Eli tosiaan, juna-asemalla kuulutetaan esim. "Der Zug von München nach Düsseldorf...", tiketissäkin lukee "von München nach Düsseldorf". Mutta miksi?! Miksei se ole "aus München nach Düsseldorf"? Vrt. englannin from - to. Miksi sitten "Ich komme aus Finnland/aus Dortmund"?

Toinen pulma, siellä Düsselin juna-asemalla sitten lukee "Willkommen in Düsseldorf". Miksei "Willkommen nach Düsseldorf"? Taas vrt. englannin "welcome to Düsseldorf".

Monimutkanen kieli :)

Yhtä monimutkainen kuin suomi saksalaisille.

Miksi ihmeessä suomalainen panee hatun päähänsä (vaikka oikeasti pään hattuun tai korkeintaan hatun päänsä päälle) ja vieläpä kengät jalkaansa (vaikka jalkoja yleensä onkin kaksi).

Miksi hän ostaa jotakin kaupasta, vaikka saksalaisen mielestä pitäisi ostaa kaupassa.
Ja miksi minä olen kotoisin Tampereelta, mutta kaverini Lahdesta. Ja kaikkein kummallisin kaverini tulee Jokioisista, vaikka saksalaisen järki sanoisi että Jokioisesta.

Saksa ei ole englantia eikä suomi saksaa.
Joihinkin asioihin on sääntöjä, toisiin ei.
Niin vaan sanotaan.
Antaudu kielen vietäväksi ja pidä korvat ja silmät avoimina.

Tosiaan. Yhtä loogista, kuin miksi mennään Tampereelle (= ulkosijamuoto) mutta ei Helsingille vaan Helsinkiin (= sisäsijamuoto). Ja entäs sitten Riihimäki. Jostain luin, että edes paikalliset ei ole yhtä mieltä siitä, että mennäänkö Riihimäelle vai Riihimäkeen!

Toisin päin löytyy saksasta (ja monesta muusta kielestä) vielä lisää epäloogisuuksia, esim. der Hund, mutta die Katze vaikka kumpaakin löytyy molempia sukupuolia...

Ne vaan tarttee ajan kanssa oppia :roll:

tai italian kielen ihana "il capitano capitano la nave, cose che capitano"
sana capitano takoittaa lauseessa kapteenia, laivan ohjaamista (komentamista) ja sattumaa.
Tuo on siis suomeksi "kapteeni komentaa laivaa, sellaista sattuu"
Sanat erottaa pelkästään painotuksen perusteella...

Emäntä teki Suomen kielentehviä ja oli juuri kyse näistä mennäänkö Tampeelle vai Helsinkiin.

Keksin sitten kertoa ettei asia ainakaan helpottuisi, että jos mennään pulkkamäkeen tai pulkkamäelle, niin siinä on piilotettuna sisään myös pieni ero sen suhteen mitä sinne ehkä mennään tekemään. Toisessa tarkoitus on ehkä enemmän että mennään laskemaan mäkeä, toisessa vain että mennään sinne paikan päälle....

Eli tosiaan, juna-asemalla kuulutetaan esim. "Der Zug von München nach Düsseldorf...", tiketissäkin lukee "von München nach Düsseldorf". Mutta miksi?! Miksei se ole "aus München nach Düsseldorf"? Vrt. englannin from - to?


Mun mielestä tuo englannin from, taas on lähempänä ruotsin från ja saksan von. Toi kommen aus kuulostaa mun korvaan enemmän että on alunperin jostakin.


Toinen pulma, siellä Düsselin juna-asemalla sitten lukee "Willkommen in Düsseldorf". Miksei "Willkommen nach Düsseldorf"? Taas vrt. englannin "welcome to Düsseldorf".


Tää on vähän sama kuin Suomessa unohdetaan esim. avaimeet kotiin ja Saksassa ne unohdetaan kotona. Tässä asiassa on saksankieli mun mielestä loogisempi, kun sitä vähän pohtii.

Tää on vähän sama kuin Suomessa unohdetaan esim. avaimeet kotiin ja Saksassa ne unohdetaan kotona. Tässä asiassa on saksankieli mun mielestä loogisempi, kun sitä vähän pohtii.

???? Nyt en ymmärtänyt, missä se loogisuus piilee?

Unohtaminen tapahtuu kotona eikä vasta siellä, missä huomaat unohtamisen tapahtuneen?

???? Nyt en ymmärtänyt, missä se loogisuus piilee?

Siinä, että se unohtaminen on tapahtunut nimenomaan siinä vaiheessa kun on ollut kotona. Samalla logiikalla, kun toivotat jonkun tervetulleeksi, niin se toivotus tapahtuu esim. Düsseldorfissa.

Siinä, että se unohtaminen on tapahtunut nimenomaan siinä vaiheessa kun on ollut kotona. Samalla logiikalla, kun toivotat jonkun tervetulleeksi, niin se toivotus tapahtuu esim. Düsseldorfissa.

Miten, jos unohduksen sattuessa olitkin pihalla ja unohdit vain hakea avaimet sisältä? Unohditko silloinkin avaimet kotona vai sanotko unohtaneesi ne pihalla vaikka avaimet ovat sisällä? Tai vaihtoehtoisesti sulkiessasi autosi ovia ja avainten ollessa sisällä oletko unohtanut ne ollessasi autossa vai sillä hetkellä, kun lyöt ovet lukkoon ulkopuolella?

Omasta mielestä on loogisempaa sanoa mihin tavarat ovat unohtuneet eikä miettiä sitä missä oltiin unohdushetkellä. Henkilökohtaisesti itseäni ei kiinnosta missä kukakin on ollut unohduksen sattuessa vaan tavaran sijaintia kuvaava tieto on se tärkein. Samoin toivotusten kanssa, tärkeää minne toivotetaan tervetulleeksi eikä se, että missä ollaan.

Omasta mielestä on loogisempaa sanoa mihin tavarat ovat unohtuneet eikä miettiä sitä missä oltiin unohdushetkellä.
Tästä näkee miten sokeita me ollaan oman kielen kummallisuuksiin. "Mihin" kertoo mihin joku asia meni, ei missä se on. Vertaa "menin kotiin" ja "olin kotona". "Unohdin avaimet kotiin" olisi vain siinä tapauksessa looginen ilmaus, jos se unohtaminen tosiaan siirtäisi ne avaimet jostain muualta kotiin.

Jäädä-verbi on minun mielestäni vielä mystisempi. Suomen kielessähän jäädään jonnekin, esim. ”jään kotiin”. Illatiivin perusmerkitys on jonnekin suuntautuvan liikkeen (tai vast.) kuvaaminen, mutta esimerkkilauseessa liikettä ei nimenomaan ole. :scratch: Muissa kielissä jäädään jossakin, esim. ”ich bleibe zu Hause”.

Ehkä illatiivin käyttö suomessa kuvastaa jonkinlaista valintaa, joka suuntautuu tiettyyn vaihtoehtoon.

Jäädä-verbi on minun mielestäni vielä mystisempi. Suomen kielessähän jäädään jonnekin, esim. ”jään kotiin”. Illatiivin perusmerkitys on jonnekin suuntautuvan liikkeen (tai vast.) kuvaaminen, mutta esimerkkilauseessa liikettä ei nimenomaan ole. :scratch: Muissa kielissä jäädään jossakin, esim. ”ich bleibe zu Hause”.

Ehkä illatiivin käyttö suomessa kuvastaa jonkinlaista valintaa, joka suuntautuu tiettyyn vaihtoehtoon.

Hallo,

tälläinen keskustelu ihmetyttää minua suuresti, koska kielihän kehityy vuosisatojen kuluessa käyttäjien suussa ja paperilla, eikä kukaan voi vastata kysymykseen, miksi jokin asia ilmaistaan jossain kielessa jollain määrätyllä tavalla.

Aus München: Henkilö, joka on kotoisin Münchenistä ("Wo kommst du her?" "Aus München")

Von München: Bussi, juna, auto tulee Münchenistä (siis on aloittanut matkansa Münchenissä, mutta tuskin alun perin tulee tästä kaupungista), siis tulla jostakin suunnasta

:)

Jäädä-verbi on minun mielestäni vielä mystisempi. Suomen kielessähän jäädään jonnekin, esim. ”jään kotiin”. Illatiivin perusmerkitys on jonnekin suuntautuvan liikkeen (tai vast.) kuvaaminen, mutta esimerkkilauseessa liikettä ei nimenomaan ole. :scratch: Muissa kielissä jäädään jossakin, esim. ”ich bleibe zu Hause”.

Ehkä illatiivin käyttö suomessa kuvastaa jonkinlaista valintaa, joka suuntautuu tiettyyn vaihtoehtoon.

Mutta "Välkommen till Stockholm", "Welcome to Finland", "Willkommen in Hamburg". Saksan kieli menee tässä asiassa kyllä eri latuja muiden germaanisten kielten kanssa.