„EEG“ eli „Gesetz für den Vorrang Erneuerbarer Energien“ (Laki uusiutuvien energioiden etuasemasta) tuli voimaan 01.04.2000 joten se täyttää piakkoin 10 vuotta. Aika tarkastella, mitä tuli aikaansaatua.

Monet kulttuurimaisemat on ahdettu täyteen tuulimyllyjä. Useat maanviljelijät eivät enää tuota elintarvikkeita vaan kippaavat tuotteensa lietekaivoon jossa niistä tuotetaan metaania ottomoottoreilla pyörivien generaattoreiden voimanlähteeksi.

Talojen ja hallien etelälappeet on tapeseerattu aurinkokennoilla. Niistä tuotetusta sähköstä maksetaan tuottajalle maksimissaan 50,6 senttiä / kwh. Subventoituun hintaan ostetusta sähköstä aiheutuvat lisäkulut siirretään kuluttajille sähkön hinnassa. Tällä hetkellä tuo „ekolisä“ on 2,4 senttiä / kwh (sis ALV).

Vuonna 2009 asennettiin uutta aurinkosähkökapasiteettia noin 3000 megawattia – arvioitujen 682 megawatin sijaan. Vuonna 2010 arvioidaan rakennettavan uutta kapasitettia noin 5000 megawattia.

Tulevana vuonna ekolisän arvioidaan nousevan 1,8 – 2 senttiä joten se olisi sitten jopa 4,4 senttiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sähkön hinnan nousevan noin 10%.

Aurinkosähkön osuus Saksan koko sähköntuotannosta on noin 2%. Sen osuus ekolisästä on tällä hetkellä noin 40% ja korotuksen jälkeen selvästi yli 50%.

Eipä tainnut mennä ihan nappiin tuokaan “ympäristöteko”.


DER SPIEGEL: http://www.spiegel.de/wirtschaft/unternehmen/0,1518,684616,00.html

Wikipedia: http://de.wikipedia.org/wiki/Erneuerbare-Energien-Gesetz

Eipä tainnut mennä ihan nappiin tuokaan “ympäristöteko”.


Keinojen onnistuneisuudesta voi toki olla eri mieltä, mutta pelkällä sähkön hinnan nousulla ei liene kovin kestävää perustella ympäristöteon epäonnistumista.

Esittämiesi lukujen perusteella aurinkosähkökapasiteetti on lisääntynyt enemmän kuin arvioitiin, mitä ei voine pitää kovin huonona ympäristötekona. Sähkön hinnan nousu on toki valitettavaa, mutta kysehän on tavallaan vain arvovalinnasta - "halpaa" energiaa fossiilisilla polttoaineilla/ydinvoimalla vai kalliimpaa uusiutuvaa?

Edessä lienee jossain vaiheessa todennäköisesti väistämättä tilanne, jossa uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä infrastruktuuri on rakennettava, eikä se tietenkään ole ilmaista. Pystyttämällä infrastruktuuria pikkuhiljaa, esim. sopivien tukiaisten avulla, voidaan kustannusta ehkä hieman jakaa pidemmälle aikavälille, mikä loogisesti näkyy sähkölaskussa.

Käsittääkseni sähkön hintaan on jatkossa odotettavissa Saksassa myös laskupaineita, kun Euroopan sähkömarkkinoiden avautuminen ja yhdistyminen etenee esimerkiksi pohjoismaisen ja keski-eurooppalaisen sähköpörssin yhdistymiseen, mikä nostanee kuluttajahintoja esim. Suomessa ja laskenee niitä esim. Saksassa.

Ei se ihan noin yksinkertaista mielestäni ole.

Tulevaisuudessa tullaan siis maksamaan noin 12-14% lisähintaa sähköstä jotta 2% siitä olisi fotovoltaiikkaa. Pidetään mielessä myös se, että tuo lisä maksetaan myös niistä 98 prosentista jotka EIVÄT ole aurinkovoimaa.

Muilla uudistuvilla energialähteillä samalla kustannuksella saataisiin huomattavasti suurempi määrä uudistuvaa energiaa.

Kipuraja lisäkustannuksissa tulee ennen pitkää eteen. Aurinkoenergiasta maksettava hinta on kuitenkin "betonoitu" 20 vuodeksi.

Ennen pitkää aurinkoenergiasta maksettava korkea hinta tulee hidastamaan siirtymistä uusiutuviin energioihin. Siksi tämä hanke on mielestäni epäonnistunut ja kontraproduktiivinen - jos ei sitten hurja inflaatio vesitä syöttötariffia.

Ei se ihan noin yksinkertaista mielestäni ole.

Tulevaisuudessa tullaan siis maksamaan noin 12-14% lisähintaa sähköstä jotta 2% siitä olisi fotovoltaiikkaa. Pidetään mielessä myös se, että tuo lisä maksetaan myös niistä 98 prosentista jotka EIVÄT ole aurinkovoimaa.

Muilla uudistuvilla energialähteillä samalla kustannuksella saataisiin huomattavasti suurempi määrä uudistuvaa energiaa.


Tavallaan se on juuri noin yksinkertaista. Jos tehdään päätös, että jonkin uudistuvan energialähteen käyttöä halutaan lisätä, eikä se ole muuten käyttäjille ja/tai tuottajille taloudellisesti kannattavaa, on kehitystyön ja infrastruktuurin rahoittaminen jonkinlaisella tukijärjestelmällä ainoa tapa.

Selvää toki on, että tukeen kuluva lisämaksu jyvitetään sähkön hintaan riippumatta sen tuotantotavasta, tällä tavalla vältetään tilanne, jossa lisääntyvästä uudistuvan energian kapasiteetista huolimatta tarvittaisiin silti entistä vastaava määrä, tai pahimmillaan jopa lisää, uusiutumatonta, halvempaa energiaa, kun se arvovalinta onkin yllättäen vaikeampi näkyessään myös sähkölaskussa.

Se, mitä uusiutuvaa energiamuotoa halutaan tukea, tai missä suhteessa eri muotoja tuetaan, on sitten taas eri asia. Kyseessä on tässäkin arvovalinta ja/tai poliittinen päätös. On kuitenkin melko helppoa keksiä perusteluja sille, miksi mahdollisimman montaa eri energiamuotoa ja niihin liittyviä tekniikoita tulisi tukea, vaikka joku vaihtoehto tällä hetekellä vaikuttaisikin selkeästi edullisimmalta.

Edelleen olen sitä mieltä, että kyseessä on oikeastaan vain arvovalinta, ympäristöystävällisyys valitettavasti aiheuttaa lisäkuluja, jotka on vain hyväksyttävä, jos tälle tielle halutaan lähteä. Kärjistetysti voi todeta, että monet ovat kiinnostuneita ympäristöasioista, uusiutuvasta energiasta ynnä muusta, mutta mitään ei olla valmiita uhraamaan.

En ole tietenkään eri mieltä siitä, etteikö tukijärjestelmiä kuitenkin kannattaisi hienosäätää ja suunnitella siten, että ne ovat myös mahdollisimman kustannustehokkaita ja kuluttajaystävällisiä.

Aurinkoenergian subventoinnin ensisijaisena tavoitteena ei ollut välittömästi lisätä tuotantoa vaan aikaansaada teollisuudelle motivaatiota kehittää parempia ja ennen kaikkea edullisempia ratkaisuja. Täten aurinkoenergian tuotantokuluja saataisiin pienennettyä järkevälle tasolle.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Olemassaolevan teknologian tuotantokapasiteetteja lisättiin mutta toivottua kehitystyötä ei tehty. Saatiin vain aikaan paljon kallista energiaa jonka ympäristöystävällisyys on hyvin kyseenalaista etenkin kennojen valmistukseen tarvittavan suuren energiamäärän vuoksi.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Olemassaolevan teknologian tuotantokapasiteetteja lisättiin mutta toivottua kehitystyötä ei tehty.


Ikävää, jos kehitystyö on jäänyt tuista huolimatta sikseen. Luonnollisesti asia olisi pitänyt hoitaa siten, että kehitystyötä olisi jollain tavalla edellytetty tukipaketissa.

Tuo kehitystyön tarve ja tukeminen on mielestäni kuitenkin yksi argumentti sellaistenkin energiantuottotapojen tukemiseen, jotka tällä hetkellä ovat kalliita.

Uskon myös, että esmerkiksi aurinkoenergian yleistyminen johtanee kuitenkin lopulta myös edistyneemmän ja edullisemman tekniikan syntymiseen ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että loppukäyttäjälle hinnalla on aina merkitystä, joten "yhtä hyviä" mutta edullisempia (lue: nykyaikaisempia) ratkaisuja tuottava tavarantoimittaja lienee etulyöntiasemassa, ts. aurinkovoiman käyttöönottoa harkitseva loppukäyttäjä tuista huolimatta selvittänee itselleen kokonaisedullisimman ratkaisun ja päätyy siihen.

Tiedättekö jo, paljonko teille maksetaan saksassa ylimääräisestä aurinkoenergiasta, joka syötetään valtakunnan verkkoon Euro/kwh?

Tarkoitat siis kuinka korkea on syöttötariffi?

Sähköä ei suinkaan oteta omaan käyttöön suoraan talon katolta vaan koko tuotanto syötetään valtakunnanverkkoon. Sieltä sitten ostetaan omaan käyttöön sähkö edullisemmin, aivan kuten kaikki muutkin kuluttajat.

Syöttötariffin korkeus riippuu laitoksen koosta ja käyttöönottovuodesta. Mitä suurempi laitos, sitä alhaisempi tariffi. Tariffi on taattu 20 vuodeksi.

Esimerkiksi max. 30kw laitoksella tuotettu sähkö hyvitetään seuraavasti, käyttöönottovuoden mukaan (suluissa tariffi yli 1000kw laitoksille):

2004 57,4 ct/Kwh (54,0 ct)
2009 43,01 ct/Kwh (33,0 ct)
2010 39,14 ct/Kwh (29,37 ct)
Heinäkuusta 2010 alkaen 32,88 ct/Kwh (26,14) uuden lakiehdotuksen mukaan, lakia ei ole vielä vahvistettu.

Vuonna 2004 käyttöönotetusta laitoksesta tuotetusta sähköstä maksetaan siis tuo 57,4 ct/Kwh vuoteen 2024 saakka.

Kaikki nämä tariffit ovat alvittomia hintoja.

Jos tuulimyllyt käy hermoille, suosittelen viimeviikon Spiegelin artikkelia Nigerin uraanikaivoksista. Tuulivoima-ahdistus voi helpottua.

Ennätyskesän tuottama aurinkoenergia tuntuu aiheuttavan hurjan hintapiikin energian tuotannossa.

http://www.spiegel.de/wirtschaft/unternehmen/0,1518,707534,00.html

Kannatan siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin, se on mielestäni ainoa järkevä vaihtoehto. Mutta olen edelleen sitä mieltä että Saksan syöttötariffimalli epäonnistui yksityiskohdiltaan pahasti ja jarruttaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa sekä teknologian kehitystä hyvinkin pian.

Ennätyskesän tuottama aurinkoenergia tuntuu aiheuttavan hurjan hintapiikin energian tuotannossa.

http://www.spiegel.de/wirtschaft/unternehmen/0,1518,707534,00.html

Kannatan siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin, se on mielestäni ainoa järkevä vaihtoehto. Mutta olen edelleen sitä mieltä että Saksan syöttötariffimalli epäonnistui yksityiskohdiltaan pahasti ja jarruttaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa sekä teknologian kehitystä hyvinkin pian.

Alaa hieman tuntevana kaipaisin pikkuisen vahvempia kommentteja: miten tarkalleen ottaen tuo Saksan syöttötariffimalli mielestäsi epäonnistui? OK, lienemme yhtä mieltä siitä, että pelkän PV:n tukeminen marginaalisena voimantuotantomallina (ei täällä oikeasti aurinko ihan niiiin paljon paista ja sitä paitsi nuo PV:t eivät tasan toimi ihan niiiin ekologisesti, kuin joku ehkä väittää) ei alun pitäen ollut viisas teko. Toisin kuitenkin lienee biomassan ja tuulen osalta? Saksa on kuitenkin monella muotoa edelläkävijä näissä teknologioissa ja kykenee myös toimittamaan teknologiaa muualle.

Juuri vajaa kuukausi sitten kuulin luotettavasta lähteestä, että Tanskan energia on kusessa, kun suurin osa tuulienergiasta myydään Saksalle (mistä ostetaan vastaava tilalle?).
Aurinkoenergiaa siellä ei näkynyt oikeastaan yhdelläkään katolla... Mutta heti, kun rajan ylitti Pohjois-Saksaan niin jopa niitä paneeleja alkoi näkyä.
Tanskassa niitä ei tietenkään tueta valtion varoilla, koska siellä ei aurinko liiaksi paista.
Entäs sitten 100 km etelään tultaessa, Saksassa? Kyllähän ne tuet surraa koko Saksan alueella (vastahan tukiaikaa pidennettiin, sehän on se ja sama kuinka paljon sitä aurinkoa vuodessa milläkin alueella on!)...
Ihmettelen kovin miksei Suomen Horstit ole vielä keksineet tätä, jonnekinhan se EU-tuki pitäisi tukkia - vaikka se tavan pulliaisesta tuntuukin kovin oudolta, mutta kyllä poliitikot tietää...

miten tarkalleen ottaen tuo Saksan syöttötariffimalli mielestäsi epäonnistui?

No, PV:n osalta tapahtuneesta liioittelusta olemme ilmeisestikin samaa mieltä. Siinä juuri se suurin ongelma on, PV:n tukemiseen menee niin älyttömästi rahaa että pian täytyy kaikkien uusien energialähteiden asentamista jarruttaa koska muuten sähköstä tuulee aivan liian kallista.

PV:n buumi jatkuu. Juuri nyt asennetaan uusia PV-laitteistoja niin kuumeisesti että että inverttereistä (vai mitä ihmeen muuntajia ne ovat) on pula. Kaveri tuossa juuri ihmetteli kun invertteri hajosi, uutta ei saa tilalle ja korjauksessa on mahdoton jono. Hänen, ja monen muunkin kennot ovat tyhjän panttina kunnes korjaukset taas sujuvat.

Biokaasun Nawaro-tuki edellyttää pellossa kasvatettujen tuotteiden käyttöä - ei biojätettä. Nawaro-tuki on niin merkittävä että kannattaa jättää biojätteet jonnekin mätänemään. Kun peltoviljelyn ympäristövaikutukset otetaan huomioon, kuinkahan "vihreää" energiaa sieltä biokaasulaitoksesta oikein tulee?

Biokaasun Nawaro-tuki edellyttää pellossa kasvatettujen tuotteiden käyttöä - ei biojätettä. Nawaro-tuki on niin merkittävä että kannattaa jättää biojätteet jonnekin mätänemään. Kun peltoviljelyn ympäristövaikutukset otetaan huomioon, kuinkahan "vihreää" energiaa sieltä biokaasulaitoksesta oikein tulee?

No tuo PV-asia lienee nyt käsitelty. Mitä tulee biokaasulaitoksiin, niin siinä minulla on ilo ja onni korjata väärinkäsitystäsi. NaWaRo-tuki on alunperin luotu tukemaan uusiutuvaa biokaasun tuotantoa, eli sen avulla Saksa pystyi rajaamaan mm kunnalliset jätevesilaitokset tuen ulkopuolelle. Nykymuodossaan NaWaRo-tuen saaminen ei edellytä koko raaka-ainemassan olevan "uutta" biomassaa näissä maatalouslaitoksissa.

Ennen viimeisintä päivitystä EEG-lakiin sen biokaasuosio oli kieltämättä vinoutunut; päästäkseen parhaisiin tuloihin maanviljelijöiden kannatti tehdä kohtuullisen suurikokoisia laitoksia; esimerkiksi vuonna 2007 uusien laitosten keskikoko oli useissa osavaltioissa yli 500 kW ja varsinkin ex-ossialueella nähtiin jopa useiden megawattien laitoksia. Miten tahansa tuollaista laitosta käyttääkään, niin ekologisuus siitä alkaa olla kaukana jo yksistään raaka-ainerahtien osalta. Saati siitä puhumattakaan, että tuollaiset laitokset ihan oikeasti aloittavat vastakkainajattelun ruoan ja bioenergian välille.

Tukijärjestelmään tehtiinkin sitten muutoksia ja nykymuodossaan EEG suosiikin pienehköjä biokaasulaitoksia (käytännössä alle 200 kW) jotka toimivat ruoan tuotannossa - ylimääräinen "lantabonus" on osoittautunut tehokkaaksi elementiksi tässä. Edelleen, noihin laitoksiin otetaan vastaan (joillain alueilla jopa maksuakin vastaan) lähes kaiken maailman biojätettä - pitää muistaa, että hyvin toimiakseen biokaasulaitos kaipaa monipuolista "ruokaa". Tällainen laitos sitten puolestaan on erittäinkin ekologinen, eikä pelkästään energian tuotannon puolesta; se mm. vähentää lannoitusten tarvetta ja kierrättää esimerkiksi fosfaattia hyvinkin tehokkaasti. Kun laitoksen koko jää lisäksi kohtuulliseksi, saadaan koko lämpö käytettyä hyväksi ja tämä puolestaan nostaa energiatehokkuutta.

Syöttötariffien tilanteesta Euroopassa saa hyvän kuvan käymällä seuraavalla nettisivulla: www.energy.eu. Sieltä kun klikkaa "Feed-in tariffs", niin jo löytyy - muutenkin mainiot sivut mielestäni. Mainittavaa lienee, että EUssa on tällä hetkellä vain muutama maa, joissa ei noita syöttötariffeja ei lainkaan ole; Belgia, Suomi, Ruotsi, Malta ja Romania. Näistä Belgia selittynee pitkään jatkuneella hallituskriisillä ja he ovatkin tekemässä ns maa-sopimusta off-shore tuulivoiman ostosta (heidän lähialueilleen on tulossa tosi isoja laitoksia). Malta ja Romania ovat puolestaan uusina jäsenmaina tilanteessa, että he voivat käyttää vihreitä sertifikaatteja meitä tehokkaammin ja tätä kautta heillä ei ole syöttötariffille tarvetta. Ruotsi puolestaan on kyennyt merkittävästi lisäämään omaa vesivoiman tuotantoaan vanhojen voimaloiden kunnostusohjelmalla ja on siirtänyt biokaasutuotannon autoilun piiriin; onpa siellä ainakin yksi biokaasulla toimiva paikallisjunakin! Suomi onkin sitten... no jaa... vaiheessa.

Juuri vajaa kuukausi sitten kuulin luotettavasta lähteestä, että Tanskan energia on kusessa, kun suurin osa tuulienergiasta myydään Saksalle (mistä ostetaan vastaava tilalle?).


Totta on. Mutta kertoiko lähteesi sitä, että tämä tilanne ei koske pelkästään Tanskaa? (Viittaan nyt tuohon lisäenergian osto-ongelmaan).

Pohjoismaissahan on nimittäin tämmöinen yhteinen markkinapaikka sähkölle, NordPool nimeltään. Se on tällä hetkellä kierouttanut markkinoita aika hyvin. Toisaalta se on kyennyt tasapainottamaan markkinoita kapasiteetin suhteen (on mm yhteinen verkko maiden välillä), mutta toisaalta se romuttaa suuren osan lisäinvestoinneista ilman syöttötariffeja, tms. Ongelma kun on, että ns lisäenergian rakentamisessa herrat pankinjohtajat käyvät läpi tuota hinnoittelua ja käytännössä kaiken muun, kuin ydinvoiman ja halpaan tuotantohintaan kykenevän vesivoiman rahoittaminen on TOSI hankalaa hintaepävarmuuksien vuoksi. Näin ollen, vaikka se miten hullulta tuntuukin, niin tuota lisäkapasiteettia ei Pohjolaan tahdo tulla. Tuossa on iso syy mm joidenkin suomalaisten poliitikkojen halulle yhdistää Nordpool ja keski-eurooppalainen verkko samaksi markkinapaikaksi. Saattaapi tosin olla vaikea saada käytännössä hommaa onnistumaan - siirtokustannukset alkavat näytellä jo aika merkittävää osaa ja samoin nuo yhdistävät energiamäärät ovat aika pienet.