Sirkku
19-04-05, 08:45
Harva suomalainen osaa siteerata runoilijaa, mutta urheiluselostajaa kylläkin. Kaikki tuntevat ikivihreät selostusfraasit, kuten “ihanaa leijonat, ihanaa!” tai “missä on tsei-tsei?!?”.
Suoran urheilutapahtuman selostaminen on armoton laji. Uusintaottoja ei tunneta ja kiihtymyksenkin keskellä kielen pitää pysyä kurissa. Selostajat eivät kuitenkaan ole masiinoita, joten kömmähdyksiä sattuu.
Matti Kyllönen
Legendaarinen ex-formulaselostaja ihastutti ja vihastutti 90-luvulla autourheilukansaa. Katsojalle jäi aika ajoin epäselväksi, oliko Kyllönen tosissaan.
“Villeneuve löysää! Villeneuve löysää! Ei, tuo olikin hidastettu kuva.”
”Miten tämä voi olla mahdollista? Ferrari on jättänyt keskeyttäneen Jean Alesin auton radan varteen ja nyt siellä on kymmenittäin katsojia jonottamassa, että he pääsisivät istahtamaan siihen ja ottamaan valokuvia itsestään. KER-RAS-SAAN ihmeellis… ”
”Matti, se on Alesin viimevuotinen auto, jota Ferrari pitää yleisölle näytillä.” (kommentaattori Keke Rosberg)
”tsei-tsei on neljäntenä! Uskomatonta, näin korkealla suomalainen formulakuski ei ole koskaan ollut!”
”Niin, minähän voitin maailmanmestaruuden…” (kommentaattori Rosberg)
Anssi Kukkonen
Kukkosen kielisolmut ovat siirtyneet perimätietona isältä pojalle.
”Vieressäni on Jali Kulli.” (Tulosruudun satoa)
”Teemu Selänteen ja Teppo Winnipegin seura…” (tauko) ”Teemu Selänteen ja Teppo Winnipegin…” (koettaa korjata erhettä siinä surkeasti epäonnistuen) ”Teemu Selänteen ja Teppo WINNIPEGIN” (hitaasti ja selkeästi lausuttuna) ”Teemu Selänteen ja Teppo Winnipegin” (paperinippu hajoaa käsiin) ”Teppo... Winnipeg” (jo luovuttaneena).
(Kukkonen alusti tulevaa kuvapätkää Teemu Selänteen ja Teppo Nummisen Winnipeg Jets-seuran pelistä)
Iku Viitanen
Tämä Aurajoen taikahuilu selosti muinoin jääkiekkoa turkulaiselle radiokanavalle. Viitasen sielunmessuksi jäi tolkuttomassa humalatilassa selostettu Kärpät -TPS-ottelu. Aiheessa pysyminen teetti tuskaa.
”Edessäni on… täytyy ny sanoa, jos näkisitte tämän kameran daamin… tai siis daamin kameran takana… nii kulmakarvat, tai nekin, nousis. Täytyy mennä esittäytymään erätauolla.”
Välillä Ikulle ei riittänyt olemassa oleva sanastokaan.
”..semmoinen käärmeenkieli, että VOI HYVÄÄ PÄIVÄÄ sentään! ööörhh… erittäin… ennakkoluuloton… TEMPPA! Mikä temppa? (tauko…) Temppa? Tuli kaks sanaa yhtä aikaa… tempaus tai temppu, siis temppa.”
Kun tilanne alkoi luisumaan Ikun hanskasta lopullisesti, oli selityksen paikka:
”Mulloon flunssa, ääni o ihan soromnoo.” (sammaltavalla ulosannilla, hiekkapaperin karhealla äänellä)
Bror-Erik Wallenius
Bubi Wallenius on tyhjentävien selitysten suurmestari. Mikään ei ole niin itsestään selvää, etteikö sitä voisi vääntää rautalangasta. Seuraavat sitaatit eivät ole mokia, vai ovatko sittenkin? Sinä päätät - bubismeja olkaa hyvä.
”Stoichkov on vanhentunut nopeasti, mutta kuitenkin samaa vauhtia kuin muut.”
”Edessä on ratkaiseva toinen puoliaika. Tietysti ensimmäinenkin oli ratkaiseva, koska sinäkin aikana tehdyt maalit lasketaan lopputulokseen. Vaikka usein puhutaan juuri niin, että toinen ja ratkaiseva puoliaika. Mutta kaikki puoliajat ratkaisevat.”
”Hieno veto, johon tulee paha kierre. Paha kierre siis maalivahdin kannalta. Vetäjän kohdalta tietysti kierre oli mitä mainioin.”
Antero Mertaranta
Kenties suosituin nykyselostajistamme. Tunnelma tarttuu katsojaan Antsan välittämä kuin tauti. Joskus joutuu tosin miettimään, mitähän selostaja oikein tarkoitti. Näin esimerkiksi silloin, kun Antsa kehotti:
”Katsokaa tätä meteliä!”
Oops, mikki auki
Kun tekniikka pettää, saattaa eetteriin kulkeutua sinne kuulumatonta ääntä.
”Voi jumalauta, että on tylsä kisa" (Matti Kyllönen)
”Verstappen ajoi taas ulos... S**tana... tsei-tsei, kyllä sua tarvittaisiin täällä. Ajaisit vaikka niska kipsissä, s**tana!” (tallireportteri Erkki Mustakari kolarin vuoksi niskatuessa kisoja kommentoivalle JJ Lehdolle)
"Heh. Niinpä." (JJ. Koko kolmikko luuli, että lähetys on mainoskatkolla)
”Voi herranjumala! KATO!” (Timo Jutila Hockey Night-lähetyksessä, kun tuhti laulajapoika löntysti kentälle esittämään Maamme-laulua)
”Ai s**tana, se Kantee!” (Jari Porttila MTV3:lla, kun lopputekstit pyörivät ruudussa ja yhden suomalaismäkihyppääjän sijoitus oli jäänyt mainitsematta)
”Mikäs mies se sinä oot? Menetkös siitä!” (Seppo Kannas, kun selostuskoppiin tunkeutui ykskaks yllättäen asiaankuulumaton henkilö)
Äänneoppia
Urheiluselostajan tulee taitaa mitä eksoottisimpien nimien ääntämisasut moitteetta. Muuten tukkiutuvat palautepuhelimet.
Leo Silolahti sai lausunnallaan aikaan katsojien mielenilmauksen. NHL-legenda Steve Yzerman ristittiin Silolahden toimesta nimittäin ”stiiv jatsermaniksi”. Palautteen myötä Silolahti otti onkeensa, ja seuraavissa lähetyksissä puhuttiin ”stiiv jitsermanista”. Ja muuten, Silolahden mukaan Phoenix ei äänny ”fiiniks”, vaan ”fööniks”. Myös ”feeniks” kelpaa.
Hevosurheilua tuntemattomat toimittajat aiheuttavat ääntämisillään naurunhykerryksiä raviväelle. ”Aisla tsei breiv” on jo klassikko, Plantomista jenkkityyliin väännetty ”pläntuum” on nousemassa myös kulttimaineeseen.
…ettei sanotuksi saa
Kun piskuinen Suomi sauvoo itseään maailmankartalle, on pala kotikatsomoissa usein kurkussa. Niin myös selostuskopeissa.
”Uskomatonta! Suomeen tulee ampumahiihdosta ensimmäinen arvokisamitali sitten vuoden 1976! Sen toit sinä Heikki Ikola, miltä konkarista nyt tuntuu?” (selostaja Kari Hiltunen kysyy kommentaattorina toimineelta Heikki Ikolalta)
”…mi-minä… tuntuu…… ei PYSTY!” (kommentaattori Ikola purskahtaa ääni murtuen itkuun).
Toivonkipinää ja ennenaikaista iloa
Olipa kerran muuan kestävyysjuoksija, jonka piti palauttaman lajille kulta-aikojen kadotettu kunnia. Hankkeeseen uskottiin kuin vuoreen. Tai ainakin selostajat uskoivat.
”Coloradon susi jolkuttelee valppaana joukon keskivaiheilla, tämä kulkemaan syntynyt peto. Hyvät on iskuasemat!
…nälkäinen saalistajan katse silmissään Risto jahtaa nyt edellään juoksevaa, pidä varasi Kenian poika, täältä tulee matkaa mittaamaton suomalaisen kestävyysjuoksun maineenpalauttaja!
…matka puolivälissä ja Ristolla jalka nousee komeasti. Hän käyttää tuttua taktiikkaa; tarkkaillaan, tarkkaillaan! Lopussa ne mitalit vasta jaetaan. Kerivä askel vie lommoposkista pellavapäätämme eteenpäin.
…nyt siellä kiilaa myös burkina fasolainen Riston eteen… mitähän…?
…matka kyllä loppuu kesken Riston kannalta… JOTAIN PITÄISI ALKAA TAPAHTUA! RISTO?!?
…eieiei, ei sittenkään, ei tullut meidän päivää, voi surkeuksien surkeus. Risto on antautunut, raahustaa joukon viimeisenä kuin metsästäjän haavoittama hukka… SUSI!”
(Antero Viherkenttä. Sama sabluuna toistui hieman eri sanankääntein selostajasta ja kisasta toiseen. Risto ja sijoitukset hännillä pysyivät).
Pohjautuu Sanomalehti Kalevan PeTo-liitteen (10.2.) ”Katsokaa tätä meteliä” - artikkeliin.
Suoran urheilutapahtuman selostaminen on armoton laji. Uusintaottoja ei tunneta ja kiihtymyksenkin keskellä kielen pitää pysyä kurissa. Selostajat eivät kuitenkaan ole masiinoita, joten kömmähdyksiä sattuu.
Matti Kyllönen
Legendaarinen ex-formulaselostaja ihastutti ja vihastutti 90-luvulla autourheilukansaa. Katsojalle jäi aika ajoin epäselväksi, oliko Kyllönen tosissaan.
“Villeneuve löysää! Villeneuve löysää! Ei, tuo olikin hidastettu kuva.”
”Miten tämä voi olla mahdollista? Ferrari on jättänyt keskeyttäneen Jean Alesin auton radan varteen ja nyt siellä on kymmenittäin katsojia jonottamassa, että he pääsisivät istahtamaan siihen ja ottamaan valokuvia itsestään. KER-RAS-SAAN ihmeellis… ”
”Matti, se on Alesin viimevuotinen auto, jota Ferrari pitää yleisölle näytillä.” (kommentaattori Keke Rosberg)
”tsei-tsei on neljäntenä! Uskomatonta, näin korkealla suomalainen formulakuski ei ole koskaan ollut!”
”Niin, minähän voitin maailmanmestaruuden…” (kommentaattori Rosberg)
Anssi Kukkonen
Kukkosen kielisolmut ovat siirtyneet perimätietona isältä pojalle.
”Vieressäni on Jali Kulli.” (Tulosruudun satoa)
”Teemu Selänteen ja Teppo Winnipegin seura…” (tauko) ”Teemu Selänteen ja Teppo Winnipegin…” (koettaa korjata erhettä siinä surkeasti epäonnistuen) ”Teemu Selänteen ja Teppo WINNIPEGIN” (hitaasti ja selkeästi lausuttuna) ”Teemu Selänteen ja Teppo Winnipegin” (paperinippu hajoaa käsiin) ”Teppo... Winnipeg” (jo luovuttaneena).
(Kukkonen alusti tulevaa kuvapätkää Teemu Selänteen ja Teppo Nummisen Winnipeg Jets-seuran pelistä)
Iku Viitanen
Tämä Aurajoen taikahuilu selosti muinoin jääkiekkoa turkulaiselle radiokanavalle. Viitasen sielunmessuksi jäi tolkuttomassa humalatilassa selostettu Kärpät -TPS-ottelu. Aiheessa pysyminen teetti tuskaa.
”Edessäni on… täytyy ny sanoa, jos näkisitte tämän kameran daamin… tai siis daamin kameran takana… nii kulmakarvat, tai nekin, nousis. Täytyy mennä esittäytymään erätauolla.”
Välillä Ikulle ei riittänyt olemassa oleva sanastokaan.
”..semmoinen käärmeenkieli, että VOI HYVÄÄ PÄIVÄÄ sentään! ööörhh… erittäin… ennakkoluuloton… TEMPPA! Mikä temppa? (tauko…) Temppa? Tuli kaks sanaa yhtä aikaa… tempaus tai temppu, siis temppa.”
Kun tilanne alkoi luisumaan Ikun hanskasta lopullisesti, oli selityksen paikka:
”Mulloon flunssa, ääni o ihan soromnoo.” (sammaltavalla ulosannilla, hiekkapaperin karhealla äänellä)
Bror-Erik Wallenius
Bubi Wallenius on tyhjentävien selitysten suurmestari. Mikään ei ole niin itsestään selvää, etteikö sitä voisi vääntää rautalangasta. Seuraavat sitaatit eivät ole mokia, vai ovatko sittenkin? Sinä päätät - bubismeja olkaa hyvä.
”Stoichkov on vanhentunut nopeasti, mutta kuitenkin samaa vauhtia kuin muut.”
”Edessä on ratkaiseva toinen puoliaika. Tietysti ensimmäinenkin oli ratkaiseva, koska sinäkin aikana tehdyt maalit lasketaan lopputulokseen. Vaikka usein puhutaan juuri niin, että toinen ja ratkaiseva puoliaika. Mutta kaikki puoliajat ratkaisevat.”
”Hieno veto, johon tulee paha kierre. Paha kierre siis maalivahdin kannalta. Vetäjän kohdalta tietysti kierre oli mitä mainioin.”
Antero Mertaranta
Kenties suosituin nykyselostajistamme. Tunnelma tarttuu katsojaan Antsan välittämä kuin tauti. Joskus joutuu tosin miettimään, mitähän selostaja oikein tarkoitti. Näin esimerkiksi silloin, kun Antsa kehotti:
”Katsokaa tätä meteliä!”
Oops, mikki auki
Kun tekniikka pettää, saattaa eetteriin kulkeutua sinne kuulumatonta ääntä.
”Voi jumalauta, että on tylsä kisa" (Matti Kyllönen)
”Verstappen ajoi taas ulos... S**tana... tsei-tsei, kyllä sua tarvittaisiin täällä. Ajaisit vaikka niska kipsissä, s**tana!” (tallireportteri Erkki Mustakari kolarin vuoksi niskatuessa kisoja kommentoivalle JJ Lehdolle)
"Heh. Niinpä." (JJ. Koko kolmikko luuli, että lähetys on mainoskatkolla)
”Voi herranjumala! KATO!” (Timo Jutila Hockey Night-lähetyksessä, kun tuhti laulajapoika löntysti kentälle esittämään Maamme-laulua)
”Ai s**tana, se Kantee!” (Jari Porttila MTV3:lla, kun lopputekstit pyörivät ruudussa ja yhden suomalaismäkihyppääjän sijoitus oli jäänyt mainitsematta)
”Mikäs mies se sinä oot? Menetkös siitä!” (Seppo Kannas, kun selostuskoppiin tunkeutui ykskaks yllättäen asiaankuulumaton henkilö)
Äänneoppia
Urheiluselostajan tulee taitaa mitä eksoottisimpien nimien ääntämisasut moitteetta. Muuten tukkiutuvat palautepuhelimet.
Leo Silolahti sai lausunnallaan aikaan katsojien mielenilmauksen. NHL-legenda Steve Yzerman ristittiin Silolahden toimesta nimittäin ”stiiv jatsermaniksi”. Palautteen myötä Silolahti otti onkeensa, ja seuraavissa lähetyksissä puhuttiin ”stiiv jitsermanista”. Ja muuten, Silolahden mukaan Phoenix ei äänny ”fiiniks”, vaan ”fööniks”. Myös ”feeniks” kelpaa.
Hevosurheilua tuntemattomat toimittajat aiheuttavat ääntämisillään naurunhykerryksiä raviväelle. ”Aisla tsei breiv” on jo klassikko, Plantomista jenkkityyliin väännetty ”pläntuum” on nousemassa myös kulttimaineeseen.
…ettei sanotuksi saa
Kun piskuinen Suomi sauvoo itseään maailmankartalle, on pala kotikatsomoissa usein kurkussa. Niin myös selostuskopeissa.
”Uskomatonta! Suomeen tulee ampumahiihdosta ensimmäinen arvokisamitali sitten vuoden 1976! Sen toit sinä Heikki Ikola, miltä konkarista nyt tuntuu?” (selostaja Kari Hiltunen kysyy kommentaattorina toimineelta Heikki Ikolalta)
”…mi-minä… tuntuu…… ei PYSTY!” (kommentaattori Ikola purskahtaa ääni murtuen itkuun).
Toivonkipinää ja ennenaikaista iloa
Olipa kerran muuan kestävyysjuoksija, jonka piti palauttaman lajille kulta-aikojen kadotettu kunnia. Hankkeeseen uskottiin kuin vuoreen. Tai ainakin selostajat uskoivat.
”Coloradon susi jolkuttelee valppaana joukon keskivaiheilla, tämä kulkemaan syntynyt peto. Hyvät on iskuasemat!
…nälkäinen saalistajan katse silmissään Risto jahtaa nyt edellään juoksevaa, pidä varasi Kenian poika, täältä tulee matkaa mittaamaton suomalaisen kestävyysjuoksun maineenpalauttaja!
…matka puolivälissä ja Ristolla jalka nousee komeasti. Hän käyttää tuttua taktiikkaa; tarkkaillaan, tarkkaillaan! Lopussa ne mitalit vasta jaetaan. Kerivä askel vie lommoposkista pellavapäätämme eteenpäin.
…nyt siellä kiilaa myös burkina fasolainen Riston eteen… mitähän…?
…matka kyllä loppuu kesken Riston kannalta… JOTAIN PITÄISI ALKAA TAPAHTUA! RISTO?!?
…eieiei, ei sittenkään, ei tullut meidän päivää, voi surkeuksien surkeus. Risto on antautunut, raahustaa joukon viimeisenä kuin metsästäjän haavoittama hukka… SUSI!”
(Antero Viherkenttä. Sama sabluuna toistui hieman eri sanankääntein selostajasta ja kisasta toiseen. Risto ja sijoitukset hännillä pysyivät).
Pohjautuu Sanomalehti Kalevan PeTo-liitteen (10.2.) ”Katsokaa tätä meteliä” - artikkeliin.