikka Berliini on nyt keskellä ei mitään ja hemmetin kaukana kaikesta).

Ja onhan se nyt vaan hassua, että puhuu ihmisten kanssa saksaa. Vähän niinkuin Matula ennen vanhaan telkkarissa.

En tiedä miksi, mutta se vaan naurattaa aina välillä. Täysin positiivisessa mielessä. (Ja naurattaa se varmaan saksalaisiakin, kun kuulevat mun puhuvan "saksaa")

Muita hyviä syitä tossa jo lueteltiinkin.

Mun mielestä Saksa on maa siinä mitkä muutkin. Okei, ruoka on halvempaa kuin Suomessa, mutta en nyt menisi allekirjoittamaan jonkun tänne kirjoittamaa väitettä, että Saksan ilmasto olisi niin kovin paljon lämpimämpi tai mukavampi, ihmiset olisivat niin kivoja, täältä olisi niin helpot ja halvat yhteydet muualle maailmaan tai että täällä olisi muutenkin niin hyvä olla. Riippuu ihan tasan tarkkaan siitä missäpäin Saksaa asuu. Meikäläisen nalkitti tänne jo aika nuorena tuo avopuliso ( ja nykyään myös lapset), mutta sama olisi voinut tapahtua Suomessakin.

Ite pamahdin Saksaan työreissun takia (joka sitten loppujen lopuksi kesti runsaat 1,5v). Pidin saksasta ennen kaikkea ihmisten ja keskeisen sijainnin takia. Eikä ne lukuisat "kissan ristiäisetkään" haitanneet varsinkaan pimeimpänä vuodenaikana =D
Ja varmaan olisin siellä vieläkin ellei sen aikaiset perhesuhteet olisivat pakottaneet takaisin suomeen. Suosittelen lämpimästi.

tuntui tuolloin


:laughing8:

Jaa a rupes hommat nyppiin suomessa ja pomo tarjos vaihtelua työkomennuksella Saksaan ...
Täällä oltu 1 1/2 vuotta. Ja niin kypsä palaamaan suomeen. Ensi vuonna pitäisi päästä takas.

Se kuulostaa, että Saksassa on kaikkia parempi. Oikein? Minä olen saksalainen nainen ja minulla on suomalainen ystävä, joka on yrittänyt löyttää työtä Saksassa. Minä olen kirjoittanut tässä forumissa. Mutta hän ei saa mahdollista. Nyt hän tuntuu huonosti. Hän haluaa työskennellä taas, mutta se on vaikea Saksassa ja myös Suomessa. Hän on talonrakentaja. Hän luule, kaikkia saksalaisia eivät kertoneet oikein. He puhuvat vain paljon, mutta he eivät auta häntä. Minä uskon, molemmat mailla on saman ongelmia. Minä olen suomen fani, minä haluaisin mennä Suomeen mielelläni. Ehkä hullua!

Oli paikka tarjolla talon sisällä, joten lähdin käymään. Nyt jo toista kertaa täällä....mutta ei tänne prkl jäädä viitsi....jossain vaiheessa takas.

Kieliharjoittelun takia vuonna 1971 kolmeksi kuukaudeksi ............

Iskän työkomennuksen mukana viideks vuodeks... Vuonna 1985!

Vuodeksi talouspakolaisena Suomen lamaa karkuun. Vuonna 1991.

Tulin vuonna 1998 töihin Müncheniin, kun suomalainen yliopistomaailma työpaikkana alkoi tympiä. Alunperin oli tarkoitus viipyä pari vuotta ja palata uuden auton kanssa Suomeen, mutta olen edelleen toistaiseksi täällä...

Tulin monen muun klassisen musiikinopeskelijan tavoin tänne opiskelemaan (syksyllä 2002), koska suurin osa ohjelmistostamme on saksalaista ja Saksan korkeakoulujärjestelmä toimiva/tasapuolinen. Kilpailu on kaikkialla toki kova, mutta Keski-Euroopassa on enemmän ihmisiä -> enemmän mahdollisuuksia ja "terveämpi henki" kuin sisäänpäinlämpiävissä suomalaisissa pikkupiireissä. Opinnot on jo aikaa sitten ohi, mutta saksalainen avokki ja työt pitää täällä. Suomessa sais taas aloittaa koko homman alusta - ja täytyy myöntää, että pari-kolme kertaa vuodessa siellä käyminen riittää mulle ihan hyvin. Vanhempiani ja muita sukulaisia tapaan jopa enemmän kuin siellä asustellessani.

Täysin kypsähtäneenä kEnkkulan työnantajaan osui silmiin 3kk projekti (mahd. 6kk jatko) Saksassa. Singahdin siitä sitten tänne ja nyt 7v myöhemmin edelleen samassa pikku projektissa puuhastelemassa. Maailma muuttuu, minä en.

Ja ilmasto on täällä selkeästi moottoripyöräystävällisempi, kuin Suomessa. Karkeasti arvioituna 2-3kk pidempi ajokausi, plus satunnaiset päivät "talven" keskellä.

Mies ja työ, aikalailla tässä järjestyksessä :-) Alkuvaiheen järjettömän vertailun jälkeen tänne olemme kotimme perustaneet ja asun täällä nyt 7.vuotta ilman haaveenhäivääkään, että joskus Suomeen palaisin. Täällä on hyvä olla; perhe työ koti ystäväpiiri, kaikki.

Loppuvuodesta 2008 tulin asiakkaan leipiin ja perhe hinautui tänne kesäkuussa.

Ei täällä nyt hullumpaa ole; joku päivä tuumaan etten ikinä lähde pois ja seur. päivänä olen valmis lähtemään saman tien täältä puupäiden seasta pois:D. Eli ihan normitouhua :).

Ehkä 2-3 vuotta riittää täällä, mutta pitänee sitten löytää hommia esim. Suomesta. Lapset kaipaa kavereita, ainakin vielä, Suomesta ja koulutouhut on hiukan haastavampia kuin Suomessa... katsotaan kuinka ne lähtee menemään.

Mutta ei sitä koskaan tiedä miten kauan täällä ollaan; harvoin on ikävä Suomeen ja varsinkaan ihmisiä siellä, mutta kai sitä kotiseudulle joskus tulee palattua...ehkä :).

Tänne aikoinaan lähdin puoleksi vuodeksi kieltä oppimaan tarkoituksena sen jälkeen jatkaa opiskelua, löytyi henkilökohtainen kielenopettaja ja suunnitelmat muuttuivat. Katunut en ole päivääkään. Lokakuun 30. tuli 40 vuotta täyteen. Takaisin Suomeen en ole kaivannut koskaan, mitä nyt lomille pari kertaa vuodessa. Täällä ihan varmasti viimeisen henkäyksenkin tulen tekemään.

Tämä keikkani on kolmas Saksaan, ensimmäinen kesti tasan kaksi vuotta (80-luvun puoltaväliä) - silloin jäin Carl Duisberg-stipendiaattina kielikurssin jälkeen Saksaan töihin, tarkoituksenani oppia kieltä. (Opin myös.)
Toinen kaksi kuukautta (viime vuonna) liittyi toisen ammattini työharjoitteluun ja tämä kolmas (näillä näkymin) 10-11 kk - tulin Suomesta työttömyyttä pakoon entiselle yhteistyökumppanille; alusta alkaen on ollut selvää, että pesti on määräaikainen.

Olen jo sen verran vanha, etten enää vaihda kotimaatani Saksaan, joskin myönnän toki, että täällä on paljon hyviä puolia. (Toisin kuin monet muut palstalaiset, löydän myös Suomesta hyviä puolia.)
Jos olisin nuorempana löytänyt miehen / partnerin Saksasta, olisin voinut hyvinkin kuvitella jääväni tänne, mutta yksinasuvalle ulkomaalaiselle naiselle Saksa ei ole ollut maailman paras maa, vaikka skandinaavina sain pääsääntöisesti mukavaa kohtelua niin töissä kuin harrastuselämässäkin. Etenkin 80-luvulla naisen asema oli niin paljon kehnompi kuin Suomessa, että paluu Suomeen tuntui itsestäänselvyydeltä.

Nyt tilanne on toinen, joskin naisten urakehityksen lasikatto on täällä paljon paksumpi kuin Suomessa, olkoonkin että liittokansleri on nainen.

Olin täällä vuonna 1989 kesätöissä (parantamassa saksannumeroita) - oli niin kivaa että halusin takaisin.
En aio palata enää Suomeen, vaikka työnikin puolesta pystyisin helposti vaihtamaan olinpaikkaani.

Hevosten takia :) Ratsastusurheilu on noin 150 vuotta Suomea edellä.

Vaikka hevoshommia olen tehyt työkseni, ei sitä koskaan voi pitää "vain" työnä niin kuin normaaleja töitä, vaan elämäntapana. Jos ajattelen Saksaa vain hevoshommien kannalta, on se enemmän kuin paratiisi eikä tulisi mieleenkään palata Suomeen. Normaalin elämän puolelta taas Saksa ei ole mulle Suomea kummoisempi, ilmasto nyt on miellyttävämpi mutta Suomessa ovat kaikki oikeat ystävät. Saksaan kuitenkin jäädään.

Työkomennuksella. Mä en kyllä tuota ihmisten ihanuutta allekirjoita. Samalla tavalla löytyy mukavia ja vähemmän mukavia, kuin Suomestakin. Keskimäärin ihmiset ehkä vähän nipompia. Ja säätkään ei aina oo mitään luksusta. Nytkin viimeiset 2-3 viikkoa vaan satanut ja siihen kun pistää päälle pimeyden, niin eipä paljoa riemastuta! Mutta ruokakaupasta tosiaan selviää halvalla ja erityistä iloa tuo luomuruoan hyvä saatavuus ja kohtuullinen hintataso. Ulkona syömisessä se miinus, että kasvissyöjälle ei kaikkialla ole kovin montaa vaihtoehtoa.

Saksassa on paremmat TV-ohjelmat.
Mieheni hinkuaa saksalaisena Suomeen kun pääsee eläkkeelle.
Minä pysyisin mieluummin täällä.Ja yritän pitää puoliani ,että
pysymme myös täällä.
Täytyy vaan poimia parhaat palat molemmista maista,Suomen kesät
ja ruuat ja Saksan lämpöiset talvet ja ystävät.

Tammikuussa 1992 tultiin ja tarkoitus oli pysyä 2-3 vuotta ja palata sitten saman työnantajan pariin suomeen. Sitten vierähti pari vuotta lisää ja nyt on mennyt jo 17 vuotta. Nyt on lapset (4 kpl) jo isoja ja osittain jo muuttaneet omaan kotiin. Tuskin enää hevillä palataan suomeen, tosin ei kyllä tiedä ikinä. Hyvin olemme viihtyneet. Saksa on keskeinen paikka asua, pitkä kesä, leuto talvi, halvempi ruoka, parempi palkkataso, hyvät oluet, hyvät makkarat. Huonojakin puolia tosin löytyy, niin kuin joka puolelta maailmaa. Olen ihan tyytyväinen. Kannustan lähtemään kiertämään maailmaa ja tutustumaan vieraisiin maihin ja kulttuureihin.