Olisi kiva kuulla kokemuksia, että miten kaikki sujuu Saksassa :D Varmaan suunnilleen samalla tyylillä kuin Suomessa, mutta silti olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia. Sairaalassahan pitää sanoa jo lapsen nimi? Onko mielestänne hoito raskauden aikana, synnyttäessä ja sen jälkeen ollut hyvää?
Jos saa udella niin minkä ikäisiä lapsia teillä on? :D

En pysty vertailemaan, miten Suomessa on, mutta mä olin ainakin tyytyväinen täällä. Siitä on tosin jo 8 vuotta aikaa, mutta ei kai se ole paljoakaan muuttunut. Silloin oli Saksassa vielä suomalaisten sairaanhoitajien "buumi" menossa, sekä lastenhoitajana että osastolla oli suomalaiset sairaanhoitajat joten tunnelma oli hyvin "kotoinen". Mitä olen kavereiden kanssa vertaillut, täällä otettin joka kerta gynellä (vastaa neuvolaa Suomessa) ultraäänikuva, Suomessa se otettiin siihen aikaan vain kaksi kertaa koko raskauden aikana. Vaikka Suomessa kauheasti hehkutetaan ainutlaatuisesta neuvolatoiminnasta, vastaa täällä lastenlääkärillä käynti samaa asiaa. Ja homma toimii. Mitä mieltä lienee muut vai käykö tässä forumissa paljon pienten lasten äitejä?

Minä suosittelen erittäin lämpimästi "Geburtshaus"ia eli kätilöiden ylläpitämää synnytystaloa.Näitä on Saksassa nyt muistaakseni 70 kpl.Ne on hiukan vaihtoehtoislääketieteelle perustuvia paikkoja,joissa synnytyskipuja ei yritetä heti kovalla syötöllä laimentaa sellaiseksi ettei äiti osaa muuten kuin monitorilta katsoessaan päättää milloin pitää viimeisen kerran ponnistaa kun nimittäin ei tunne enää mitään turhan voimakkaan kipulääkityksen takia.

Olen kaksi kertaa ollut tuossa tilanteessa tähän saakka.Molemmat syntyivät kylpyammeessa oltuani vedessä n.2h. Lämmin vesi lieventää kipua.Muuta lääkitystä en ole kummallakaan kerralla tarvinnut.Kätilö synnytyksen aikana ei vaihdu,vaan se yksi ja sama on mukana koko ajan.Geburtshausissa käydään jo raskauden keskivaiheilta lähtien, he seuraavat raskauden kulkua Frauenartztin (lääkärin) lisäksi.Heillä on ihanan rauhottava asenne raskauteen,erilainen kuin lääkäreillä.

Kun juttelee lapsia saaneiden kanssa, hyvin usein kaikilla on jotain negatiivista kerrottavaa synnytyksestä.Yleensä kaikki ovat läpikäyneet sairaalasynnytyksen, missä kätilö vaihtui juuri ennen vauvan tuloa tai heille annettiin lääkettä x kompensoimaan lääkettä y joka oli yliannosteltu ym. ym.Minun kokemukseni oli juuri sellainen kuin vaan voi toivoa,ja olen varma että useimmat voivat,jos vaan uskaltavat jättää sairaalan kliinisen ympäristön.

Jälkihoitoon eli Nachsorgehebamme on sitten eri kätilö,joka käy kotona useita kertoja (varsinkin jos saa lapsen "ambulantisti" eli lähtee omaan sänkyyn toipumaan 3-4h synnytyksen jälkeen).Suosittelen.

Kiitos vastauksista Taina ja Lumi! :D Arvasin että joku suomalainen on ihan varmasti saanut lapsia täällä Saksassakin.

Minullakin gyne tekee ultrauksen joka kerta, ja saan aina kuvan mukaan, mutta sairasvakuutukseni mukaan tarkistuksiin kuuluisi vain kolme ultraa koko raskausaikana, mutta ehkä se riippuu gynestä.

Minulle gyne ei ole vielä puhunut sairaaloista eikä Geburtshausesta, en ole kyllä itsekään ottanut sitä vielä puheeksi, ei tunnu niin ajankohtaiselta :-D (rv 24+) Minulla oli sellainen käsitys, että Geburtshausesta pitää lähteä samana päivänä kotiin, mutta saako sinne jäädä pariksi päiväksikin tarkkailuun, vai onkohan se riittävää esikoisen kanssa, että kätilö tulee kotiin sitten katsomaan?

Kaikki aiheeseen liittyvä info on erittäin tervetullutta :D

Mulla on varmaankin sitten ollut "epätavallinen" synnytys sairaalassa, lääkärit ja kätilö (sama koko synnytyksen ajan, joka tosin kesti vain 4 tuntia) olivat loistavia ja rauhallisia. Kipulääkitystä tarjottiin, en kuitenkaan sitä tarvinnut. Valitsin sairaalan sillä perusteella, että siellä oli vastasyntyneiden teho-osasto, kaiken varalta. Hyvää odotusta sinulle!

Geburtshauseissa synnytys tapahtuu tietääkseni aina ambulantisti,eli kotiin lähdetään.Minun esikoiseni kanssa olimme juuri niin sormi suussa kuin vaan vanhemmat on,joilla ei ole minkäänlaista vauvanhoito-kokemusta.Sen tähden Nachsorgehebamme tulee päivittäin ekalla viikolla kotiutumisen jälkeen , sairaskassat korvaavat kyllä kaikki ne käynnit.Ja meillä kyllä selvittiin.

Se on jännä juttu: lapsi kasvattaa vanhempansa.Kun kotona ollessa kukaan ei tule sinulle määräämään missä tahdissa ja aikataulussa kaikki pitää tehdä,voit kuunnella lasta ja tehdä alussa juuri niin kuin oma sielu sietää.Kyllä ne vaistot on vielä olemassa,vaikka meille kaikenlaisia "parempia" sääntöjä tarjotaankin. Kieltämättä kumminkin informaatio kirjoista on myös ollut mielenkiintoista. Yksi hyvä kirja on nimeltään "Die Hebammensprechstunde",sen on kirjoittanut Ingeborg Stadelmann. Kannattaa lukea!

Sairaalasynnytyksestä vielä senverran että jos kuulemma 95% naisista Saksassa menee sairaalaan, ja ne loput 5% on koti-, Geburtshaus- ym. synnytyksiä, niin ei ole ihme että siellä joukossa on myös pari tyytyväistä äitiä.

Minä olen tosi tyytyväinen kaikkeen :smt023

Meillä on 05/2002 ja 06/2004 syntyneet lapset jotka ovat molemmat syntyneet sairaalassa; kuopus sektiolla.
Synnytys sairaalassa ei muuten tarkoita sitä, että Lumin mainitsemat "pehmeät" hoitotavat olisivat poissasuljettuja :D Sairaalassa missä meidän lapset syntyivät, on kaksi Frauenklinikkaa ja molemmissa hoito on hyvää (en ole kuullut vielä koskaan mitään negatiivista kummastakaan!) ja pehmeää; huoneet ovat pehmeän värisiä, hämäriä ja Salzkristallampuilla valaistuja, on ammetta ja suihkua, Gymnastikpalloa ja jakkaraa, köysiä missä roikkua, parisänkyjä torkuille jos synnytys kestää kauemmin jne jne.
Kivunlievitykseen käytetään kaikkea laidasta laitaan, lämmöstä Homöopatian kautta PDA:han - tilanteesta riippuen.
Raskauden aikana tarjotaan esim. Akupunktur-hoitoa pahoinvointiin tai turvotukseen, itse olin myös Geburtsvorbereitende Akupunktur:issa.

Kokemukseni osastolla ovat myös olleet todella positiivisia!

Sekä Geburtsvorbereitungs- että Rückbildungskursseja voin suositella lämpimästi, käy ihmeessä (Krankenkasse maksaa!).
Frauenarzteilla on usein Klinikführer-lehtiä; myös Eltern-lehden Sonderheft Geburt on varmaan ensimmäisen kerran täällä synnyttäjälle lukemisen arvoinen, ihan vain että saa vähän kuvaa raskaudesta ja synnytyksestä täällä. Tai ihan vain sanaston kanssa, jos et asu vielä kauaa Saksassa :D

Yleensä sairaaloilla on tutustumisiltoja, niitäkin suosittelen :D

Ja mitä odottavat äidit yleensä eivät tiedä - Krankenkasse maksaa raskauden seurannan sekä lääkärillä että kätilön hoivissa, siis parallel. Tätä en itsekään tiennyt ensimmäistä odottaessani, mutta kuopusta odottaessani oma kätilö kävi viimeisinä kk useinkin, teimme jumppaa tms. Ja hän oli tietysti myös Nachsorgehebammeni.

Lumin mainitsema kirja "Hebammensprechstunde" on minustakin tosi hyvä; taitaa kuulua ainakin meilläpäin joka äidin kirjahyllyyn :D

Taina mainitsi valinneensa sairaalan Neonatal-tehon takia - tämä olisi meilläkin ollut kriteeri, tosin valinnan vaikeutta ei ollut muutenkaan, paras sairaala on meillä onneksi vielä kaikista lähin.
Kuopus joutuikin teholle ja olin todella onnellinen että Intensiv oli heti kahden oven päässä! Ystäviemme perheessä oli tapaus jossa vauva syntyi 6vkoa liian aikaisin ja joutui yli 60km päähän sairaalaan...

Niin ja tuo nimijuttu pitää paikkansa, 7 päivän kuluessa syntymästä on ilmoitettava.

Itseäni jännittää kovasti millaiset käytännöt Suomessa on (me muutamme sinne parin kk päästä ja perheenlisäys olisi tulevaisuudessa tervetullutta) :roll: , kaikki kuulostaa niin kovin militärimäisen tiukalta, "kaikki" on kiellettyä ja kaikkea tarkkaillaan. Mutta kai se on vain tämä herkkä aihe mikä saa minut niin pelokkaaksi, täällä kaikki on vain niin turvallisen tuttua.

Olen synnyttänyt molemmat lapseni sairaalassa Saksassa ja olen ollut molemmilla kerroilla erittäin tyytyväinen. Molemmat synnytykset ovat olleet suht´lyhyitä, eikä minulle kukaan ole ollut tyrkyttämässä missään vaiheessa kipulääkitystä, ilokaasua sun muuta tuskan lievittäjää. Toisella kerralla meinasin loppusuoralla luovuttaa ja kysyin jo jonkinlaista apua, mutta totesivat, että ei nyt enää kannata ja totta oli, sillä pari minuuttia siitä lapseni syntyi.

Mulla oli paikalla koko ajan samat kaksi kätilöä ja hyvällä tuurilla molemmissa synnytyksissä jopa sama lääkäri ja osaksi jopa ensimmäisen synnytyksen kätilö (lapset ovat syntyneet 2 vuoden välein). Toi lääkärihän ei ole aina edes mukana koko touhussa.

Jo raskausaika neuvolakäynteineen (Frauenarzt) meni hyvin vaikka vaihdoin lääkäriä kesken odotuksen. Neuvolassa ottivat melkein joka kerralla ultran ja muutenkin kaikki tapahtui mutkattomasti.

Jokaisella äidillä on omat kokemuksensa ja tuntemuksensa raskaudesta ja synnytyksestä ja jos saisin kolmannen lapsen, menisin taas samaan sairaalaan ja olisin ne 3-5 päivää siellä. Olin alun alkaen menossa synnyttämään sairaalaan, vaikka anoppini (3 lapsen äiti ja kaksinkertainen kotisynnyttäjä) yritti saada minut muuttaan mielen. Eli kannattaa kuunnella omaa kehoaa ja tuntojaan siitä miten ja missä synnytys tapahtuu. Nykyäänhän noi synnytyssalit isoissakin sairaaloissa ovat erittäin kodikkaita , eikä niissä tarvitse edes enää jalat haaralla gynekologin penkillä ponnistaa vaan voit itse valita synnytysasennon.

Yhdyn Lumin kirjoitukseen, jossa hän toteaa, että lapsi kasvattaa vanhempansa. Ne vaistot ovat siellä jossakin sielun pohjukassa ja vaikka kuinka etukäteen funtsais, että mitenkähän tulen toimeen, niin varmaan tulee toimeen, jopa paremmin, kun ei ole kukaan neuvomassa ja paapomassa. No nyt alan toistaan samaa.

Joka tapauksessa täytyy vain luottaa omiin tuntemuksiinsa. Ja onhan sitä ennenkin lapsia saatu, ilman modernia lääketiedettä ja kirjojen ja nettien aikakautta.

Suosittelen Donjalle sairaalaa, jossa molemmat lapseni synnytin eli
St. Marienhospital Frankfurtissa. Hanaussa olisi ollut lähimmät sairaalat (n.10km), mutta menin mieluummin Frankfurtiin (n.25-30km). Olin tutustunut sairaalaan kahta päivää ennen synnytystä (ensimmäinen lapsi tuli kaksi viikkoa etuajassa, siitä myöhäinen ajankohta) ja olin todella otettu. Kreissaalin esitellyt kätilö oli erittäin ihana ja totesi vielä lähtiessämme, että mun vatsa näyttää jo aika laskeneelta ja että ehkä näemme pian. Näinhän se sitten kävi ja kyseinen kätilö oli sitten jopa synnytyksessä mukana.

Suurkiitokset kaikille! :D Tuon kirjan mä etsinkin heti käsiini, ja käyn tutustumassa St. Marienhospitaliin :D Kuulemma monet sairaalat järjestävät pari kertaa kuussa tutustumisiltoja, mennään sitten sinne kurkkimaan. Mä en osaa vielä sanoa tahdonko sairaalaan vaiko Geburtshauseen, mutta käyn monia paikkoja katselemassa, ehkä se siitä sitten selviintyy :D Hienoa kuulla, että sairaalassakin on nuo vesijutut, akupunktiot ja pehmeämmät jutut mahdollisia!

Mistä olette muuten löytäneet ne Geburtsvorbereitungskurssit? Mä kyselin niistä Krankenkasseltani, mutta he eivät järjestä omia, sanoivat että etsipäs muualta :? Millä viikolla niihin kannattaisi ilmoittautua? :D Entä oletteko törmänneet johonkin raskausajan liikuntakursseihin täällä Saksassa?

Isommat sairaalat järjestävät synnytysvalmennusta, myöskin St. Marienkrankenhaus. Itse kävin silloin vuonna -97
Evangelische Familienbildungszentrumissa Frankfurtissa (vaikka on kirkon järjestämä, ei tarvitse kuulua kirkkoon). Ja infoa saat myöskin yleensä "neuvolasta".

Mistä olette muuten löytäneet ne Geburtsvorbereitungskurssit? Mä kyselin niistä Krankenkasseltani, mutta he eivät järjestä omia, sanoivat että etsipäs muualta :? Millä viikolla niihin kannattaisi ilmoittautua? :D Entä oletteko törmänneet johonkin raskausajan liikuntakursseihin täällä Saksassa?

Meillä sairaala järjestää kursseja, ovat Hebammen vetämiä. Molemmissa raskauksissa osallistuin sellaisiin; ensimmäisellä kerralla parikurssiin (eli mies ja minä aina yhdessä), toisella kerralla toivomaamme aikaan ei järjestynyt parikurssia joten kävin vain-naisten-kurssin, siellä on ainakin täälläpäin yksi kerta myös miesten kanssa.
Eli kysele valitsemastasi sairaalasta - tai Hebammelta, heilläkin on usein valmistuskursseja ja myös juuri raskaudenajan jumppaa, omani järjestää esim. myös Schwangerenschwimmen!
Ilmoittaudu kursseille hyvissä ajoin. Taisit kirjoittaa että olet jo 25. viikolla, kysele ihmeessä jo nyt kursseja, nehän kestävätkin yleensä useita viikkoja (siis kerran viikossa monen viikon ajan).

Asiahan ei sinänsä minulle kuulu, mutta miten näissä kätilötaloissa hoituu tilanne jos synnytyksen aikana tulee komplikaatioita? Ts. onko siellä resurssit paikalla hätäsektioon yms?

Kiitos mammu ja Sanna! :D Hienoa kun tätä kautta löytyy neuvoja! Tuo uiminenkin kuulostaisi ihanalta, otanpa heti selvää mistä löytyisi sellaista.

samlund, mä olen hieman tutustunut netissä yhteen Geburtshauseen (http://www.geburtshaus-frankfurt.de/) Sieltä ilmeisesti lähetetään sitten pikavauhtia sairaalaan, jos synnytys ei menekään eteenpäin. Leikkaamaan he eivät ainakaan tässä Geburtshausessa voi ryhtyä. Kaikki naiset eivät voi synnyttää siellä, pitää olla "odotettavissa normaali" synnytys.

Tässä hieman tietoa tuolta mainitsemaltani nettisivulta:

"In welchen Fällen wird die Frau in eine Klinik verlegt?

Zwischen zehn und 15 Prozent der Frauen, die hier mit der Geburt beginnen, werden in eine Klinik verlegt. Am häufigsten ist das dann der Fall, wenn die Geburt einfach nicht weitergeht. Manchmal kommt es auch vor, dass eine Frau Schmerzmittel oder eine Periduralanästhesie (PDA) braucht, die sie im Geburtshaus nicht bekommen kann. Sehr selten muss wegen Komplikationen verlegt werden, z. B. wenn die Herztöne des Kindes auffällig sind, wenn es der Mutter schlecht geht oder Blutungen auftreten. Die Hebamme begleitet die Frau in die Klinik und bleibt auch noch eine Weile bei ihr. Zuständig ist aber jetzt das dortige Team. Meistens bringen wir die Frauen in die nächstgelegenen Kliniken, etwa Marien- oder Bürgerhospital, ins Krankenhaus Sachsenhausen, aber natürlich auch in jede Frankfurter Klinik, die die Frau und ihr Partner sich ausgesucht haben.


Gibt es Gründe, nicht im Geburtshaus aufgenommen zu werden?

Ja, in bestimmten Fällen ist die medizinische Ausstattung eines Krankenhauses notwendig. Wir nehmen z. B. keine Frau mit Mehrlingsschwangerschaft, Beckenendlage, Frauen deren vorheriges Kind per Kaiserschnitt zur Welt kam, Schwangerschaftsbedingten Erkrankungen und schweren Grunderkrankungen (beispielsweise Diabetes, beeinträchtigte Nieren- oder Herzfunktion) auf. Wir sind gern bereit, Einzelheiten im Gespräch zu klären."

Mua hieman ensikertalaisena pelottaisi tuo, että ei ole kipulääkkeitä. En oikein tiedä miten siedän kipua, auttaisiko nuo hengitysharjoitukset, akupunktio, lämmin vesi, aromaterapia yms. tarpeeksi. Täytyy vielä harkita ja käydä tutustumassa paikan päällä :D

Sanna kirjoitti tuossa aiemmin mielestäni erittäin kattavasti synnyttämisestä sairaalassa Saksassa. Olen itse synnyttänyt esikoisen Saksassa talvella 2001 ja toisen pojan Suomessa keväällä 2002. Molemmat raskausajat olen ollut Saksassa, käväisin vain synnyttämässä toisen Suomessa ja palasin parin kuukauden jälkeen Saksaan. Syynä tähän ei todellakaan ollut mikään Saksan huono kokemus, vaan se, että lapsille tuli aika pieni ikäero eikä minulla ollut ketään auttamassa Saksassa kahden pienen kanssa (mies paljon työmatkoilla).

Ihan selvä fakta on, että Suomessa nämä kaikenmaailman säästöhommat ovat ajaneet siihen, että kaikkea tiukennetaan. Raskauden aikaiset tutkimukset ovat Suomessa aivan minimaalisia verrattuna Saksaan, joku terveyskeskuksen yleislääkäri tekee pari kertaa ns. lääkärintarkastuksen ja muuten käydään verikokeissa, punnituksessa ja jutustelemassa neuvolassa. Sairaalassa pidetään korkeintaan kaksi päivää, ruokaa saa vain äiti (ja tarv. vauva) jne... toisaalta Suomessa ollaan ehkäpä juuri tästä rationalisoimistyylistä johtuen Saksaa nykyaikaisempia. Käytössä on modernimmat toimintatavat mm. synnytyksen käynnistämisen lääkinnässä. Periaatteessa useimmissa sairaaloissa on myös joitakin vaihtoehtosynnyttämisen keinoja olemassa, eri asia on käytetäänkö niitä. Eli kaikki synnyttäjät samaan muottiin.

Saksassa en suosittele synnytystä Geburtshausissa ensisijaisena vaihtoehtona, en ainakaan esikoisen ollessa kyseessä. On suuri virhe tehdä kovin sitovia suunnitelmia asiassa, jonka kululle ei itse voi tehdä juuri mitään. Saksassa on pilvin pimein synnytyksiä hoitavia sairaaloita ja ikäluokkien pienentyessä alkaa kilpailu synnytysyksikköjen välillä olla tuntuvaa. Siispä asiakkaan markkinat vallitsevat ja heitä palvellaan kaikin keinoin. Käytännössä kaikissa sairaaloissa on tarjolla kaikki "pehmeän" synnytyksenkin keinot. Itse mm. olin vesialtaassa tuikkujen hämyssä monta tuntia syntymää edeltävänä yönä, sain akupunktiota jne, kaiken maailman asentoja kokeiltiin, kun synnytys kesti ja kesti, ponnistusvaihe samoin. Lopulta vauva tuli ulos silkalla voimalla, kun paikalle saatiin miespuoliset ylilääkäri ja apulaisylilääkäri, jotka kyynärvarrella painamalla työnsivät lapsen ulos. Lapsi sai täydet 10 pistettä ja kokoakin oli vajaa 4,5kg.

Sanon suoraan, että ilman Geburtsvorbereitungskursin hengitysharjoituksia ja PDA:ta olisin ollut hukassa. Siinä vaiheessa kun supistuksia oli tullut 12h ja kivut olivat niin valtavat, että olin oksentanut vatsasta jo nesteetkin ulos ja vaipunut horkkaan, ei tullut mieleen olla ilman kivunlievitystä, vaikka periaatteeni oli ollut pärjätä ilman. Eräs ystäväni oli vakaasti päättänyt synnyttää veteen, lopulta tuli kuitenkin kiireinen hätäsektio. Hän sanoi, että olipa hyvä ettei ollut Geburtshausissa. Kannata miettimään myös ajatusta lastenklinikan läheisyydestä. Me halusimme lastemme syntyvän samalla sairaalassa, jossa on lastenklinikkakin, kaiken varalta. Jos joku menisi mönkään, ei olisi kovin mieltä ylentävää maata itse toisessa sairaalassa kuin vauva.

Ensimmäinen raskaus on asia, joka kirvoittaa ajatuksia ja periaatteita joskus liikaakin. Mene ihmeessä kipin kapin kurssille! Niitä järjestävät esim. Familienbildungsstätte:t.

Säästöistä kun nyt puhutaan... Vaimoni synnyttäessä toisen tyttäremme Ruotsissa, hän oli ulos sairaalasta pari tuntia synnytyksen jälkeen. Se tuntui aika rajulta.

Mutta juuri tuon esikoisen synnytyksen osalta kannattaa ottaa sellainen kunnon hysteerinen pelivara, siltä varalta että jotain menee pieleen. Koska jos sitä menee pieleen, niin aikaa ei ole niin hirveästi tuhlata sitä kuljetukseen sairaalaan yms. Kun esikoisemme sydän alkoi käydä h-a-r-v-a-k-s-e-l-t-a-a-n niin silloin todellakin tuntui hyvältä että spesialistit olivat lähellä ja lapsi ulkona alle minuutissa. Elämä on haurasta, ja pieni elämä vieläkin hauraampaa.

Mutta toisen lapsen synnytyksen osalta kaikki näyttää toimivan niin erilain. Useimmiten ne syntyvät nopemmin mitä esikoiset. Tuttavaperheemme release 2 tuli sillä välin kun pappa vei autoa sairaalan parkkiin.

Mä en kyllä ymmärrä, että mitä "vaihtoehtoinen" synnytys voisi olla, paitsi tietenkin saunassa.

Meidän poika syntyi nyt münchenin pasingin kreiskrankenhausissa. Synnytyssaleissa on vaikka mitä kaikkea erilaisia juttuja missä voi roikkua tai keinua tai istua yms yms synnytystä varten. Sekä pari vesiallastakin. Tosin vesiallassynnyttäneet kuulemma on turtuneet siihen odottamiseen kun vesikin alkaa viiletä yms.

Meillä vaimo kävi sekä sairaalan järjestämässä valmennuskurssilla plus jossain raskaanaolevien vesijumpassa. Joskus vuodenvaihteessa me käytiin sekä tuon sairaalan että sairaalan vieressä olevan naisklinikan infoillassa (vai olikohan se maaliskuu), ja niiden jälkeen vaimo totesi, että mieluummin sairaalassa.

Ja siellä on tosiaan sairaalassa kuitenkin paljon lähempänä kaikki tarvittava jos tulee epäsäännöllisyyksiä.

Vaimo aikoo olla viikon siellä sairaalassa (krankenkasse sen maksaa), kun kotoa olisi matkaa 40km sinne sairaalaan. Kun alkupäivinä kuitenkin tehdään kaikenlaisia tutkimuksia, niin ei tarvitse erikseen ajella paikan päälle. Lisäksi poika vielä hiukan nirsoilee safkan kanssa (ei siis tule siinä isäänsä), eli ei oikein suostu syömään. Niin parempi olla tarkkailtavana sitten.

abe

Minäkin olen tällä hetkellä "erikoistunut" näihin synnytysasioihin. Esikoisen on tarkoitus syntyä heinäkuun lopulla täällä Frankfurtissa. (RV 32)

Olen päättänyt synnyttää St. Marien Krankenhausissa. Se on täällä ainuita sairaaloita missä voi ottaa halutessa oman "Beleghebammen" synnytykseen. (hänen pitää kyllä olla sairaalan listoilla vakuutusten jne takia). Olemme kiertäneet Uniklinikin (mahtava infoilta, tosi huippu johtava lääkäri joka sen pitää, mutta siraala sinänsä hyvin "streriili" ja persoonaton), Geburtshausin ja Marienkrankenhausin. St. Marienissa on 5 synnytyssalia joissa yhdessä synnytysamme ja muistaakseni kolmessa sellainen parisänky niinkuin olisi kotona, laavalamppuja ja kiva "kotoinen" tunnelma vaikka onkin sairaala.

Minun Hebammeni joka tekee nyt joka toisen "vorsorgeuntersuchungin", (ja joka toisen frauenarzt) tulee kotiin ja tekee tarvittavat tutkimuksen, verenpaine jne ja todella ottaa aikaa jutteluun ja puhumiseen, oli viimekerralla täällä 2 tuntia. Kiva kin voi jonkun kanssa jutella kaikista raskauteen ja synnytykseen liittyvistä asioista. Menemme ensikuussa hänen järjestämälleen Geburtsvorbereitungskurssille ja hän tulee mukaan synnytykseen sekä hoitaa nachsorgen. Sitä belegschaftia (230 EUR) ei maksa krankenkasse, vaan se menee omasta pussista mutta mielestäni se on hintansa arvoinen... hän on on-call 2 viikkoa ennen ja jälkeen lasketun ajan, tulee heti kotiin kun näyttää siltä että "los gehts" ja on mukana koko synnytyksen ajan. Minulla on ainakin todella turvallinen olo kun tiedän että meiheni on mukana ja tuttu kätilö joka on kokenut, tuntee minut eikä vaihdu keskenkaiken. Hän myös suosittelee synnytyksen jälkeen kotiinlähtöä jos kaikki on oka ja vauva ja äiti on fit. Hän tulee sittenheti perään katsomaan että kaikki sujuu.

Jos haluat, niin ota minuun toki yhteyttä niin anna kätilön tiedot, voit ainakin kysellä häneltä onko sillä kesäkuun geburtsvorbereitungskurssilla vielä tilaa. (Viikonloppukurssi).

Raskausterkuin
Kukka

Kukka, mukavaa että täällä Frankfurtissa on muitakin odottavia :D Kirjoitan sinulle yksityisviestin. Onko tuo St. Marienkrankenhaus se siellä Nibelungenplatzin lähellä oleva? Siinä on ammattikorkeakoulukin vieressä.
Mä olen miettinyt kovasti tuota sairaalaa, ja mulle tuntuu tärkeältä että siinä samassa on myös vastasyntyneiden teho-osasto :? Näköjään vain Uniklinikissä ja Höchstin sairaalassa on se.

Heippa,

joo, se on siinä Niebelunginplatzin lähellä oleva. Bürgerhospitalin vieressä. Bürgerhospitalissa on teho-osasto ja jos ongelmia tulee niin vauvat kiikutetaan tien toiselle puolelle. Bürgerhospitalista olen kuullut aika paljon negatiivista synnytyksen kannalta mutta vauva-teho on kuulemma hyvä. Ainut huono puoli tietysi on jos tulee ongelmia ja vauva joutuu teholle että itse on sitten toisessa sairaalassa. Unilla teho-osasto on samassa kerroksessa. Kannattaa käydä siellä Uni-klinikin info-illassa kuuntelemassa. Se lääkäri (van Louven) pitää 2 tuntisen esityksen todella hyvn ja ainakin minulla poisti tosi paljon pelkoja koko synnytystä kohtaan. Se tekee sen tosi hauskasti ja on parempi show kuin moni teatteri-esitys... :o).

t. Kukka

Kiitos infosta Kukka! :D Vai että Bürgerhospitalissakin on teho, en tiennytkään :D Tosi hyvä juttu. Nyt kun tarkistin gyneltä nappaamastani Eltern-lehdestä, jossa esitellään Frankfurtin synnytyssairaalat, huomasinkin sen :oops: Tuonne Uniklinikin esittelyiltaan täytyy kyllä kesäkuussa mennä, ehdottomasti! Niitä järjestetään tämän lehden mukaan joka toinen ja neljäs maanantai kuussa.

Kukka, oletko tietoinen että Tchibossa on ensi viikolla vauvantarvikkeita? Jos jotain puuttuu, aika kivoilta näyttää nettisivuilla :-D

Toi mun jo aikaisemmin mainitsemani ja kehumani St. Marienhospital on sama kuin Kukan mainitsema St. Marienkrankenhaus.

mammu, niinpäs onkin! Eli sitä sairaalaa suosittelee jo kaksi suomalaista :D Täytyy mennä sinne tutustumaan! Olen ollut siellä työharjoittelussa muutama vuosi takaperin, mutta sisätautiosastolla, en siellä synnytysosastolla.

Kukka, oletko tietoinen että Tchibossa on ensi viikolla vauvantarvikkeita? Jos jotain puuttuu, aika kivoilta näyttää nettisivuilla :-D

Minäkin tilasin jo rosa ja hellblauet petivaatteet meidän pienille :D

Kukka, oletko tietoinen että Tchibossa on ensi viikolla vauvantarvikkeita? Jos jotain puuttuu, aika kivoilta näyttää nettisivuilla :-D

Minäkin tilasin jo rosa ja hellblauet petivaatteet meidän pienille :D
Ne on kyllä todella nätit! :D Minkä ikäisiä teidän pienet ovat?

Mä ajattelin tiistaina aamulla rynnätä Tchiboon, käsittääkseni ne ovat tiistaista alkaen myynnissä :D Aikomukseni on tarkastella ainakin sitä Wickeltaschea, vaaleanpunaista villatakkia ja ankkaa :-D

Ne on kyllä todella nätit! :D Minkä ikäisiä teidän pienet ovat?

Mä ajattelin tiistaina aamulla rynnätä Tchiboon, käsittääkseni ne ovat tiistaista alkaen myynnissä :D Aikomukseni on tarkastella ainakin sitä Wickeltaschea, vaaleanpunaista villatakkia ja ankkaa :-D

Fini (Josephina) täytti juuri 3 ja Emil täyttää viikonpäästä perjantaina 1v - eli molemmille riittää vielä vauvanpeitto :D Olin jo kauan etsinyt samanlaisia petivaatteita vaaleansinisenä ja -punaisena, ja eilen tosi onnellisena tilasin heti ne nähtyäni (tilata voi jo nyt).

Meillä on ollut joskus Tchibon Wickelrucksack, ihan hyvä oli, kahden kanssa tarvitsin isomman.
Tuo Spieltrapez meillä on, viime kesänä niitä oli myös - molemmat lapset pitivät siitä kovasti, jakelivat ankkoja ja vinguttivat niitä kilpaa autossa :D

Me olemmekin aikamoisia TCM-kuluttajia, aina löytyy jotain sopivaa. :-D Laatuunkin olemme olleet todella tyytyväisiä.

Sanna, ihanat pikkuiset teillä :D Mäkin olen tehnyt Tchibossa löytöjä, kivoja juttuja on löytynyt ja hintakin on ok :D

Muuten, onko pikkulasten tyynyt täällä yleensä tuota kokoa 40cm x 60cm? Kun aikuisten tuntuu olevan 80cm x 80cm, mielestäni nuo on hirmuisen suuria. Meillä aikuisilla on käytössä Suomesta ostetut tyynyt, ja ne ovat kokoa 40cm x 60cm :-D

Niitä on kahta kokoa, Baby(flach)kissen on 35x40 (mitä ei todellakaan tarvitse); toinen koko on tuo Suomesta tuttu 40x60. Peitot ovat yleensä 100x135; koriin tai vaunuihin aluksi 80x80.

Meillä on myös aikuisilla 40x60-er tyynyt, Ikeasta saa niitä täällä :D Isotkin on, mutta vain sängyssä lukemista varten :D
Ikean lasten tyyny ei minusta muuten ole hyvä ja kokokin on vähän kumma.

Hej, meillä 2 poikaa synt. Münchenissä 07/02 ja 02/04. Suosittelen EHDOTTOMASTI sairaalaa !!! eikä muuta!!!
Olen TÄYSIN samaa mieltä samlundin kanssa, jos jotain menee pieleen niin ehkä ei enää ehdi saitraalaan...
Sairaalassa missä synnytin oli tehoosasto alakerrassa, siitäkin oli hyötyä. Ilman ensiapua ja OSAAVIA lääkäreitä meidän poika ei olisi jäänyt henkiin. Kun on tällainen kokemus takana, niin en osaa ymmärtää kun ihmiset puhuvat Geburtshausista ja "kivoista" hoitajista. Niistä ei ole apua jos tulee tiukka paikka! Minulle on ihan Scheiss-egal kunhan on päteviä lääkäreitä lähellä. Sitäpaitsi hoitajat olivat hyviä ja mukavia sairaalassa missä olin.
Sairaalat ovat tosi hyviä, myös lääkärit täällä saksassa. Ultrat on hyviä. Suomessa systeemi on SURKEA. Laitteet ovat huonoja suomessa , siellä ei vältämätta sydänvikoja edes näe!

Toivottavasti kaikki menee hyvin!

Hei,
tämä ketju on jo vanha mutta josko tämän vielä joku lukisi.. Täällä odotus onnellisesti alkumetreillä ja monenlaista mietittävää pyörii päässä. Olen Saksassa "vain töissä", koti ja perhe ja ystävät ovat edelleen Suomessa. Niinpä haluaisin saada lapsenikin Suomessa. Joku mainitsi foorumilla käyneensä Suomessa synnyttämässä. Miten tämä käytännössä onnistuu jos on sairausvakuutettuna Saksassa ja käy täällä alkuraskauden kontrollit? Etukäteen pitänee ottaa yhteyttä synnytyslaitokseen. Riittääkö eurooppalainen sairausvakuutuskortti Suomessa synnyttämiseen vai pitääkö mennä yksityiselle? Entä osaatteko vihjaista, onko mitään estettä sille että äitiyslomansa viettäisi Suomessa? ..vai onko irtisanouduttava töistä ja muutettava pysyvästi Suomeen että pääsen sinne synnyttämään?

Kiitos jo ennakkoon!
Mirka

Onneksi olkoon uudelle vatsalle!

Olipas siinä monenmoisia kysymyksiä, johon mielestäni parhaiten sinun sairaskassasi henkilö "Auslandsabteilungista" osaa parhaiten vastata. Annat yhdistää tai neuvoa semmoiseen paikkaan jotta kunnollinen, asiasta jotain tosissaan tietävä henkilö on langan päässä.Kaikki muut sairaskassan "Beamtit" kertovat yleensä erittäin mielellään jotain ihan väärää.

Ainut kysymys josta minä tiedän jotain on tuo, että tietenkään sinun ei tarvi sanoutua työstäsi irti, jos meinaat viettää äitiysloman (maksimissa 3v.) Suomessa.Sinulla on oikeus pitää lomasi saksan lain mukaan.Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, mitä äitiysloman aikana teet ja missä, kunhan et tienaa liikaa.

Synnytys varmasti onnistuu myös Suomessa, mutta byrokratiaa siinä on enemmän.(Ethän ole ollenkaan ainut äiti, joka on ulkomailla juuri kun synnytys käynnistyy.)

Ja kunhan käyt sairaskassan "määräämissä" Untersuchung-lääkärikäynneillä lapsen kanssa aina tietyn ikäisenä, missä hänen kehitystään seurataan. Jos U-käynnit on tekemättä, ei sairaskassa korvaa lapsen "liian myöhään " huomattuja kehitysvajeita, vaan hoidot on maksettava itse.

Minäkin tähän vanhaan ketjuun nyt yritän kysymyksiäni lykkäillä.

Tiedättekö, onko jotain ehtoja ulkomaalaisille, jotta voisivat saada saksassa "äitiyspäivärahaa"? Esimerkiksi tietty aika, mikä on pitänyt asustaa maassa? Tai tietty aika, mikä on pitänyt työskennellä maassa?

Meille syntyi 18.12.07 toinen prinsessa :) Nyt meitä on sitten neljä!

Meille syntyi 18.12.07 toinen prinsessa :) Nyt meitä on sitten neljä!

Wow! Onneksi olkoon!! Hieno homma!! :smt039

Meille syntyi 18.12.07 toinen prinsessa :) Nyt meitä on sitten neljä!

IHAN HUISIN PALJON ONNEA!!!!

Ihania uutisia! Onnittelut Donjalle ja koko perheelle!

Kiitos paljon!! :)
Isosisko 2 v. 4 kk on ainakin toistaiseksi kovin ylpeä pikkusiskostaan eikä ole mustasukkainen. Mutta ehtiihän sitä vielä, vauva on vasta kaksiviikkoinen :)